Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Skannasin taannoin Käärmelän vanhaemännän vanhoja valokuvia ja joukossa oli tämä kuva Käärmelän eli Käärmekankaan n:o 61 vanhasta, nyt jo puretusta, päärakennuksesta.
Laitan tehtävälistalleni kerätä talteen kyseiseen rakennukseen liittyvää suullista perimätietoa. Myöhemmin siis lisää tarinaa tästä talosta, jonka kuistin koristeelliset oven- ja ikkunanpielet erottavat sen muista tämän seudun taloista.
Päivitin muutaman isännän ja emännän Vänttilän asukasluetteloon, joka nyt kattaa suurimman osan talon historiaa. Tuoreimmasta päästä isäntäväkeä ei luettelossa ole, sillä heiltä ei ole kysytty lupaa. Tarkennuksia vuosilukuihin ym. pitää tehdä vielä vanhempaankin päähän.
Toistaiseksi en meinannut listata muita asukkaita, se urakka saa odottaa vuoroaan. Sen sijaan Vänttilän torpan, Pellonpään isäntäväkeä olisi tarkoitus tännekin listata. Torpan historiasta pitäisi muutenkin hankkia lisätietoa, tietysti suullisesta perimätiedosta aloittaen.
Vänttilä on perustettu 1770-luvulla. 1800-luvun loppupuolelle saakka se oli kruununtila.
Kruununtila oli kruunun täydellistä omaisuutta ja sen asukas suoritti maaveroa maksaessaan vuokraa tilan hallintaoikeudesta kruunulle. Kruununtilan isännyyden vaihtuessa maaherra antoi uudelle isännälle immission eli asukkaaksiottotodistuksen. Maaherralla oli myös oikeus ja velvollisuus häätää kruununtilan huonoon hoitoon tai maksamattomiin veroihin syyllistynyt isäntä.
Lähde: Elvi ja Pauli Lappalaisen Sukuseura
Osallistuin etunimien ”normalisointia” sukututkimuksessa käsittelevään keskusteluun Suku-forumilla ja sain idean tehdä tilastoa laitasaarelaisten etunimien kirjoitusmuodoista siltä ajalta, kun ne on alettu kirjata kastettujen kirjaan suomeksi.
Kenties tilastosta selviäisi, onko suurin osa Johaniksi kirjatuista kulkenut näillä kulmilla Juhoina vaiko Jusseina (Historismi.netin muita ehdotuksia ovat Janne, Juhana, Juhani ja Johannes). Samoin minua ovat askarruttaneet myös esim. Sigfridit (Sipi, Sippo, Sipro, Sihvo, Sipri, Sihveri, Sifferi), Catharinat/Caisat/Carinit (Kaarina, Katriina, Katariina, Katri, Kaisa, Kaisu, Kaija, Kaiju) ja Margaretat/Margetat/Grethat (Marketta, Kreeta, Reet(t)a, Martta, Maarit, Marjaana, Marke).
Oulun maakonttori ilmoitti tammikuun 1869 sanomalehdissä että Hakkarilan sotilasvirkatalo annetaan arennille (vuokralle) 50 vuodeksi aina huhtikuun alusta alkaen.
Ensimmäinen vuokralainen oli Leivonmäeltä muuttanut Fredrik Sjöholm (s. 30.7.1837). Hänen puolisonsa, Rovaniemellä syntynyt Maria Gustava Nils Fredrikintytär Snellman kuoli sydänhalvaukseen 50-vuotiaana 22. heinäkuuta 1896. Muhoksen haudattujen luettelossa hänen mainitaan kuolleen ja haudatun Savonlinnaan. Jälkeen jäivät aviomies ja alaikäiset lapset 18-vuotias Jenny Loviisa, 16-vuotias Kaarle Fredrik sekä 13-vuotias Laina Maria. Lasten puolesta perunkirjoituksessa oli mukana myös eno, agronomi Albert Herman Snellman.