Avainsana-arkisto: ajoneuvot

Kinnulan kestikievari

Ähkylän no 37 edesmennyt isäntä Martti Kesäniemi kirjoittaa Tarkoitukseni on kertoa omalla kylällä olleesta kestikievarista, jonka itsekin hyvin muistan. Minulla oli tilaisuus saada vieraakseni tämän kievarin toiseksi vanhin poika, joka ehti ajaa kievarikyytejä useita vuosia. Vaikka siitä kun heillä kestikievaritoiminta loppui 1927 on kulunut jo 65 vuotta, on Aarne Kinnula (s. 1908) siinä kunnossa, että pystyisi viedä kyydin seuraavaan kievariin, jos olisi hevonen ja pelit, tiellä keliä eikä autoja pörräämässä. Istuttiin pöydän ääressä ja muisteltiin yli kaksi tuntia sitä kievariaikaa. 1 Kievarioikeudet kolmeksi vuodeksi Kinnulan talo (oikeammin Ylikosunen no 9) sai kievarioikeudet 1886 ja se oli heillä koko loppuajan. Oikeudet … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 21 Perttunen, 38 Inkala, 9 Ylikosunen, 9 Ylikosunen - Kinnula | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Taksa asianomaisille kestikievareille Oulun läänissä (1911)

Kosulan kestikievaria pidettiin vuoteen 1927 asti. Ensimmäiset maininnat Laitasaaren kestikievareista ovat 1760-luvulta Kestistä no 35. Ylin kestikievarin taksa Oulun seudulla, suluissa alin, punaisella Muhoksen taksat (Hyrkkään kestikievari 1913) 1 ruoka-ateria, lämmintä ruokaa 2 mk (75 p) 1,10 mk 1 ruoka-ateria, kuivaa ruokaa 1 mk (50 p) 1 mk 1 litra maitoa 30 p (15 p) 10 p 1 litra piimää 15 p (5 p) 10 p 1 kilo voita 3,50 mk (2,50 mk) 3 mk

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 9 Ylikosunen, 9 Ylikosunen - Kinnula | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Similät Siekkisen mailla

Pekka Similän (Armas Pietari, s. 1892) äiti Greta Heikintytär Similä (s. 1858) muutti Tyrnävältä Apajaan no 38 emännöitsijäksi. Apaja oli silloin kestikievarina. Talon emäntä oli sairastunut, joten apu oli tarpeen. Gretan äiti oli Inkalan tyttäriä naapurista. Apajan isäntä Pekka Juhonpoika Apaja (alk. Rahko, s. 1849) jäi leskeksi vuonna 1891. Leskimies Pekka sekä lapset Mari, Lippa, Katri ja Jussi asuivat taloa. Greta oli Pekka Apajan kanssa kihloissa, mutta he eivät koskaan avioituneet.

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala - Apaja, 52 Siekkinen | Avainsanoina , | 1 kommentti

Aku pakinoi – Linja-auto ja pikajuna (1946)

Ne kaksi ovat nykyisin hienoja mööpeleitä  –  ne eivät seisahdakaan joka pysäkillä eikä pienillä asemilla. Niillä on kova kiire eivätkä ne tunne pieniä pennejä; joo,  markka-automaatit ovat erikseen, ja isot pelurit käyttävät vain kuvaseteleitä. Tätä meidän jokilinjaakin hyrräsivät ennen Vuoritsalon Hanneksen hienot ja mukavat bussit, ja tilaa oli yllin-kyllin  –  sai vaikka naapuriin pyörähtää korvikkeelle (anteeksi: kahville). Ne olivat paikallisjunia, kansa piti niistä ja ne kansasta.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Rovan pysäkki

Rovan pysäkki tuli tutuksi usean vuoden ajaksi aina vuodesta 1966 alkaen, jolloin kävin Oulussa koulua. Polkupyörämatkaa tuli lähes 5 km kotoa pysäkille. Oli mukava pakkasaamuisin nousta lämpimään junaan. Juna oli ns. lättähattumallia – sininen väriltään. Junassa kun  istui, oppi samalla vähän ruotsia, esim. Spotta ej på golvet. Junassa oli erikseen tavalliset osastot ja tupakkaosastot. Jos sattui matkalla janottamaan, niin junan seinällä oli vesipullo ja pahvimukit.

