Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Kun Laukan siltaa tehtiin

    Karjan hakua saaresta

    Vuosikymmenten odotusten jälkeen alkoi Laukan sillan rakentaminen, mikä kosketti myös meitä lähellä asuvia. Ensimmäinen työ oli saada joen jää niin kantavaksi, että se kestäisi raskaan kaluston liikkumisen.

    Sillan kannatinpilarit piti saada rakennettua tasaisin välimatkoin joen pohjaan, jota piti ruopata pohjakallioon asti. Kiviset maamassat ajettiin meidän rantaan tavallisilla maataloustraktoreilla. Siinä savotassa oli meidänkin Ferguson kippikärryvarustein mukana. Seppo ajoi päivävuoroa ja minä yöllä.

    (lisää…)

  • Pöytäkangas no 68 historia

    Pöytäkangas

    Pöytäkankaan tila on perustettu henkikirjojen mukaan noin vuonna 1789. Tilan ensimmäinen asukas ja ilmeisesti sen perustaja oli Yrjänän no 29 vävy Antti Kärnä. Hänen 18 vuotta kestänyt isännyytensä päättyi kuolemaan vuonna 1807 ja alaikäiset lapset kirjattiin itsellisiksi.

    Tilan vaiheet ovat moninaiset, isäntiä tuli ja meni eri laitasaarelaisista taloista. Seuraava pidempiaikainen isäntä oli Olli Matinpoika Halonen (s. 1806). Hänen edesmentyä leskivaimo Anna lapsineen asui syytingillä ainakin kuolemaansa eli vuoteen 1858 saakka. Tila oli tuolloin jo Juho Jaakonpoika Rahkon (s. 1802) omistuksessa. Ilmeisesti Annan kuoleman jälkeen ei Pöytäkankaassa enää asuttu. Tila oli elinvoimainen vain 70 vuotta.

    Voit lukea lisää Pöytäkankaan historiasta täältä.

  • Rajuilma Laitasaaressa 1772

    Isä Antti (s. 1902) ja poika Aarno Määttä

    Vuoden 1773 talvikäräjien ensimmäisen asiana oli edellisen kesän rajuilman aiheuttamat vahingot eräille Oulujoen pohjoispuolen tiloille Laitasaaressa.

    (lisää…)

  • Sota-ajan kuvia tunnistettavaksi

    Muhoksen miehiä korsussa

    Sivustolla on useampia sota-ajan kuvia. Monesta on ihmiset tunnistamatta. Katselkaapa kuvia täältä – klikkaa linkkiä (jäsenille) – huomaatko isäsi / ukkisi kuvissa?

    Tästä kuvasta on tunnistettu kuusi kaksi – klikkaa kuvaa isommaksi, niin näet tekstin. Uusin tunnistus ed. 4. vasemmalta on Lauri Lemberg. Hän työskenteli Päivärinteen parantolan puutarhurina. Oik. laidan Lauri Veijola oli sodan syttymisen aikoihin Muhoksella poikakoulun käsityöopettaja (puuseppä ammatiltaan) ja sodan jälkeen yksityisyrittäjänä Muhoksella puusepän verstasta pitäen.

    Ukkolan Jukan mukaan ”Pionp 34 3. joukkue alistettuna 11 JR erillinen pioneerijoukkue”. Mitä tarkoittanee – suomentakaa jos joku osaa :-)

    P.S. Lue kaikki sivuston sota-aikaa käsittelevät artikkelit tämän linkin kautta.

  • Joen pohjan ruoppaus Keräsen rannassa

    Taisto Ranta, Ranta-Keräsen no 23 vanhaisäntä, muistelee tammikuussa 2016:

    Kuusamolaiset sukulaiset tulivat meitä Hilkan kanssa pyytämään, että lähtekää meidän kanssa Joensuuhun ja sieltä Orimattilaan. Sukulaisilla oli ihan uusi auto ja heitä pelotti lähteä sinne asti kahdestaan ajamaan. Ja niin me käytiin se neljän päivän reissu Etelä-Suomessa.

    Luikunsaari Oulujoessa

    Kuvassa näkymää Keräsen kantatilan paikasta joen eteläpuolelle aikana, jolloin Luikunsaari tasoitettiin. Saari syntyi siitä, että Oulujokea ruopattiin Heimosten kohdalta. Ruoppaamalla tehtiin uutta veneväylää.

    (lisää…)