Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Seuran perustajajäsenet olivat Heikki Vainiokangas, Pekka Kinnula, Erkki Väliaho, Reijo Suorsa, Eero Parviainen, Pentti Ojala, Väinö P Karppinen, Alli Karppinen, Eino Pesola, Pentti Heikkinen, Ellen Keränen, Asta Pikkarainen ja Ritva Hägglund.
Iloista kevättä lukijoillemme ja onnea kaikille Äideille tulevana sunnuntaina!
Lue lisää Laitasaari-Seurasta täältä.
Tällainenkin talohistoria – lyhykäinen kylläkin, on tullut joskus kirjoitettua. Melkein oli unohtua.
Määttälän rakensi Paltamosta tullut Matti Yrjönpoika Jokelainen perheelleen noin vuonna 1916. Matti oli seppä, ks. Rahko no 11. ***
Lue lisää Määttälästä tästä.
Mummo vilkastui aina, kun talossa kävi vieraita. Lapset ja lapsenlapset vierailivat silloin tällöin. Joka vuosi 10. maaliskuuta Monolassa vietettiin Auroran päiviä. Lähimpään seurapiiriin kuuluivat joen toiselta puolelta Ahreniuksen rouva (Hakkarilasta no 25) ja Castrénin neidit (Koivulasta eli Rajalasta). Kahvipöydässä komeili nimipäiväkranssi, ja pikkuleipiä oli leivottu seitsemää sorttia. Myös ”a la glassia”, kotona tehtyä ihanaa kermajäätelöä tarjottiin mesimarjahillon kera.
Tunnistaako kukaan mikä rakennus tässä kuvassa on? Kun kuvaa klikkaa isommaksi, huomaa että se on vanha – myös ihmisten vaatetus on vanhanaikainen, kenties aivan 1900-luvun alusta. Mihin on tarvittu tuollainen määrä puutavaraa? Mikä on erikoinen pitkä putki joka tulee ulos katosta? Kuvassa näyttäisi olevan vain naisia.
Kuvan taakse oli kirjoitettu että se esittäisi Saarelan osuusmeijeriä. Onko näin?
Toisaalla olevat kuvat esittävät meijerirakennuksen erinäköisenä, ks. mm. sivu Rantakaupasta, viereinen rakennus pitäisi olla Saarelan meijeri. Ja sitten on Leskelän Kalevin kirjoittama artikkeli Saarelan tilusasioista – siinäkin rakennus on erilainen. Saarelan meijerin oma sivu on tässä. Vertaa esim. piippujen lukumäärää ja ikkunoiden mallia.
Pekka Karppila, uskollinen avustajamme sivustolla, kokosi Halkovaaran no 47 historiaa. Tila on perustettu 1760-luvun lopulla. Itse kirjoittelin tilalla asuneista kappalaisista pienet pätkät ja satuinpa kuvaamaan heidän sukunsa hautakiviäkin Muhoksen Kirkkosaaressa valokuvausreissulla vuonna 2012.
Halkovaaraa sanotaan myös Korilaksi – nimi Korivaara on varmasti monelle muhoslaiselle tuttu. Samoin kuin kaksi tiilitehdasta (Muhoksen Tiilitehdas ja Soson Tiili) jotka sijaitsivat samalla tilalla. 1950-luvun karttakuvassa näkyy myös turkistarha – sen omistivat Kaupit. Kuinka kauan tarha oli toiminnassa, siitä ei ole meillä tietoa.