Avainsana-arkisto: tekniikka

Muhoksen sähköosuuskunta 100 vuotta

Liitto-lehti kirjoittaa – eilen 1 pidettiin Muhoksella sähköosuuskunnan perustava kokous. Osuuskuntaan on liittynyt noin 1000 osuutta, á 100 mk. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Muhoksen Osuuskaupan hoitaja V(äinö) Ervasti ja varapuheenjohtajaksi maanvilj. J(aakko) T(uomas) Karhu (Muhos Karhu no 32) sekä jäseniksi maanvilj. Antti Hyrkäs (Muhos Hyrkäs no 5), A(appo) Keränen (Ketola no 27) ja Juho Yrjänä (Yrjänä no 29), varalta mv. V(ilho Alarik) Leino (Halkovaara no 47) ja J(uho) B(enjamin) Heikkinen (Karhu no 7).

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 27 Ketola, 29 Yrjänä, 39 Koivikko, 47 Halkovaara | Avainsanoina | Jätä kommentti

Auttakaa Alappe riepua

Kuvan vanhan kaartin sotilaasta on ottanut Samuli Paulaharju vuonna 1913. Alppen perheestä voi lukea Huovisesta no 15 lohkotusta Alppelasta. Hänen virallinen nimensä lienee ollut Albert Ahlström. Siinä vuosisadan alussa oli perustettu Rönkön törmälle noin kilometrin nykyiseltä Laukan sillalta Muhokselle päin Oulujoen eteläpuolelle pieni meijeri, jonka asiakkaina olin noin 15 taloa eli maidon lähettäjää. 1 Meijerin koneista voidaan mainita isokokoinen separaattori, vaaka maidon punnitusta varten ja iso muuripata maidon lämmittämistä varten. Meijerin henkilökuntaa oli kaksi naista, jotka huolehtivat maidon käsittelyn ja punnituksen, lienivät olleet alansa koulun käyneitä. Sitten oli meijerin liikkeelle paneva voima, ja se oli juuri tuo alussa mainittu Alappe. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 15 Huovinen - Alppela, 18 Rönkkö | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Pyssyn tarkastaja muutti Muhokselle

Lintupyssyjen korjaus-wärstaani on muutettu Utajärveltä Muhoksen kirkonkylään Pyhäkosken liepeen alapään Kieksin taloon. Ja tämän kautta saan tiedoksi antaa, että joka haluaa lintupyssyään tarkastuttaa eli korjauttaa, niin lähettäköön minulle pyssy, luotivormut ja ampuma kalujaan tarkastusta varten, noin 15 laukausta ja kirje pyssyn muassa, josta omistaja ilmoittakoon vaatimuksensa mitä on pyssylle tehtävä ja milloinka ja millä tavoin pyssy takaisin peritään; mainittakoon kuukausi ja päivä kuin myös paikkakunnan ja omistajan nimet. 1 Muhokselta Tammikuun 26 p. 1880 Kaarlo Väänänen eli Kieksi Pyssyn tarkastaja ja seppä 2

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Paulaharjun matkassa 1910

Äitini Vieno Kaski o.s. Jurvakainen (s. 1927, k. 2010 Oulu, haudattu Intiön hautausmaalle) kertoman mukaan hänen isänsä Juho Jaako Jurvakainen (s. 1887 Jurvakainen no 45) ystävystyi Samuli Paulaharjun kanssa ja oli näin mukana joillakin Paulaharjun tekemillä kuvausmatkoilla. Jaako ja Samuli Paulaharju asuivat myöhemmin melkein naapureina Oulussa. Jaako rakensi oman ison talon Oulun Tuiraan Valtatien varrelle. Äitini kertomaa: Meidän talossa oli etupuolella leveät portaat ja kolme ulko-ovea vierekkäin. Talossa oli useampia asukkaita ja meillä oli niissä vuokralaisia. Asuimme itse alakerran toisessa päässä; vasemmanpuoleisin ovi johti meidän omaan kotiin. Meillä oli kaksi huonetta omassa käytössä. Oikeanpuoleisin ovi johti alakerran toiseen asuntoon, missä … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 45 Jurvakainen, 54 Halonen, 54 Halonen - Kemilä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Jo välähti Nuottarannassakin (1921)

Otamme taas isosta aikaa tämän varakappaleen – kynän, piti meidän sanoa – käteemme ja selostamme näitä Nuottarannan kuulumisia, joita ei ole Kalevan palstoilla näkynyt toviin aikaan, kun sattui niin onnettomasti, että tämä sen ainoa kirjeenvaihtaja ensin poltti kätensä kuumalla puurolla ja sitten kuoli se musta koiranpenikka naapuritalon russakkain kanssa yhteiseen ja yleiseen myrkytykseen, ja sen jalon elukan kuolema saattoi kirjeenvaihtajan niin yrmeäksi ja epäluuloiseksi, että oli vähiltä livistää terveellisempiin ilmansuuntiin, ettei vain jonain kauniina iltapuhteena löytäisi itseään sudenridasta, käpälälaudasta tai jostain paikasta taikka yksinkertaisesti makaamasta kalpeilla kääriliinoilla ympärillään joukko Nuottarannan murhepukuista hautajaisyleisöä, joka juotuaan vainajan jälleenjääneet kahvivarat, keskustelisi, että vainaja … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Hannan hautajaiset Suvelassa (1933)

