Avainsana-arkisto: liikenne

Mäkelän mäen asukkaista

Paavo Salmi (s. 1943, lapsuuden koti Penninkankaassa no 56) muistelee 28.3.2015 Laukat asuivat Ontero no 50 Kanervan tilaa, jonka nykyään omistaa Matti Laukka. Tila on Päivärinteen alueen rajalla, mikä on nyt suljettu läpiajolta kaavallisin perustein. Tiera Laukalla (Viljaminpoika) oli autotalli puheena olevalla paikalla, ja on vieläkin olemassa, se vaan oli niin pieni, että Tieran piti rakentaa isompi autotalli pellolle. Tätä tallia ei enää ole, paikalla on nyt rivi- ja omakotitaloja. Tieran rakentamaa taloa asui sittemmin tytär Lea Laukka (s. 1944, k. 2015), joka oli samanikäinen kanssani. Samaa sukua oli Tarmo Mäkelä (s. 1924, k. 1994), joka oli autonkuljettaja A. Möröllä. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 19 Mäkelä, 56 Penninkangas, 60 Ontero | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kinnulan kestikievari

Ähkylän no 37 edesmennyt isäntä Martti Kesäniemi kirjoittaa Tarkoitukseni on kertoa omalla kylällä olleesta kestikievarista, jonka itsekin hyvin muistan. Minulla oli tilaisuus saada vieraakseni tämän kievarin toiseksi vanhin poika, joka ehti ajaa kievarikyytejä useita vuosia. Vaikka siitä kun heillä kestikievaritoiminta loppui 1927 on kulunut jo 65 vuotta, on Aarne Kinnula (s. 1908) siinä kunnossa, että pystyisi viedä kyydin seuraavaan kievariin, jos olisi hevonen ja pelit, tiellä keliä eikä autoja pörräämässä. Istuttiin pöydän ääressä ja muisteltiin yli kaksi tuntia sitä kievariaikaa. 1 Kievarioikeudet kolmeksi vuodeksi Kinnulan talo (oikeammin Ylikosunen no 9) sai kievarioikeudet 1886 ja se oli heillä koko loppuajan. Oikeudet … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 21 Perttunen, 38 Inkala, 9 Ylikosunen, 9 Ylikosunen - Kinnula | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Taksa asianomaisille kestikievareille Oulun läänissä (1911)

Kosulan kestikievaria pidettiin vuoteen 1927 asti. Ensimmäiset maininnat Laitasaaren kestikievareista ovat 1760-luvulta Kestistä no 35. Ylin kestikievarin taksa Oulun seudulla, suluissa alin, punaisella Muhoksen taksat (Hyrkkään kestikievari 1913) 1 ruoka-ateria, lämmintä ruokaa 2 mk (75 p) 1,10 mk 1 ruoka-ateria, kuivaa ruokaa 1 mk (50 p) 1 mk 1 litra maitoa 30 p (15 p) 10 p 1 litra piimää 15 p (5 p) 10 p 1 kilo voita 3,50 mk (2,50 mk) 3 mk

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 9 Ylikosunen, 9 Ylikosunen - Kinnula | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Muistoja Rovan pysäkistä

Tekstit poimittu kommenteista, joita tuli aikoinaan artikkeliin Rovan pysäkki. Pekka Karppila: 1960-luvun alussa Rovan pysäkillä tuli vierailtua, koska siellä olivat pysäkinhoitaja Toivo Langin ja vaimonsa Anna-Liisan lapset Ritva ja Risto. Siskoni Riitan kanssa siellä tuli käytyä leikkimässä ja samalla ihmettelemässä suuria vetureita ja junia. Pysäkin ympäristö oli hyvin hoidettu kuten leikattu nurmikkoalue hopeapajuineen. Asemarakennuksen lisäksi pihapiirissä olivat ulkorakennus, sauna, maakellari ja wc-rakennus asiakkaille (miehille ja naisille erilliset). Kaivo oli lähellä saunaa. Vuosituhannen alussa paikalla oli vain pensaiden seassa tuo kaivo ja maakellari. 1960-luvun loppupuolella pysäkki taisi muuttua miehittämättömäksi. Resiinavarasto paloi joskus 1970-luvulla, pari resiinaa siinä taisi mennä, ehkä muutakin tavaraa. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 63 Rovala | Avainsanoina , , | 3 kommenttia

Lossitaksat 1904 ja 1917

Laukan lossipaikkaa varten Muhoksen pitäjässä 1904 Vaunuista kahdella hevosella 1 mk Vaunuista kolmella hevosella 1,20 mk Kieseistä eli rattaista yhdellä hevosella 60 p Kieseistä eli rattaista kahdella hevosella 80 p Yhdeltä hengeltä, jota seuraa irtonainen hevonen tai muu eläin 30 p Yhdeltä hengeltä 15 p Kun useampia henkiä yhtäaikaa kulkee, maksetaan jokaiselta 10 p Polkupyörästä 10 p