Tallennettu kategorioihin 63 Rovala | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Kulumalan Sulo

Oli lämmin toukokuun päiva, pihatuomi tuoksui täydessä kukassa. Oulujoen törmällä, Siekkilän kamarissa syntyi pieni poika, 22.5.1936. Poika sai nimekseen Sulo Henrik. Nuoripari, äiti-Aino ja isä-Heikki rakensi juuri omaa kotia, Kulmalaa, johon pian muuttivatkin. Äidin kertomuksista Sulon lapsuudesta on jäänyt mieleen esimerkiksi se, että Sulo oli ”vasaramies”; hänellä oli ollut puuhevonen ja sen poika oli iskenyt täyteen nauloja. Kun hevonen oli aikoinaan poltettu, siitä jäi yli kilo nauloja! Oli Sulo saanut sitten vasarasta päähänkin, kun pikkuveli Leo oli saanut työkalun käteensä; Sulo nukkui sikeitä päiväunia ja Leo oli ruvennut vähän herättelemään.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina , , , , , | 1 kommentti

Rahkola, synnyinkotini

Taina Koski (o.s. Putaala, s. 1948) kertoo vanhemmistaan, perheestään ja ajasta Rahkolassa. Äitini on Aino Valpuri (o.s. Rahko, s. 1928), Rahkolan tyttöjä – hän meni naimisiin Aarne Olavi Putaalan (s. 1927) kanssa vuonna 1947. Eero-veljeni syntyi vuonna 1947 Rahkolassa. Talon lapsille, eli Hulda-mummon toisesta avioliitosta syntyneille Anjalle, Erkille ja Astalle kerrottiin, että kätilö toi hänet matkalaukussa. Sitä ihmeteltiin että voiko olla mahdollista! Heikinheimo kastoi Eeron. Myös minä synnyin Rahkolassa, vuotta myöhemmin kuin veli.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko - Rahkola, 38 Inkala - Apaja, 48 Putaala | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Joulukalenteri – Hyvää joulua

24.12. Aatami ja Eeva Pakkanen tietää pakkasia toukokuussa. Joulutöiden muistilista Kotiliesi-lehdestä vuodelta 1925 24.12. joulupuuron valmistus uunissa, laatikoiden paistaminen, joulukuusen koristaminen, hautausmaalla käynti, edellisenä päivänä keitetyn joulukinkun paistaminen, joulusauna, kotieläinten muistaminen, ruokapöydän koristaminen, töiden lopettaminen.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu | Avainsanoina , , , , | 6 kommenttia

Aku pakinoi – Murheellinen uutinen (1926)

Tässä lehdessä oli äskettäin uutinen, joka sai meidät murheelliseksi – että Oulujoen Höyryvene Oy puretaan ja ”Laine” ja ”Lempi” hukataan pois niin kuin mitkäkin hevoskaakit vain – mustalaisille, kukaties! Ja että meidän ja koko Oulujokivarren hyvä ja hymyilevä ystävä kapteeni K-u 1 siirretään reserviin. Ei – me sanomme – se ei saa tapahtua; me nostamme siitä ”hirmuisen prosessin” ja meihin yhtyy koko Oulunlaakso ja Suomi ja Eurooppa ja Amerikka ja Aasia ja Afrikka ynnä Australia sekä Polynesia.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Muhoksen autoilun historiasta

Laitasaaressa syntynyt Aarno Määttä (suku alkuaan Pienimäätästä) on kirjoittanut ansiokkaan teoksen Muhoksen autoilun historiasta. Henkilöliikenne oli hyvää vauhtia paranemaan päin Muhoksella, sillä autoja kulki Muhoksen kautta Ouluun useita. Vuoritsalo oli jo 1920-luvulla aloittanut henkilöliikenteen ja hankkinut monta autoa, joista yksi kulki Kajaaniin asti. Valppu & Juntunen ajoi Puolanka–Utajärvi–Oulu-linjaa. Kestilä–Muhos–Oulu-linjaa ajoi Eino Kokko. Kylmälänkylästä aloitti Antti Kärsämä seka-autolla. Tätä linjaa jatkoi Jussi Lappalainen ja sodan jälkeen Kalle Hepo-oja. Päivärinne–Oulu-linjan aloitti Juntunen 1930-luvun alussa ja Sanginjoki–Oulu-linjan vuonna 1936 Jaakko Mäyrä.

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä | Avainsanoina , , , | 1 kommentti