Avainsana-arkisto: koulut

Rakastetun opettajattaren hautamuistomerkki

Laitasaarelainen maanviljelijä ja valokuvaaja, Ähkysen no 37 isäntä Martti Kesäniemi (s. 1910) kirjoittaa kirjassaan ”Muhoksella muutki kummat” (1996) Kun Laitasaaren koulun johtokunta muutamaa vuotta ennen tämän vuosisadan alkua valitsi koululleen opettajaksi Inna Lindqvistin, eivät he varmaan aavistaneet, mikä tavaton tarmokkuus ja tahdonvoima liittyi tähän pienikokoiseen, hentoon ja nuoreen opettajaan. Opettaja huolehti monin tavoin oppilaistaan. Talvisin oli ankaria pakkasia eikä köyhimmillä ollut varaa hankkia lapsilleen kunnon jalkineita. Opettaja lämmitti koulun uuneja ja lasten saapuessa palelluksissa vei heidät pesien loisteeseen, riisui heidän kenkänsä ja lämmitti heidän palelevia jalkojaan.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala, 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | 1 kommentti

Keräsen Kaarlo muistelee – osa 1 – koulumuistoja

Kaarlo Keräsen (1924-2020) haastattelu 3.6.2015, haastattelijana Kaisu Rahko. Katso myös artikkeli jossa Kaarlo on tunnistanut luokkatovereitaan tästä vuoden 1937 kuvasta. Muutamia tunnistuksia vielä puuttuu. Kaarlo on kuvassa vasemmalla olevan ruutuessuisen Elsa Männikön vieressä. Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Kaarlon syntymäkoti oli Laitasaaressa Oulujoen eteläpuolella nykyisen Rantatien varrella sijaitseva Uusikeräsen maatila, vanhemmat Kalle Keränen ja Fanni o.s. Inkala, Inkalan talosta. Kaarlon sisarusparvessa oli 2 poikaa ja 2 tytärtä: Väinö, Kaarlo, Ellen ja Salme.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 38 Inkala - Apaja, 44 Arola, 60 Ontero | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Vanha postineiti muistelee menneitä

Monikaan 90-vuotias ei suunnittele matkaa merkkipäiväkseen, mutta oululainen neiti Anna Stenius on matkustanut, tosin vain Kemiin viettääkseen siellä juhlaansa lähiomaisten ja ystävien seurassa. Matkustaminen sopii hyvin Anna Steniukselle, sillä hän on koko ikänsä ollut liikkuvaa sorttia. Hän syntyi Muhoksella, jossa hänen isänsä, agronomi Birger Stenius oli Koivikon maanviljelys- ja karjanhoitokoulun johtajana.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko, 5 Väärä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Huovilan koulaisia tunnistettu

Huovilan koulun oppilaita joko vuonna 1949 tai 1950. Lapset ovat syntyneet 1941-42. Klikkaa kuvaa niin näet sen isompana. Tunnistukset Asta Pyykkö. Kiitos Asta! Opettajana Elina Viitavaara o.s. Jussila. Vasemmanpuoleinen pulpettirivi – alkaen edestä: Maija Kukkonen ja Matti Niemi Martti Leskelä ja Raili Marttila Leena Ojala ja Raimo Kujanto Liisa Uitto ja Ritva Nuru Matti Lotvonen ja Jouko Rajaniemi

Tallennettu kategorioihin 32 Pienihuovinen | Avainsanoina | 1 kommentti

Laitasaari-Seura jakoi stipendejä

Laitasaari-Seura jakoi kolmelle Laitasaaren koulujen oppilaalle 1.6.2019  stipendit menestyksekkäistä historian opinnoista ja kiinnostuksesta aiheeseen. 50 euron stipendit saivat Tiitus S (Hyrkki), Anseliina A (Laitasaari) ja Venla S (Huovila) – onnea! Syksyllä käynnistämme kouluissa kirjoituskilpailun joka liittyy kylämme historiaan.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Koivikon agronomi Laine (1930)

Ilmakuva Muhokselta Koivikon kohdalta v. 1955. Koivikon kaksikerroksiset punamullatut rakennukset purettiin 1960-61. Uudet rakennukset otettiin käyttöön 1963. Helsingin Sanomien 3.2.2013 julkaistussa artikkelissa kertoo musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman isoäidistään: Isoäitini Elli Wilhelmiina Fennia Laine (1899-1976 – Elli Fennia Vilhelmiina Laine, s. 27.9.1899 Rauma) opiskeli agronomiksi Tanskassa, jonne hänen isänsä, merikapteeni Frans Wilhelm Laine oli lähettänyt tyttärensä kansalaissodan jaloista. Fennia oli ensimmäisiä ylioppilaaksi kirjoittaneita naisia Suomessa ja Tanskassakin hän oli ainoa nainen miesvaltaisten opiskelijoiden joukossa. 1930-luvun alussa Fennia sai paikan Muhoksen Koivikossa sijainneessa karjanhoito / maatalouskoulussa. Hän asui koulun (ja Oulujoen törmän) lähellä sijainneessa suurehkossa valkoisessa talossa. Kun kävin paikalla viimeksi … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , | 1 kommentti

