Avainsana-arkisto: vanhat esineet

Majuri Löthmanin lahjoitus Muhoksen seurakunnalle

Winikka Hemman i Muhos socken äges af Fändriken Herr A. G. Löthman, Aftagen från Norra sidan om Elfven. Näkymä herra vänrikki A. G. Löthmanin omistamasta Viinikan talosta Muhoksen pitäjässä, piirretty pohjoispuolelta jokea. 8.9.1850. Kuvan oikeassa sivussa teksti: D. Nylander. Klikkaa kuvaa. Majuri Samuel Löthmanin leski Eeva asui miehensä kuoleman jälkeen hoitaen Viinikan tilaa vuodesta 1808 1 vuoteen 1837. Poika Axel jatkoi tilanpitoa vuoteen 1864 jolloin kuoli.

Tallennettu kategorioihin 8 Viinikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kähkönen, lapsuuden mummola

Tuula Heino o.s. Nurmi muistelee – tarinan on lähettänyt Tuulan tytär Anne Leppänen. Lämmin kiitos molemmille! Aikaisimpia muistojani oli se, kun tulimme veneellä Kähkösen rantaan, niin Kähkösen mummo tuli ylös törmälle kepin kanssa meitä vastaan. Sitten mentiin pirttiin ja juotiin tervetuliaiskahvit. Myös minä sain tipan kahvia pienestä mokkakahvikupista (tippa kahvia ja loput maitoa). Tuon mokkakupin sain itselleni ja se on edelleen tallessa. Alma-täti (Alma Yli-Rokki, mummon sisar) leikkasi sokerisaksilla toppasokerista palan minulle. En muista saaneeni missään niin hyvää paistettua haukea kuin mummolassa. Kala oli juuri kalastettu Oulujoesta Kähkösen rannasta. Mummo oli ammatiltaan pitokokki ja kuuluisa hyvistä ruuistaan. Reseptit pysyivät tiukasti … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka, 3 Hartikka - Rintamäki, 40 Kähkönen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – perunasahra

Perunasahra Lahjoittanut Rönkön maatila (2008) Hevosvetoinen laite. Ruskeaksi maalatut puuaisat, aura ja työntövarret metallia, tehdasvalmisteiset. Aura 80 x 30 cm, varret 86 cm, aisat 295 cm. Varsien väli 60 cm, aisojen väli 79 cm. Käyttötarkoitus: perunapellon multaus.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Porinoita Pirttijärveltä – osa 2

Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko! Pirttijärvellä on ollut asutusta kauan. Eräs puukuppi löytyi järven pohjasta. Siinä kupissa oli kaiverrustyyli sellainen, että sitä tyyliä käytettiin ensi kerran noin 350 vuotta sitten, eli kauan on tällä paikalla asuttu tai ollut jotain toimintaa, liikkunut metsästäjiä, kalastajia jne. Se kuppi meni museoon, piti kuljettaa vesiastiassa; kuppi meni palasiksi kun se järven pohjasta nostettiin. Museomies aikoi koota sen kupin, ei luvannut sitä takaisin Eskolle, kuuluu muinaismuistolain piiriin. Museomies oli tutkija Pertti Koivisto. Eskon pihapiirissä on kuusi, joka on istutettu vuonna … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – kilpa-ajoreki

Kilpa-ajoreki Lahjoittanut Emmi Hartikka (Hartikka no 3). Emmi oli Muhoksen ensimmäinen sairaanhoitaja ja oikealta nimeltään Margareta Emilia Hyvönen (s. 1.8.1887 Oulu), puoliso Heino Polvinen. Heino oli Hartikan työmies ja pariskunta peri talon kun lapseton isäntäpari kuoli. Yhden hengen istuttava kevytrakenteinen kilpareki. Istuin etuosastaan korkeampi. Istuin muotoiltu hajareisin istuttavaksi. Jalaksiin asennettu jarrut, jalaksien kärjissä lenkit aisojen kiinnitykseen. Istuin ja jalakset puuta. Jalakset raudoitettu. Istuimen runko metallia. Jalasten pit. 115 cm, lev. 5 cm. Korkeus 88 cm. Istuimen pit. 72 cm, lev. 35 cm. 1 P.S. Monessakohan Laitasaaren talossa oli tällainen kilpa-ajoreki? Muistaako kukaan kotitalossaan olleen? Pippa muistelee jääraveja tässä artikkelissa, samoin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kappalaisen kivi

Leskelän Kalevi soitti erikoisesta kivilöydöstä Korilanmäeltä ja sehän poiki tämän ja vielä toisenkin mielenkiintoisen artikkelin! Kiitos Kaleville ja Elsille jonka ottama kuva on alla. Sedens fuit in ora lapidis insculpti et adlatus hoc saepe I. Z. Cajaner 1890, sacallanus in Muhos 1829-1873. Tyrnävän tien varressa, omakotitalon pihassa on kivi, jossa on latinankielistä kirjoitusta. Yli kolme metriä leveään kiveen on kirjoitettu teksti (yllä), mikä on vapaasti suomennettuna Tämän kiven reunalla on istunut ja tänne usein tullut I. Z. Cajaner 1890, Muhoksen kappalainen v. 1829-1873.

