Avainsana-arkisto: juhlatilaisuudet

Ansioäiti Muhokselta

Tasavallan presidentti ojensi sunnuntaina 11.5.1969 Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin 17 ansioituneelle äidille presidentinlinnassa järjestettävässä tilaisuudessa. Heidän joukossaan oli myös muhoslainen emäntä Olga Heimonen. Emäntä Olga Heimonen on syntynyt Sotkamossa 11.4.1908. Avioliittoon hänet vihittiin 24.3.1929 maanviljelijä Väinö Heimosen kanssa. Lapsia avioliitosta syntyi 9, joista yksi on kuollut. Kaikki lapset on koti voinut oppikoulun ja ammattikoulujen kautta ohjata omalle ammattiuralleen. Keskisuuren maanviljelystilan emäntänä Olga Heimonen on joutunut osallistumaan perheenemännän tehtävien lisäksi myös tilan kaikkiin töihin. Hän on ollut kotipaikkakunnallaan Marttayhdistyksen ja Maatalousnaisten toiminnassa vuosikymmenet aktiivisesti mukana. 1 J.K. Myös Helsingin Sanomat kirjoitti näistä äideistä lehdessä 12.5.1969. Hämmästyksekseni huomasin että samassa tilaisuudessa oli … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 24 Laukka - Timonen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaari-Päivät la 20.7.2019 klo 11-14

Rammaria soitetaan Määtänsaaressa, taustalla kaksi Isomäätän taloa – klikkaa kuvaa Tervetuloa nykyiset ja entiset laitasaarelaiset! … sekä he joiden juuret ovat kylällämme! Ohjelmassa mm. upeaa mieskuorolaulantaa ja perinteinen nännikuminheittokisa. Tärkeintä kuitenkin on leppoisa yhdessäolo ja porina kahvi/teekupposen ääressä, entisen Laitasaaren kansakoulun 130 vuotiaiden seinien suojassa! Päivillä voi myös hankkia toukokuussa julkaistun kylähistoriikin – lue lisää tästä Järj. Laitasaaren Osakaskunta, mukana myös Seurojentalotoimikunta, Laitasaaren Martat, Laitasaari-Seura ry, Laukanranta B&B (majoitusta 4 km päässä)

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaari-Seura jakoi stipendejä

Laitasaari-Seura jakoi kolmelle Laitasaaren koulujen oppilaalle 1.6.2019  stipendit menestyksekkäistä historian opinnoista ja kiinnostuksesta aiheeseen. 50 euron stipendit saivat Tiitus S (Hyrkki), Anseliina A (Laitasaari) ja Venla S (Huovila) – onnea! Syksyllä käynnistämme kouluissa kirjoituskilpailun joka liittyy kylämme historiaan.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren koulu 130 vuotta

Vappu Räätärin puhe koulun 130-vuotisjuhlassa lauantaina 13.10.2018 Tämä talo ei kouluna ole minulle tuttu. Kuitenkin historian havinaa liittyy tähän rakennukseen. Äitini Maria Rahko on ollut muutaman vuoden 1945 syksystä lähtien opettaja Kirsti Ala-Kojolan viransijaisena hänen sairaslomansa aikaan. Isäni Janne Rahko taas on asiakirjojen mukaan valittu 13.1.1947 poikien käsityön ohjaajaksi ja palkaksi hänelle oli vahvistettu 75 mk työkuukaudelta! Siskoni on ollut tämän koulurakennuksen oppilas, joten minä ainoana meidän perheestä en ole tätä koulua käynyt. Aloitin oman koulu-urani vuonna 1954 uudella, hienolla, Hotinmäelle rakennetulla koululla. Silloin oli opettajani Ellen Juola. Anja Anttila toimi 3-4 luokalla ja johtaja oli Niilo Väätäinen tai Lauri … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rahkola, 38 Inkala | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren Martat

Laitasaaren Martat ry on kylän toiseksi vanhin edelleen olemassaoleva yhdistys Laitasaaren Nuorisoseuran jälkeen. Martoilla on tänä vuonna satavuotisjuhlat. Voit lukea 100-vuotishistoriikin tästä. Marttajärjestön nimi piti aluksi olla Sivistystä kodeille -yhdistys, mutta silloinen keisarillinen senaatti ei rohjennut hyväksyä sen nimisen yhdistyksen sääntöjä, koska naisväen sivistämisestä ei ehkä hyvää seuraisi. Hoksaavat naiset vaihtovatkin nimen Martoiksi, mutta sivistysajatus säilyi säännöissä toiminnan johtotähtenä. Tämä uskonnollisuuteen ja puuhakkuuteen viittaava nimi ei aiheuttanu hämminkiä ja niinpä säännöt hyväksyttiin ja toiminta pääsi käyntiin. 1

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 24 Laukka, 29 Yrjänä, 37 Ähkynen, 40 Kähkönen, 60 Ontero | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Eno Matin 60 v. päivän kronikka

