Avainsana-arkisto: talot

Keränen ja Siekkinen no 23 historia

Jaaha ja kappas minkä tilahistoriikin julkaisu jäi sitten viimeiseksi! Tätä sitä on rakennettu kuin sitä kuuluisaa iisakin kirkkoa eikä vieläkään ole aivan sataprosenttisen varmaa kumpi oli ensin muna vai kana! Tilan historia alkaa vuodesta 1548 jolloin isäntänä oli Lasse Keränen. Keräsen no 23 alta löytyvät mm. tilat Rantakeränen, Uusikeränen, Alaketo ja Harjula. Siekkisen no 23 alta Kulmala, Mattila, Siltala, Putila, Paakkola jne. Siekkisen tilalla oli ilmeisesti kaikkein eniten itsellisiä, torppareita ja mäkitupalaisia mitä muilla Laitasaaren tiloilla. Nämä asukkaat selviävät omalta sivultaan. Valtavat kiitokset näiden tilojen omistajille kaikista tiedoista sekä valokuvista! Sekä pakertajille Ritva N, Lea R, Sari K, Raimo R, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Harjula, 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Mattila, 23 Keränen - Ranta-Keränen, 23 Keränen - Siekkinen, 23 Keränen - Siltala, 23 Keränen - Uusikeränen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Pelkonen no 14 historia

Pelkosen tilaa on sanottu myöhemmin Kukkolaksi ja Kukkoseksi, nimenmuutos mainitaan vuoden 1899 maakirjassa. Nimi on kuitenkin paljon vanhempaa perua – viimeistään 1690-luvulta alkaen isäntänä oli Simo Kukkonen joka tuli Laitasaareen Muhoksen puolelta perheineen. Vuonna 1750 sattui kauhea onnettomuus – silloisen isäntäperheen seitsemän lasta jäi orvoksi kun vanhemmat hukkuivat Oulujokeen, toukokuun hyisiin aaltoihin. Näistä lapsista kuitenkin yksi perusti Viinikanojan no 67 ja toinen Päätalon no 70 uudistilat, eli aikaansaavia jälkeläisiä! Pelkosen no 14 historiaa ovat tutkineet Pirkko Kettunen ja Raimo Ranta sekä Solja. Lea Rinteeltä saimme perukirjatietoja jotka selvittivät omalta osaltaan asujaimiston sukulaisuussuhteita. Ikävä kyllä valokuvia tilasta tai siitä lohkotuista ei … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 14 Pelkonen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Ylikosunen no 9 historia

Pikkusaarela jouduttiin purkamaan Valtatie 22:n rakentamisen alta. Olemme saaneet luvan käydä kuvaamassa myös Ylikosusen talon, mutta toistaiseksi lumitilanne estää kuvausreissun! Edit: nyt on kuvattu! Kosulankylän tilusasiat eivät olleetkaan aivan helppoja. Milloin on lisätty, milloin yhdistetty ja erotettu – liekö koskaan poistettu – manttaaleja. Sari joutui taas pähkäilemään visaisimmat ja vanhimmat jutut. Saarelasta on lähtöisin monen oululaisen – ja muhoslaisen – tietämän Kenkä-Kosusen perustaja Aappo Kosunen jonka lentävä mainoslause oli Kengittäjä keisarin ajoista lähtien. Aappo Kosunen palveli Oulun tarkk’ampujapataljoonassa ennen kauppaliikkeen perustamista. Pataljoonasta on 1890-luvun vanhoja kuvia Kalevan galleriassa (tilaajille). Ylikosusesta no 9 jaettuja tiloja ovat mm. Saarela, Kinnula ja Piilola, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen, 9 Ylikosunen - Kinnula, 9 Ylikosunen - Piilola | Avainsanoina | Jätä kommentti

Viinikka no 8 historia

Sarin kanssa yhteistyössä tätä selvittelimme, Sari ikivanhoja ja minä noita isovihan jälkeisiä aina nykyaikaan asti. Niinkuin melko usein. Erinomaisena apuna myös FM Hannu Romppainen sekä korvaamaton hieroglyfien tulkitsijamme Ritva Nygrén. Niin historiallinen tila että melkein hirvittää! Viinikan tilan ja siihen kuuluvien viljelysten yleisilme on säilynyt likipitäen samana 1700-luvulta lähtien. Erikoisia asukkaita kuten Muhoksen ensimmäinen nimismies – ja nyt tulee hieno virkamiesnimi – Bartholomæus Levander Österbotni. Arkisemmalta nimeltään hän oli Perttu Aaponpoika Lievonen, Honkalankylässä asuneen valtiopäivämiehen poika. Hänestä voit lukea lisää täältä. Toinen historiallisesti merkittävä suku oli Kajaanin pataljoonan Paltamon komppanian päällikkö Samuel Johan Löthmanin jälkeläiset, jotka vaikuttivat talossa 1803-75 eli … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 8 Viinikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Väärä no 5 historia

Mitä vanhemmiksi talot käyvät, sitä haastavampia ovat selvitettävät historiikitkin. Väärän kantatalo on Huovinen, jonka Sari oli jo onneksi tutkinut aiemmin. Minulle jäi siis tehtäväksi selvittää asujaimisto 1690-1700 lähtien. Historiikin voivat jäsenet lukea tästä. Tämän tilan kohdalla lausun erikoiskiitokset valokuvien lähettäjille – niitä saatiin sekä Väärästä että myös siitä lohkotuista torpista ja mäkituvista. Kuvia on skannattuna enemmänkin talteen, mutta vain tärkeimmät on ladattu sivustolle, jotta talokohtaisen levytilan käyttö pysyisi kohtuullisena. Väärän tilaan liittyy tarina jonka Ritva Nygrén löysi Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoiduista tuomiokirjoista. Ritvan ilmiömäinen vanhojen käsialojen lukemistaito näkyy sivustollamme useassa paikassa ja tämän haluan nostaa vielä erityisesti esille. Suuri kiitos sinulle … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 28 Kekkola, 34 Kortila (pappila), 5 Väärä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Juntti no 21 historia

Wallenborgin kartassa v. 1785 on vas. Bertunen eli Koistila no 22, Bertulan talot eli Perttunen no 21:n Juntti ja Ylitalo. Tämän historiikin viimeistely jäi odottamaan koronatilanteen helpottumista. No, eipä helpottunutkaan vaan nyt eletään jo toista aaltoa… Surullista myös sen vuoksi, että piti haastattelemani Juntin tilan aiempaa isäntää, mutta hän nukkui pois kesällä. Perillisiltä sain onneksi sen verran tietoa että pystyin viimeistelemään tämän Perttusesta no 21 lohkotun tilan. Historiikin voit lukea tästä. Ja kommentoida saa mielellään – kuten ennenkin.

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen, 21 Perttunen - Juntti | Avainsanoina | Jätä kommentti

Isomäättä no 16 historia

Viimeinen seitsemästä Määtän talosta vihdoin valmis! Edellinen jonka tutkin oli Määttä Rönkkö no 18 – sen taloartikkelissa näkyykin linkitettynä kaikki Määtän talot. Haasteita on taas riittänyt – otapa selvää mistä Määtästä milloinkin on dokumenteissa kyse kun tilojen rekisterinumerot tulivat mukaan vasta myöhemmin. Toivottavasti asujaimistot ovat kohdallaan – lukekaa ja tarkistakaa! Isomäätän historiikki alkaa isonvihan ajoilta ja sitä vanhemmat tilan tiedot löytyvät Määtän kantatalon sivulta. Lue Isomäätän historiikki tästä ja tilan toisen savun eli myöhemmin Väänäseksi nimetyn tästä. P.S. Vappu Räätärillä tai Anna-Mari Sileniuksella on tietääkseni lisää Väänäsen kuvia (olleet teoksessa Muistojen kirja Muhokselta) – voisiko joku vinkata heille että ottaa minuun … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Perttunen no 21 historia

Perttunen no 21 jakautui kolmeen osaan, Kangasolliin, Junttiin ja Ylitaloon, josta tässä historiikissa kerrotaan. Sitten kun tilat saivat selkeästi omat nimensä, asujaimistojen selvittelykin tuli vähän helpommaksi. Älynystyröitä piti kyllä hieroa ankarasti ja tarkistaa monta kertaa uudelleen, ovatko oikeat asukkaat oikealla tilalla. Tutkikaapa tekin menikö oikein – saa antaa palautetta! Yksi puhutteleva ajanjakso Ylitalon historiassa oli 1899-1916 jolloin suurin osa tilan perillisistä lähti Amerikkaan. Aiemmin niin vauras tila tyhjeni tyystin. Isäntäkin kuoli yllättäen verenmyrkytykseen. Leski ja perilliset myivät tilan uudelle omistajasuvulle. Kolmas tila eli Juntti jää odottamaan siksi kunnes koronatilanne helpottaa ja pääsen jututtamaan tilan omistajasukua. Toivottavasti heiltä löytyy myös vanhoja … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kangasolli no 21 historia

Kangasollin tilan historiikin on kirjoittanut Laura Salonen jo vuosia sitten. Koska se on jaettu aikoinaan Perttusen tilasta, julkaistaan historiikki vasta nyt kun muutkin tilanosat alkavat olla valmiit. Historiikin voit luea tästä. Kangasollin valokuvat ovat upeita! Ja artikkelit, etenkin Ritva Lindforsin o.s. Kangasolli, joka on ollut Muhoksella opettajanakin, kultaakin arvokkaampia! Ne, kuten muutkin Kangasollin tarinat, voit lukea tämän linkin kautta. Ritvan kirjoittamia on kaikkiaan neljä. Lauralle lämmin kiitos, olet ollut pitkään apunamme sivustolla!

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina | Jätä kommentti

Koistila no 22 historia

Tässä kohtaa voisi sanoa että Perttunen sentään! Nimittäin Koistila no 22 on yksi Perttusen taloista, joita Laitasaaressa on useampia. Siinä kun on selvitellyt muutaman kymmenen Perttu Pertunpoika Perttusen sukujuuria, jälkeläisiä ja paikasta toiseen liikkumisia, niin alkaa jo pyörryttää! Olen aloittanut tämän tilan tutkimisen marraskuussa 2012 eli se on valmistunut todella pitkän ajan kuluessa. Koistila on ehdottomasti yksi mielenkiintoisimmista tiloista Laitasaaressa, eikä vähiten lääninviskaali Olof Wallinin perheen vuoksi joka tilalla asui vuodesta 1808 lähtien. Viimeiset Wallinin suvun edustajat muuttivat vuonna 1890 Ouluun. Tilasivulle ladattuihin valokuviin liittyy myös erikoinen historia: ne ovat kulkeutuneet aikoinaan vuonna 1920 täältä Hailuotoon, Marttalan eli Timosen tilalle. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila | Avainsanoina | Jätä kommentti