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Ranta-Keränen, 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Laukan lossi – kolmesti maapallon ympäri

Oheinen artikkelilöytö vuodelta 1964 on Pentti Lohelan, lupa julkaisuun saatu paikallislehti Tervareitiltä. Vuosikymmenien ajan ovat lossit olleet tärkeänä maamme tieliikenteessä. Kiireinen aikamme ei kunnioita niitä. Hitaina ja epäkäytännöllisinä – silti ajallaan välttämättöminä – ne tulevat syrjäytetyiksi suurien monikaistaisten siltojen tieltä. Vaikka lossit katoavat on niistä jäänyt säilyvä muisto – lossiromantiikka. Oulujokivarressa on vielä käytössä muutamia losseja, joista vilkkaimmin liikennöiviä lienee Laukan lossi. Kesäaikana se ylittää Oulujoen päivässä 100-200 kertaa, mistä matkaa kertyisi yhtäjaksoisesti 50-80 km. Se merkitsee, että lossi on liikkeessä itse asiassa ympäri vuorokauden muutamaa hiukkasen pitempää pysähtymisaikaa lukuun ottamatta.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , | 1 kommentti

Lautanlaskua Pyhäkoskessa

Panun eli Atte Kalajoen kirjoituksen löysi Juha Huusko – alla mainittu ylikonstaapeli oli hänen isänsä. Ihmettelin kovasti tuollaista tervankuljetustapaa, joskohta en ollut kuullut ennen myöskään lautanlaskusta Oulujoessa. Tiesin että Iijokea alas tuotiin puutavaraa ja tervat ym. lautoilla, mutta ei ollut tullut mieleenkään, että Oulun porvarit olisivat vuonna 1819 pystyneet uittamaan tukkilauttoja Iijokisuulta Ouluun. Vaan ovatpa uittaneet. Oulujoki-kirja tietää, että Iissä ostetut tukkilautat koottiin uudelleen vaivalloiselle merimatkalle Iistä Ouluun, jolloin käytettiin purjeitakin apuna. Luotolaiset puolestaan uittivat rakennushirsiä lauttoina saarelleen. Tervat ja lankut tuotiin Ouluun jahdeilla. Entä sitten lauttojen lasku Oulujoessa!

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 40 Kähkönen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Similät Siekkisen mailla

Pekka Similän (Armas Pietari, s. 1892) äiti Greta Heikintytär Similä (s. 1858) muutti Tyrnävältä Apajaan no 38 emännöitsijäksi. Apaja oli silloin kestikievarina. Talon emäntä oli sairastunut, joten apu oli tarpeen. Gretan äiti oli Inkalan tyttäriä naapurista. Apajan isäntä Pekka Juhonpoika Apaja (alk. Rahko, s. 1849) jäi leskeksi vuonna 1891. Leskimies Pekka sekä lapset Mari, Lippa, Katri ja Jussi asuivat taloa. Greta oli Pekka Apajan kanssa kihloissa, mutta he eivät koskaan avioituneet.

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala - Apaja, 52 Siekkinen | Avainsanoina , | 1 kommentti

Höyryveneen kulku Oulujoella (1880)

137 vuotta sitten alkoi höyrylaivaliikenne Oulujoella Viime torstai-iltana tehtiin koetusmatkustus Oulujoelle valmistetulla ”Laine” nimisellä höyryveneellä. Matkaa jatkettiin aina Paason talon kohdalle, 15 virstaa kaupungista. Vene on hyvin sopiva jokeen ja voimaisa koskessakin. Madekoskesta ei ole ”Laineelle” mitään haittaa. Se ei tarvitse ehkä täyttä voimaakaan siinä käyttää; 65 naulan höyryllä (täysi 85 naulaa) meni vene 25 hengen kanssa hyvin ylpeästi ylös.

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Postipysäkki Laitasaaren Apajaan (1902)

1890-1900 lukujen vaihteessa heräsi toivomus saada Laitasaareen oma postipysäkki. Postit menivät Muhoksen kirkonkylälle, mikä aiheutti lehtien ja kirjeiden noudossa sekä lähetyksessä ylimääräistä vaivaa. Postit lähtivät tuolloin Oulusta Muhokselle, Utajärvelle ja Puolangalle maanantaina, torstaina ja lauantaina klo 10 illalla. Asiasta kirjoitettiin mm. 21.12.1900 Kaiku-lehdessä sekä 4.3.1902 Louhi-lehdessä, josta alla

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja | Avainsanoina , | Jätä kommentti