Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Tässä tasavallassa on pahimmaksi pahantekijäksi havaittu tupakkamies ja –nainen, joita sakotetaan armottomasti aivan kuin he olisivat savullaan saaneet aikaan koko tämän taivaankappaleen korjaamattoman kaaoksen, ja kuitenkin he ovat niitä kaikkein kunniallisimpia kansalaisia. Ainakin heidän savunsa varassa on suurelta osalta jo vuosikaudet tämä kolhoosi seisonut nurkillaan.
Michel Kocko on Tämän piplijan omistaja eli Walpuri Kylmänen eli Talon emäntä Walpur Kocko ja tämän piplijan on minun isäni Michel Kocko minulle lämpymästä käjestän nijn mjnä myös Tahdon anta minun waimolleni Walpor Kylmäselle ja joka hänen nimesä pyhgi pois Tästä girjasta hänen on wanhurskas Jumala pois pyhgiwä elämän kirjasta ja hän on lujettawa niden sekan jotaka tulesa palawat
Michel Kocko
eli Walpor Kocko
Temmes den 21 april 1811
Ala-Temmeksen Kokon no 8 isäntä Mikko Mikonpoika Kokko (s. 8.8.1786) oli avioitunut Valpuri Juhontytär Hyryn eli Kylmäsen (s. 5.4.1777) kanssa 28.11.1809. Heille syntyi tytär Liisa (Elisabeth, s. 23.3.1815). 1
Viinikanojassa no 67 asunut Aappo Pekanpoika Kesti (s. 17.9.1770) hoiti isännän tehtävien ohella pitäjän piiskurin tointa.
Piiskuri oli nimitys, jonka virallinen nimi oli profossi. Alkuaan tehtävänä oli 1600-luvulla järjestyksen valvominen, mutta myöhemmin tehtäviin kuului sotilaiden majatalon pitäminen sekä vielä myöhemmin rangaistuksien toimeenpaneminen ja valvominen. Käräjät tuomitsivat usein raipparangaistuksia ja profossin tehtäväksi jäi niiden toimeenpaneminen. Prossin arvovalta laski huomattavasti ja tästä johtuen virkanimeksi muodostui pikkuhiljaa piiskuri. (lisää…)
Vuoden 1830 henkikirjaan ovat pitäjän nokkamiehet piirtäneet pukstaavinsa: 1
Puumerkki (ruots. bomärke) on omistajaa tai asianosaista osoittava merkki, jota kirjoitustaidottomat ovat käyttäneet nimikirjoituksena tai allekirjoituksena.
Varma Aarre Johannes Viinikanoja (s. 9.1.1918 Oulu, k. 27.1.1981 Porvoo) oli suomalainen taidemaalari. Viinikanoja opiskeli Vapaassa taidekoulussa vuosina 1940–1941. Hän debytoi taiteilijana Oulussa vuonna 1953.
Kuvassa teos Rämesuo, v. 1970.
Viinikanoja osallistui lukuisiin Suomen Taiteilijain näyttelyihin, Suomen taideakatemian 3-vuotisnäyttelyyn ja useisiin kansainvälisiin näyttelyihin.
Hänet palkittiin lukuisilla diplomeille, mitaleilla ja kunniapalkinnolla kansainvälisissä näyttelyissä, muun muassa Lontoon biennaalissa Englannissa vuonna 1971, Palme d’Or -näyttelyssä Ranskassa vuonna 1974 ja Accademia Roma -näyttelyssä Italiassa vuonna 1972. 1 2
Aarre Viinikanojan isä oli Juho Pietari Pietarinpoika Viinikanoja (alk. Kaveri, s. 25.12.1884 Viinikanoja no 67) ja äiti Johanna Vouti. Aarren puoliso oli Matilda Erika Ronkainen. 3