Kymmenpäisen sisarusparven keskelle syntyi kerran poika, nimeksi pantiin Matti. Siinähän sitä jo oli ihmettä kerrakseen. Isän ja äidin toivo täyttyi. Onhan vanhuuden päiväin turva tullut. Oli onnea ja iloa, olisi kait lippu tankoonkin nostettu jos olisi sen ajan malli niin ollut. Sitten tuli kysymys. Miten tämä taivaan lahja nyt osattaisiin hoitaa, että se eläisi ja terveenä pysyisi. Olihan kysymys ainoasta pojasta. Joku vanhempi, kokenut ihminen huomautti, että sitä on lullattava kätkyessä tasaisesti kädellään, että se nukkuu hyvin ja ruokaa antaa milloin se vaan äännähtää, kyllä se elää. Huomattiin että onhan meillä Maija-tyttönen, kahdeksannella oleva pullukka. Siitähän se oiva lapsenlikka tulee. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | 1 kommentti

Laitasaaren Martat 100 vuotta – historiikki

Historiikin ovat laatineet Elsi Lehikoinen ja Vappu Räätäri ja se on esitetty yhdistyksen 100-vuotisjuhlassa Laitasaaren seurojentalolla 8.9.2018. Historiikki on julkaistu myös paikallislehti Tervareitissä. Kutomakurssilaisia Rantakeräsessä vuonna 1938. Klikkaa kuvia isommiksi niin näet kuvatekstit! Marttatoiminnan alku Suomessa Marttaliiton perusti vuonna 1899 Lucina Hagman. 1 Anomus tehtiin Keisarilliseen Suomen Senaattiin Sivistystä Suomen kodeille -yhdistyksen nimellä joka hylättiin, koska Senaatin mielestä nimi oli liian vaarallinen, jopa vallankumouksellinen. Aili Nissinen 2 keksi Martat -nimen ja se kelpasi Senaatille samoilla säännöillä. Martat ovat kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö ja poliittisesti sitoutumaton. 3

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 1 kommentti

Itsenäisyyspäivä 6.12.1917 Laitasaaressa – Suomi100

Juhlimme tänään Suomen itsenäisyyden 100-vuotista taivalta. Sitä ennen Suomi oli suuriruhtinaskunta ja kuului Venäjän keisarikunnalle. Suomen itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin 5.12.1917, mutta julkistettiin ja annettiin tiedoksi vasta seuraavana päivänä eli 6.12.1917. 1 Laitasaarelainen Martti Kesäniemi (s. 1910) on muistellut 1996 ilmestyneessä kirjassaan ensimmäistä itsenäisyyspäivää Laitasaaressa näin Silloin juhlittiin Suomen itsenäisyyttä ensimmäisen kerran. Minulla on sellainen muistikuva, ettei itsenäisyyden juhliminen rajoittunut yhteen päivään. Suurin ongelma oli, ettei voitu vetää lippuja salkoon, koska niitä ei ollut olemassakaan. Mutta innostus asiaan oli niin suuri, että useimpiin taloihin valmistettiin lippu heti paikalla. Tuskinpa oli kahta ihan samanväristä lippua koko kylässä. Toiset puhuivat leijonalipusta; toiset sinivalkoisesta.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina , , | 4 kommenttia

Suvivirren säveltäjän sukua Muhoksella

Suvivirsi on virsikirjan virsi numero 571, ja se alkaa sanoilla Jo joutui armas aika (ruots. Den blomstertid nu kommer). Virressä on kuusi säkeistöä. Sen säveltäjää ei tunneta, joten virsikirjassa on merkintä ”Ruotsissa 1697”. Virsi on yhtä rakastettu niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. On otaksuttu, että virren alkuperäiset sanat kirjoitti Gotlannin piispa Israel Kolmodin kesäisellä saarnamatkallaan vuonna 1694. Perimätiedon mukaan hän sai niihin innoituksen Hångerin lähteellä lähellä Visbyä. Tästä ei kuitenkaan olla varmoja, ja siksi virsikirjassa sanoittaja on ilmoitettu ”Israel Kolmodin (?) 1694”. Kolmodin-suvulla on etäinen linkki Suomeen, sillä Israel Kolmodinin sisaren kautta siitä polveutuu Wåhlberg-suku, jonka jäseniä asettui 1700-luvulla asumaan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 24 Laukka | Avainsanoina , | 1 kommentti

Laitasaari-Seura ry 15 vuotta!

Seuran perustajajäsenet olivat Heikki Vainiokangas, Pekka Kinnula, Erkki Väliaho, Reijo Suorsa, Eero Parviainen, Pentti Ojala, Väinö P Karppinen, Alli Karppinen, Eino Pesola, Pentti Heikkinen, Ellen Keränen, Asta Pikkarainen ja Ritva Hägglund. Iloista kevättä lukijoillemme ja onnea kaikille Äideille tulevana sunnuntaina! Lue lisää Laitasaari-Seurasta täältä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti