Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Testamentti

    Tule tyttöni majaani.
    Aukaise sinervä uksi;
    Saaos salvoni sisälle
    runopirtin perimmälle
    pitkän mietepenkin päähän
    unen uunien kupeelle.

    Ota vuosia mukaasi!
    Päivät hellät ja hämärät,
    kuut ja viikot kainaloosi.

    Saatan istumasijoilles.
    Katso sillä silmälläsi
    joll on ennenkin eläjät
    meitä ennen matkannehet
    laulun miehet, runon naiset
    nähnehet näkyä monta
    elämästä uudemmasta
    muuttuvasta, nousevasta.
    Päivän lauluja hyviä
    kuntoa Kalevan kansan
    helkyttivät heinäkengät.

    Niinpähän sinäkin laula.
    Kerro maasi kauneutta
    soita ihmisen iloja,
    murehia mennehiä
    muista hellästi hyräillen.
    Katso pilvien perille,
    siksi siell on sinisillat
    aatosuoman vartijat
    etteivät matelis maassa
    turhuuksissa tuppuroisi.
    Minkä laulat – ne tosia –
    hyvän mielen helke yllä
    kevään kelloja heläytä,
    kesän kukat keikuttele,
    pienet poimi. Urvut säästä.

    Vielä varoitan varaksi
    pitkän matkan murkinaksi:
    vastus pahakin poluillas
    saattais piillä piinallinen –
    elä niitä väistättele,
    sähinöistä säikähtele.
    Elä itke ilkkujille
    kademielille kumarra
    niin on veikot vierelläsi
    kupeillasi kunnolliset.
    Yks on auttaja edessä,
    toinen takaa työntämässä
    aikoihin avartuvihin.

    – Salli Lund, 1972

  • Kesti-Pelkosen isäntäväki

    Kesti-Pelkosen tila no 14/3 oli viime vuosisadan alussa vielä Laitasaaren suurimpia maatiloja – ellei suurin – ja sen omisti silloin Tampereen talousalueelta tänne muuttanut maanviljelijä Hugo Perttula (s. 1886) Bertta-emäntineen (o.s. Ala-Hinkkala, s. 1891). Tiloilla Kesti no 35 ja Pelkonen no 14 oli tuolloin sama omistaja.

    Kun maatalous oli näihin aikoihin vielä käsityövoittoista, tila tarvitsi paljon ihmistyövoimaa. Niinpä minunkin isoisäni Matti Ranta (s. 1872) oli Kestillä ympäri vuoden töissä ja isäni pääsi jo 16-vuotiaana maitohevosen kuskiksi Saarelan Osuusmeijerille kuljettamaan Kestin tilan maidot. Äitini Kaisa Väliaho (s. 1891 Perttunen Juntti no 21) oli myös Kestissä palvelijana.

    (lisää…)

  • Sivusto auki vain jäsenille 2.6.2016 alkaen

    Huom! Jos olet saanut viestiä sähköpostiosoitteesi muuttumisesta, se on merkki siitä, että jäsenmaksusi on unohtunut. Sihteeri lähettää tarvittaessa laskun uudelleen. Maksaneilla jäsenillä jo aiemmin lähetetyt tunnukset ja salasanat toimivat – ks. myös ohje tiedotteen alareunassa.

    Joka vuosi olemme pitäneet kesäpaussia – näin teemme nytkin, koska kesä on molempien pääkirjoittajien kiireisintä työaikaa. Ajastetusti ilmestyy sivustolla kuitenkin artikkeleja normaaliin tapaan eli lukemista kyllä riittää.

    Mikäli haluat lukea Laitasaaren tarinoita myös kesän aikana tervetuloa jäseneksi! Tutustu seuraan täällä ja täytä jäsenlomake täällä 29.5. mennessä. Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostilla laitasaari.seura [at] gmail.com

    (lisää…)

  • Laitasaari-Seura ry 15 vuotta!

    Seuran perustajajäsenet olivat Heikki Vainiokangas, Pekka Kinnula, Erkki Väliaho, Reijo Suorsa, Eero Parviainen, Pentti Ojala, Väinö P Karppinen, Alli Karppinen, Eino Pesola, Pentti Heikkinen, Ellen Keränen, Asta Pikkarainen ja Ritva Hägglund.

    Iloista kevättä lukijoillemme ja onnea kaikille Äideille tulevana sunnuntaina!

    Lue lisää Laitasaari-Seurasta täältä.

  • Määttälä jaettiin Jurvakaisesta

    Tällainenkin talohistoria – lyhykäinen kylläkin, on tullut joskus kirjoitettua. Melkein oli unohtua.

    Määttälän rakensi Paltamosta tullut Matti Yrjönpoika Jokelainen perheelleen noin vuonna 1916. Matti oli seppä, ks. Rahko no 11. ***

    Lue lisää Määttälästä tästä.