Laitasaaren koululaiset 1960

Klikkaa kuvaa isommaksi! Laitasaaren kylähistoriasivuilla on vanhoja luokkakuvia, joista ei pystytä enää tunnistamaan kaikkia. Laitan vähän uudemman, vain 57 vuotta vanhan kuvan ja samalla testasin omaa muistianikin. Kuvassa on 68 oppilasta 1.- 6. luokilta ja ehkä jokunen puuttuukin kuvasta. Muutama koululaisista jäi tunnistamatta ja muutama epävarmaksi, uskonpa että ei mene kauaakaan kun joku teistä lukijoista tunnistaa heidät (tuntemattomien nimet laitettu Pentti Lohelan lähettämän listan perusteella, myös Raimo Similän kommentit huomioitu, Soljan huom.) Monet meistä luokkakuvassa olevista olemme edelleenkin laitasaarelaisia ja mikäpä Laitasaaressa on asuessa. Vanha koulummekin saatiin saneerattua ja pidettyä onneksi monien vaiheiden jälkeen koulukäytössä.

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala, 54 Halonen | Avainsanoina | 2 kommenttia

Laitasaaren koulu 130 vuotta

Vappu Räätärin puhe koulun 130-vuotisjuhlassa lauantaina 13.10.2018 Tämä talo ei kouluna ole minulle tuttu. Kuitenkin historian havinaa liittyy tähän rakennukseen. Äitini Maria Rahko on ollut muutaman vuoden 1945 syksystä lähtien opettaja Kirsti Ala-Kojolan viransijaisena hänen sairaslomansa aikaan. Isäni Janne Rahko taas on asiakirjojen mukaan valittu 13.1.1947 poikien käsityön ohjaajaksi ja palkaksi hänelle oli vahvistettu 75 mk työkuukaudelta! Siskoni on ollut tämän koulurakennuksen oppilas, joten minä ainoana meidän perheestä en ole tätä koulua käynyt. Aloitin oman koulu-urani vuonna 1954 uudella, hienolla, Hotinmäelle rakennetulla koululla. Silloin oli opettajani Ellen Juola. Anja Anttila toimi 3-4 luokalla ja johtaja oli Niilo Väätäinen tai Lauri … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rahkola, 38 Inkala | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren Martat

Laitasaaren Martat ry on kylän toiseksi vanhin edelleen olemassaoleva yhdistys Laitasaaren Nuorisoseuran jälkeen. Martoilla on tänä vuonna satavuotisjuhlat. Voit lukea 100-vuotishistoriikin tästä. Marttajärjestön nimi piti aluksi olla Sivistystä kodeille -yhdistys, mutta silloinen keisarillinen senaatti ei rohjennut hyväksyä sen nimisen yhdistyksen sääntöjä, koska naisväen sivistämisestä ei ehkä hyvää seuraisi. Hoksaavat naiset vaihtovatkin nimen Martoiksi, mutta sivistysajatus säilyi säännöissä toiminnan johtotähtenä. Tämä uskonnollisuuteen ja puuhakkuuteen viittaava nimi ei aiheuttanu hämminkiä ja niinpä säännöt hyväksyttiin ja toiminta pääsi käyntiin. 1

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 24 Laukka, 29 Yrjänä, 37 Ähkynen, 40 Kähkönen, 60 Ontero | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Käsiala (1941)

Allekirjoittanut nähtävästi lukeutuu myöskin niihin ”huolestuneisiin kansalaisiin”, jotka tyrkyttävät ”paitaansa joka pyykkiin”, mutta niistä huolista pääsee sillä, että tuo ne julki, ja sitten taas tulee niin tyytyväiseksi ja huolettomaksi. Joo – se Kalevan käsialakilpailu – kyllä se on huomattu. Ei vaan pelkästä vaatimattomuudesta ole tullut osallistuttua siihen. Mutta eipä kilpailu liene siitä paljon kärsinyt, vaikka palkintotuomarit kylläkin ovat kärsineet siitä ilmeisesti. Sillä eräänlainen ilo on toisinaan virkistävää. Käsialanäytteistä allekirjoittanut ei halua sanoa muuta kuin että sekalaistahan se on seurakunta. Yleensä selvää työtä, niin kuin on luonnollista, kun parastaan koetetaan ja muutamia kauniitakin tuotteita – jopa sielukkaitakin, jos sekin jotain merkitsee. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti