Avainsana-arkisto: henkilöt

Jaakko Kinnulan muistokirjoitus (1933)

Eilen kuoli kotonaan Muhoksen Laitasaaren Ylikosulassa maanviljelijä Jaakko Kinnula 64. ikävuodellaan. Maanviljelijä Kinnula oli syntynyt Oulujoen Ylikinnulassa. Mieheksi vartuttuaan lähti hän Australiaan, jossa oli noin 5 vuotta. Sieltä palattuaan ja mentyään naimisiin talontytär Johanna Kokon kanssa, osti hän apeltaan Ylikosusen ja Niemen tilat Muhoksen Laitasaaresta. Tiloja, jotka olivat yhdysviljelyksessä, kunnosti maanviljelijä Kinnula huomattavasti sekä maiden että rakennusten puolesta. Majatalo oli tilalla noin 30 vuotta, aina siihen saakka kun rautatien takia majatalon pito lopetettiin.

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Ansioäiti Muhokselta

Tasavallan presidentti ojensi sunnuntaina 11.5.1969 Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin 17 ansioituneelle äidille presidentinlinnassa järjestettävässä tilaisuudessa. Heidän joukossaan oli myös muhoslainen emäntä Olga Heimonen. Emäntä Olga Heimonen on syntynyt Sotkamossa 11.4.1908. Avioliittoon hänet vihittiin 24.3.1929 maanviljelijä Väinö Heimosen kanssa. Lapsia avioliitosta syntyi 9, joista yksi on kuollut. Kaikki lapset on koti voinut oppikoulun ja ammattikoulujen kautta ohjata omalle ammattiuralleen. Keskisuuren maanviljelystilan emäntänä Olga Heimonen on joutunut osallistumaan perheenemännän tehtävien lisäksi myös tilan kaikkiin töihin. Hän on ollut kotipaikkakunnallaan Marttayhdistyksen ja Maatalousnaisten toiminnassa vuosikymmenet aktiivisesti mukana. 1 J.K. Myös Helsingin Sanomat kirjoitti näistä äideistä lehdessä 12.5.1969. Hämmästyksekseni huomasin että samassa tilaisuudessa oli … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 24 Laukka - Timonen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Väinö Heimosen elämästä

Väinö Eino Heimonen (1901-1987) kirjoitettiin 8-vuotiaana Karttulan Hautamäen ylempään kansakouluun 1.10.1909 – hän kävi siellä kahdeksan lukukautta. Päästötodistuksen hän sai 15. toukokuuta 1913. Väinö oli tunnollinen ja hyvä oppilas; todistuksessa kymppejä olivat uskonoppi, historia ja piirustus. Muut aineet olivat yhdeksikköjä, paitsi laulussa Väinöllä ei ollut taitoja, todistuksessa siinä toppasstooli eli numero 4. Väinö hakeutui Muuruveden maamieskouluun ja sai sieltä 9,2 keskiarvolla päästötodistuksen 27.12.1921. Vuosina 1927-28 hän opiskeli kiitettävin arvosanoin Suomen Nuoriso-opistossa Mikkelin Paukkulassa ja sen jälkeen hakeutui töihin harjoittelijaksi Kotiniemen kasvatuslaitokseen Vilppulaan. Hän oli siellä harjoittelijana 5.5.-8.12.1928 ja osoitti kiitettävää ahkeruutta ja taitoa. Paukkulassa hän tapasi myös vaimonsa Olga Meriläisen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 24 Laukka - Timonen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Rakastetun opettajattaren hautamuistomerkki

Laitasaarelainen maanviljelijä ja valokuvaaja, Ähkysen no 37 isäntä Martti Kesäniemi (s. 1910) kirjoittaa kirjassaan ”Muhoksella muutki kummat” (1996) Kun Laitasaaren koulun johtokunta muutamaa vuotta ennen tämän vuosisadan alkua valitsi koululleen opettajaksi Inna Lindqvistin, eivät he varmaan aavistaneet, mikä tavaton tarmokkuus ja tahdonvoima liittyi tähän pienikokoiseen, hentoon ja nuoreen opettajaan. Opettaja huolehti monin tavoin oppilaistaan. Talvisin oli ankaria pakkasia eikä köyhimmillä ollut varaa hankkia lapsilleen kunnon jalkineita. Opettaja lämmitti koulun uuneja ja lasten saapuessa palelluksissa vei heidät pesien loisteeseen, riisui heidän kenkänsä ja lämmitti heidän palelevia jalkojaan.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala, 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | 1 kommentti

Porinoita Pirttijärveltä – osa 4

Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko! Leipivaaran Kustu oli erikoinen persoona (Iisakki Kustaa Iisakinpoika Leipivaara, s. 4.11.1895 Ylikiiminki). Kustu asui siellä mihin taloon se sattui menemään. Kamppeitaan hän piti Koistinahon riihessä. Sanoi asuneensa poikasena Kutuahossa. Sillä ei ollut kotia missään, joten se kulki taloissa, oli käsistään kätevä ja teki hommia. Toinen jalka sillä oli huono. Hän taisi kuolla vuonna 1972, ylikiiminkiläisiä syntyjään. Hän oli värikäs persoona, oli saanut liikanimen lääkäri Borg, kun keitti nuorena niin hyvää pontikkaa. Kun se tuli pirttiin, sanottiin että lääkäri Borgko sieltä … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila), 60 Ontero, 78 Honkarinta | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Runoilija Salli Lundin elämästä näytelmä

