-
Lina Granrothin uskomaton elämä
Jyväskylän tyttökoulu, ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu. Lina Granrothista tuli koulun ensimmäinen johtajatar vuonna 1864. Äiti ja kummisetä Hamer, koulun alku Oulussa 17.8.1837 Carolina (Lina) Sofia Granroth syntyi Oulussa äidilleen, 21-vuotiaalle Catharina (Katariina, Kaisa) Sofia Annantytär Granrothille (s. 1816 Kempele) aviottomana. Granroth-suku on Kuusamosta, esivanhempia mm. Kuusamon ensimmäinen nimismies, pitäjänkirjuri Sigfrid Kustaanpoika Granroth ja vaimonsa Brita Johanintytär…
-
Laitasaaren historiasivusto 14 vuotta
Kuvan historia on erikoinen, klikkaa sitä. Vauhkolan no 53 isäntä, edesmennyt Risto Huttunen löysi kaksi vanhaa albumia Saunakankaan no 74 eli Reinin talon tunkiolta, onneksi eivät olleet menneet pilalle ulkoilmassa! Tilalle tuli vuonna 1885 Mertaniemen perhe – kansioissa oli heidän valokuviaan vuosikymmenten takaa. Suku ei jatkunut tästä perheestä; toinen toisensa jälkeen he menehtyivät; keuhkotautiin, tuhkarokkoon,…
-
Rovasti Heikinheimon muistokirjoitus (1976)
Rovasti Albert Immanuel Heikinheimo kuoli OYKS:ssa maanantaita vasten yötä. Hän oli syntynyt Haapajärvellä 22.2.1899. Pääsi ylioppilaaksi Oulun yhteislyseosta 1918 ja vanhan pappissuvun jäsenenä valitsi elämäntehtäväkseen papin uran. Hänet vihittiin papiksi 1921, minkä jälkeen hän suoritti koko pappispalveluksensa vuoden kestänyttä poikkeusta lukuunottamassa Oulun hiippakunnassa. Toimittuaan ylimääräisenä pappina Kestilässä ja Alatorniolla 1921-25 kutsuttiin hänet Oulun Diakonissalaitoksen johtajaksi,…
-
Arvalla teloitettavaksi (1919)
Oli valoisa kesäyö, 28.–29. kesäkuuta 1919. Oulun seudulta kootun komppanian miehet pakenivat nälissään Itä-Karjalan Aunuksessa, jonka aiottu valtaus oli alkukesän taistelujen jälkeen kääntynyt sekavaksi perääntymiseksi. Sotakaverit käskivät iiläisen (syntynyt Tyrnävällä) Yrjö Saarenpuun vahtia kirkon ovella, kun he itse ryhtyivät varastelemaan Vieljärven kirkossa. Yrjö Saarenpuu halusi nähdä ortodoksisen kirkon sisältä. Ryöstelyyn hän ei osallistunut. Kymmenen muuta…
-
Kohtalona Neuvostoliitto
Kansallisarkiston tietokannassa on henkilö- ja karttatietoja suomalaisista Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964. Tietoja on kerätty kattavimmin suuren terrorin 1937–1938 uhreista, vuonna 1917 Venäjällä olleista, punapakolaisista, amerikansuomalaisista ja loikkareista. Kuvassa Sandarmoh, Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikka Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä, lue lisää tästä. Krasnyi Bor, Josif Stalinin aikaisen sisäasiain kansankomissariaatin NKVD:n joukkoteloituspaikka Petroskoissa, lue lisää tästä.…