Oulun läänin Talousseura antaa emännöitsijä Johanna Niemelälle, joka on palvellut yhteensä kolmenkymmenen vuoden ajan, ensin rovasti G. A. Snellman vainajan perheessä Muhoksella, alkaen vuodesta 1887 ja sittemmin hänen poikansa tohtori Walter J. Snellmanin luona tähän saakka, tämän Kunniakirjan julkiseksi tunnustukseksi kiitettävästä ja kaikille esimerkillisestä työstä, luottaen samalla siihen, että tieto tunnustetusti hyvin suoritetusta elämäntyöstä takaa hänelle korkeimman elämän tyydytyksen. Oulussa 23 pnä heinäkuuta 1928 Talousseuran puolesta   P. Ahmavaara    Yrjö Lantto 1 2 3 Johanna Niemelä (Hanna, s. 30.4.1858 Utajärvi, k. 74-vuotiaana kesäkuussa 1933). Hautajaiset pidettiin Snellmanien kesähuvilassa Suvelassa 25.6.1933. 4

Tallennettu kategorioihin 40 Kähkönen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Soso-levy

Sosolla lähellä Korilan mäkeä rautatien eteläpuolella sijaitsi Soson levytehdas. Tehtaan perustivat Aaro ja Iisak Kauppi jotka myös omistivat vieressä olevan tiilitehtaan ja asuivat Viinikassa no 8. Tehtaassa valmistettiin levyjä havupuun lastusta ja betonimassasta. Sitä varten kehitetty kone veisti puupölkyistä kapeaa, ohutta lastua ja elevaattori siirsi ne betonimassan sekaan. Prässi painoi massan tiukaksi levyksi sitä varten tehdyissä puukehikoissa noin puolen neliön kokoiseksi, vahvuudeltaan n. 5 cm. Myös ohuempia levyjä tehtiin. Levyjä käytettiin rakennuksissa esim. perustuksien eristämiseen ja navettojen sisustamiseen. Tehtiinpä myös levyistä talojen ulkoseiniä. Levyt rapattiin betonilla jolloin talo muistutti kivitaloa. Isommissa seinissä käytettiin kanaverkkoa betonin tartuttamiseksi levyyn. Levyjen kiinnitys tapahtui … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 8 Viinikka | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Maidon matkassa

Karjatilojen muutos Laitasaaressa Oulujoen pohjoispuolella 1950-2016 Vuonna 1950 oli maitoa tuottavia tiloja noin 50. Näistä puolet oli pieniä 1-5 lehmän tiloja ja suuremmat 8-15 lehmän tiloja. Karjanhoitoon liittyvät työt tekivät usein naiset, jotka samalla hoitivat perheen lapset, miehet kävivät muualla töissä. Järjestelmä oli hyvä kun lapset saivat olla kotona ja oppivat tekemään kotitöitä pienestä pitäen.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti

Oulujoen tukinuitosta

Oulujoen Uittoyhdistys on perustettu vuonna 1910, toki joessa uitettiin puita aikaisemminkin. Aivan ongelmitta se ei käynnistynyt, mm. Konnun talojen isännät kirjoittivat samana vuonna Kaiku-lehteen Kysymys lain tuntevilta. Onko oikein, että uittoyhtiö Oulujoessa ohjepuomillaan Konnun talojen kohdalla, joilla on viljelysmaita sekä meijeri toisella puolella jokea, estää vapaan ylipääsemisen rantojensa kohdalla roomu- ja venekulkijoilta, ja jos siihen ei kerran oikeutta ole, niin toivoisimme, että sitä parempi mitä pikemmin tämä epäkohta korjattaisiin. Heikki Kontu         J. Kontu (Juuso Kontu eli Ähkynen) 1

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 23 Keränen - Kulmala, 3 Hartikka, 32 Pienihuovinen, 6 Tihinen | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Kirnun pesua Laitasaaressa

On ihan pakko nostaa tämä erikoinen kuva esille (klikkaa kuvaa, niin se isonee). Moni on nimittäin minulle maininnut, että on joskus nähnyt valokuvan, jossa Laitasaaren meijerin kirnua pestään. Kun tämän kuvan näin Rahkon vanhojen kuvien joukkossa, tajusin heti että tässähän se on! Kiitos Paavo Rahko! Pesijänä on meijerikkö Anni Tomperi (myöh. Vesa) joka asui myöhemmin perheineen Kaupista lohkotussa Petäjistössä. Annin isä Pekka Tomperi oli meijerin masinisti. Meijerin pitkäaikainen isännöitsijä oli Oskari Rahko – hän asui perheineen Hakalassa joka sekin oli lohkottu Kaupista. Klikkaa artikkelissa olevia linkkejä niin pääset lukemaan kohteista lisää, voit myös klikata oikeanpuoleisella painikkeella jolloin sivu avautuu uuteen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 36 Kauppi | Avainsanoina | 1 kommentti