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto jakoi 17.5. Tyrnävällä Hannuksen piilopirtissä järjestetyssä vuosijuhlassaan apurahoina, palkintona ja taidelahjoituksena yhteensä 690.000 euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 55 hakijalle. Apurahahakemuksia Kulttuurirahasto vastaanotti yhteensä 560. Apurahojen lisäksi myönnettiin 15.000 euron palkinto ja taidelahjoitus. Teatteri-ilmaisun ohjaaja Niina Aho ja työryhmä, Oulu: runoilija Salli Lundin elämästä kertovan näytelmäproduktion toteuttamiseen 12.000 euroa. Lue lisää Salli Lundista täältä. Kaikki Sallin kirjoitukset sivustollamme löydät tämän linkin kautta. Jäämme innolla odottamaan näytelmää! 1

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Ilmari Kianto Laitasaaressa (1939)

Ilmari Kianto ja Turjanlinna Suomussalmella. Rakennus sijaitsi Kiantajärven Niskaselän pohjoisrannalla vastapäätä Ämmänsaarta. 15 p. joulukuuta 1939 pilkkopimeänä iltana raahasi minut Muhoksen Majatalosta Suvelan suurruhtinas tarjoten kotonaan päivällisen ja kahvin avec? 1  Oikeastaan ei minusta näinä päivinä ole mihinkään varsinaiseen seuraan, sillä ajatuksissani askartelee joka päivä vain yksi ainoa asia tai kysymys: ovatko ryssät Suomussalmella polttaneet minun komean Turjanlinnani, jonka jätin 7 p. jouluk. kovan taistelun käydessä taloni takametsissä?

Tallennettu kategorioihin 40 Kähkönen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kaarlo Mertaniemestä Koivu ja tähti -henkilö

Tyllinojan pirtti, kuva linkitetty Wanhan Tyllin kotisivuilta. Vuosittain jaettavan Koivu ja tähti -henkilön kunniakirjan vastaanotti aktiivisesta kotiseututyöstä Kaarlo Mertaniemi. Mertaniemi on tehnyt aktiivista kotiseututyötä ylläpitämällä Muhoksen paikallishistorialle ja Topeliaaniselle historialle arvokasta Piilopirtin polkua. 1 Oikeaan osunut valinta jälleen ja nythän ollaan aivan Koivu ja tähti-sadun juurilla! Lämmin onnittelu Kallelle!

Tallennettu kategorioihin 46 Tyllinoja, 64 Lumiainen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Karhun isäntä J. B. Heikkinen

Tämä on ensimmäinen osa artikkelisarjasta joka kertoo Laitasaaren Karhun no 7 isännästä J. B. Heikkisestä sekä hänen perheestään. Tietoja ja valokuvia olemme saaneet Heikkisen suvulta. Suuret kiitokset! Juho Benjamin syntyi vanhemmilleen torppari Juho Kustaa Yrjönpoika Heikkiselle (s. 19.10.1825 Paltamo, k. halvaukseen 25.3.1897 Oulunsalo) ja Sanna Liisa Juhontytär Tervoselle (s. 30.11.1827 Kajaanin Vuottolahti, k. 22.2.1904 Muhos) Leppiniemen maalla olevassa Leppiahon torpassa, Kajaanin maalaiskunnassa, Oulujärven rannalla. Molempien vanhempien sukujuuret ovat syvällä Kainuussa. Perheen lapset, nuorinta lukuunottamatta kaikki syntyneet Kajaanin maalaiskunnassa eli Paltamossa Juho (s. ja k. 15.3.1849) Kaisa Stiina (s. 11.5.1850, k. 10.7.1893 sydänvaivaan Kajaanissa) – muutti Helsinkiin 1873, ehkä sisarensa luokse, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Sauna-pappa, myrrysmies Jaakko Saunakangas

Samuli Paulaharju (kuvassa) kirjoittaa 18.4.1915 Kodin Kuvastossa vanhan kansan merkkimiehistä – ohessa otteita artikkelista: 1 Viime syksynä, lokakuun 23 p:nä kuoli Kiimingissä Jaakko Saunakangas, tunnettu myös nimellä Saunalainen ja Sauna-pappa. Hän oli paikkakunnan parhaita viimeaikaisia tietäjäukkoja, myrrys-miehiä, olipa vielä näkijäkin ja ennustaja. Ei hän kyllä tokikaan, ei ainakaan maineessa, ollut kuulun Hätämaan vertainen, mutta oli kumminkin niin tiedokas ja taidokas, että aina oman tienoonsa tarpeiksi kykeni taikomaan, jopa joskus sai antaa apuaan etemmäisillekin. Sukujaan oli Saunakankaan Jaakko Kuusamosta. Sieltä oli hänen isänisänsä aikoinaan tullut Oulun puoleen maita ostamaan ja pysähtynyt Muhokselle Kosulan kylään erääseen pikku mökkiin. Sieltä sittemmin muutettiin Saunakankaan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 74 Saunakangas | Avainsanoina , | Jätä kommentti