Tallennettu kategorioihin 33 Viinikka (alapappila), 47 Halkovaara | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – raamattu

Raamattu Lahjoittanut Jaakko Holappa (s. 1894 Holappa no 51), itsekin Amerikassa käynyt ja sieltä puolison tullessaan tuonut. Sidottu kirja. Nahkantinen, sivut paperia. Omistuskirjoitus: Tämän kirjan omistaa Iivana Paavali Holappa omistaa tämän kirian. 2 päivä huhtikuuta w. 1902 lähti Parviaisen Aappo Amerikaan. Miksihän Iivana? Paavo Heikinpoika Holappa, Jaakon isoisä, syntyi 1827 Pudasjärven Tyräjärvellä, sukunimellä Räisänen, myöhemmin Paasovaara. Kuusamosta Laitasaaren Holappaan muuttaessaan sukunimeksi tuli tavan mukaan tilan nimi. Iivana on myös vastine Juho-nimelle – oliko kirjan omistaja Juho Heikki Paavonpoika Holappa (s. 1854 Kuusamo), Jaakko Holapan isä? Mainittu Aappo oli Kangas-Parviaisesta. Passi- ja matkustajaluetteloiden mukaan hän lähti Amerikkaan vuonna 1909 – voi … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen - Kangas-Parviainen, 51 Holappa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – kypärälamppu

Kaivosmiehen kypärälamppu Lahjoittanut Alli Karppinen o.s. Parviainen (Saunakangas eli Reini no 74, Kangasparviainen no 2) Pieni kahvipannun näköinen astia jossa koukku kahvan paikalla. Saranoitu kansi. Kuparia. Nokassa kotkan kuva. Tekstit: USA FACE TRADE MARK pat. marc 1904 J. Anton & son monongahelm.pa Saatu USA:sta. Omistanut lahjoittajan isä, Jaakko Albert Parviainen, joka oli Amerikassa kuparikaivoksella töissä. Hän teki kaksi matkaa Amerikkaan, ensimmäisen 16-vuotiaana, aivan 1900-luvun alusssa. Jaakon kuvan voit katsoa tästä artikkelista. Käyttötarkoitus: kaivostyössä valaisimena, kypärään kiinnitettynä. Kork. 6 cm, pohjan halk. 4 cm

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen - Kangas-Parviainen, 74 Saunakangas | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Viinapannujen määrä Laitasaaressa (1732)

Ensimmäinen suomalaisia koskeva alkoholipoliittinen päätös tuli voimaan Ruotsin vallan aikana 1638, jolloin Ruotsin valtiopäivät määräsivät kaupunkeihin viinanpolttoveron. Suomessa juotiin yleisimmin ”itse pantua” olutta, mutta paloviinan poltto ja käyttö lisääntyivät 1500-luvulla. Viina liittyi tuolloin vieraanvaraisuuteen ja sitä käytettiin myös vaihtovälineenä. Vähitellen alkoholijuomien haitalliset vaikutukset tulivat esille, minkä seurauksena alettiin lainsäädännöllisin keinoin rajoittaa alkoholijuomien kulutusta. Esim. 1600-luvulla alkoholijuomien kauppa kiellettiin jumalanpalveluksiin liittyen ja jumalanpalveluksen häiritseminen kriminalisoitiin.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – suoneniskurauta

Suoneniskurauta Lahjoittanut Aili Eskelinen o.s. Siekkinen (Lippo Jurvakainen no 45) Vieterilaitteen avulla toimiva, pientä kirvestä muistuttava terä, puinen kotelo. Puu, metalli. 6 cm x 2,5 cm Suoneniskennässä iskettiin suoniraudalla laskimoverisuonten kohdalle haava, josta verta juoksutettiin veriastiaan. Jos tauti oli paikallinen, iskettiin suonta niin läheltä sairasta paikkaa kuin mahdollista. 1

Tallennettu kategorioihin 45 Jurvakainen | Avainsanoina , | Jätä kommentti