Avainsana-arkisto: maanviljely

Kestin talo ja sarvipääsammakko

Oulujokivarren maisemakokonaisuuteen liittyvä pihapiiri, jossa on 1850-luvulla 1 rakennettu, 1930-luvulla korotettu koristeellinen asuinrakennus, kivinavetta sekä kaksi aittaa. Mahdollisesti 1500-luvulla asutettu tila, jonka kempeleläinen Antti Juusola osti vuonna 1923. Päärakennus oli silloin matalampi ja siinä oli kaksi kuusikulmaista kuistia. Rakennusta korotettiin rakennusmestari Toivo Lipposen suunnitelmien mukaan vuonna 1933 ja samalla rakennettiin etujulkisivun frontoni sisäänvedettyine parvekkeineen sekä frontonin kohdalla olevat kaksi kuistia. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi pitkä kivinavetta jonka takana on uusi asuinrakennus, talousrakennus ja pieni aitta, sekä viljelysten reunalla vanha vilja-aitta. 2 Poimintoja artikkelista joka on julkaistu Kaleva-lehdessä 27.10.1994. Lupa saatu kirjoittajalta (Marjo Oikarinen) sekä lehden tietopalvelusta (Jaana Tervaharju) Anna-Liisa ja … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 35 Kesti | Avainsanoina | Jätä kommentti

Keräsen Kaarlo muistelee – osa 3 – maalaistalon arki ja pyhä

Kaarlo Keräsen (1924-2020) haastattelu 3.6.2015, haastattelijana Kaisu Rahko. Klikkaa kuvaa niin näet keitä siinä on. Joka päivä aamulla klo 8-9 syötiin eine, klo 14 puolinen, niiden välissä kahvi. Iltanen oli klo 19 päivän päätteeksi. Kesällä niitylle tuotiin evästä, pyyheliina levitettiin ja katettiin kahvit. Kaukaisimmat niityt olivat Rauhionojalla lähellä Rauhion taloa.

Tallennettu kategorioihin 19 Mäkelä, 23 Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 38 Inkala, 52 Siekkinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Iisakki Perttusen muistokirjoitus (1918)

Iisakki Perttunen oli Onterossa no 60 asuneen laivuri Matti Esanpoika Mäkelän isoveli. Artikkelilöydön teki Pirkko Kettunen Tämän kuun 21 p:nä vaipui täällä lyhyen taudin murtamana kuolonuneen talonomistaja Iisakki Perttunen 1 73 vuoden ikäisenä. Vainaja, joka oli viimeiseen asti harvinaisen terve korkeaan ikäänsä katsoen, oli vielä pari päivää ennen kuolemaansa liikkeellä kaupungissa. Nuorempina päivinään otti vainaja, joka alkoi itse maanviljelyksensä aivan pienestä, innolla osaa maanviljelyksen kohottoamisen kotipaikkakunnallaan Muhoksella, missä hän ensimmäiseksi antoi valtiolle takamaitaan koekentiksi. Nuorempana hän harjoitti menestyksellä tiiliteollisuutta.

Tallennettu kategorioihin 19 Mäkelä, 60 Ontero | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – perunasahra

Perunasahra Lahjoittanut Rönkön maatila (2008) Hevosvetoinen laite. Ruskeaksi maalatut puuaisat, aura ja työntövarret metallia, tehdasvalmisteiset. Aura 80 x 30 cm, varret 86 cm, aisat 295 cm. Varsien väli 60 cm, aisojen väli 79 cm. Käyttötarkoitus: perunapellon multaus.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Koivikon agronomi Laine (1930)

Ilmakuva Muhokselta Koivikon kohdalta v. 1955. Koivikon kaksikerroksiset punamullatut rakennukset purettiin 1960-61. Uudet rakennukset otettiin käyttöön 1963. Helsingin Sanomien 3.2.2013 julkaistussa artikkelissa kertoo musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman isoäidistään: Isoäitini Elli Wilhelmiina Fennia Laine (1899-1976 – Elli Fennia Vilhelmiina Laine, s. 27.9.1899 Rauma) opiskeli agronomiksi Tanskassa, jonne hänen isänsä, merikapteeni Frans Wilhelm Laine oli lähettänyt tyttärensä kansalaissodan jaloista. Fennia oli ensimmäisiä ylioppilaaksi kirjoittaneita naisia Suomessa ja Tanskassakin hän oli ainoa nainen miesvaltaisten opiskelijoiden joukossa. 1930-luvun alussa Fennia sai paikan Muhoksen Koivikossa sijainneessa karjanhoito / maatalouskoulussa. Hän asui koulun (ja Oulujoen törmän) lähellä sijainneessa suurehkossa valkoisessa talossa. Kun kävin paikalla viimeksi … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , | 1 kommentti

Iso Viinikka (1928)

Eräänä talvipäivänä 1808 saapui Viinikan pihalle Muhoksella kaksi kuomurekeä, jotka pysähdytettiin asuinrakennuksen kuistin eteen. Ensimmäisestä reestä nousi puuskuttaen vanha herra ja hänen jälkeensä hyppäsi pihalle kaksi nuorta miestä. Karskilla äänellä käski vanha herra viedä hevosen rekineen tallin eteen, antaa hoitoa hevoselle sekä toimittaa rekivaatteet suojaan. Sitten ajettiin toinen kuomureki edellisen paikalle ja vanha herra seuralaisineen auttoi reestä monien vällyjen ja peittojen alta vanhemmanpuoleisen naisen ja kaksi nuorta tyttöä, ja viimeksi vedettiin sieltä näköjään toisella kymmenellä oleva poika. Ajajalle antoi vanha herra saman käskyn kuin ensimmäisellekin ajajalle. — Siihen jäi koko perhe katselemaan ympärilleen uuden kodin ympäristöä. — Vanha herra oli … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 8 Viinikka | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

J. B. Heikkisen 38 teesiä työväelle (1923)

Utajärvinen edesmennyt kotiseutuneuvos ja pikkuserkkuni Pekka Oilinki kirjoittaa Karhun no 7 isäntä Juho Benjamin Juhonpoika Heikkinen osti yhdessä uuden vaimonsa kanssa 9.8.1923 tehdyllä kauppakirjalla Utajärven Osuuskaupalta pääosan eli 0,3619 manttaalia Utajärven Laitilan no 5 talosta. Samalla Julius-poikaa varten ostettiin Utajärveltä Sipolan eli Ala-Oravan tila. Kun Juho muutti Laitilaan, hän oli ”tavallisen” ihmisen eläkeiässä, 65 vuotta täyttänyt. Kuitenkin hän ehti tehdä uuden elämäntyön Laitilassakin, raivata uutta peltoa noin 80 hehtaaria ja kaivattaa metsäojia käsikaivuuna lähes 150 kilometriä, kaikki normaalin talonpidon ohella.

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kaikki se varkaalle kelpaa (1896)

Heljän talon pellon laiteelta Muhoksella on varastettu vähäinen lantakasa sitte kuin yöt alkoivat käydä pimeöiksi. Ei tiedetä suuntaakaan, mihinkä sitä olisi viety. Varas lienee arvattavasti aikojaan myöten kantanut säkillä tuon sanotun lantaläjän, sillä niissä paikoin ei käy hevosella kulkeminen kenenkään huomaamatta. Tämä on merkillistä, kun ei ole koskaan kuulunut että sitäkin tavaraa varastettaisiin. Niin todellakin on nyt tapahtunut kuten tässä on kerrottu. 1 P.S. Lantavarkaus tapahtui maanmittari Oskari Tigerin ollessa talon omistaja.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Suurraivaaja Heikkinen vaikeuksissa

Karhun tilan laajat suoalueet ja rappiokunnossa olevat viljelykset herättivät uuden omistajansa valtavaan raivausinnostukseen. Senaikaiset raivausvälineethän olivat kirves ja kuokka, joiden avulla vesakko kaadettiin ja alue kuokittiin. Sen jälkeen koko alue poltettiin ja ojitettiin. Alueen polttamiseen ei mennyt kuin yksi tulitikku, sillä J. B. Heikkisellä oli reen perässä rautalankahäkissä juurikoita ja turppaita, jotka hän sytytti ensin tulitikulla ja ympäri alueen ajaen heitteli häkistä palavat juurikat ja turppaat risukasoihin niin, että koko alue oli tuotapikaa ympäriinsä tulessa. Suurimmat kannot jätettiin paikalleen lahoamaan. Alue karhittiin kahden hevosen karhilla ja hiljalleen saatiin viljelyskuntoiseksi. Raivaustyöt oli siihen aikaan tehtävä ilman viljelyspalkkioita sitä mukaa, kun varat … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , | 1 kommentti

Karhun isäntä J. B. Heikkinen

Tämä on ensimmäinen osa artikkelisarjasta joka kertoo Laitasaaren Karhun no 7 isännästä J. B. Heikkisestä sekä hänen perheestään. Tietoja ja valokuvia olemme saaneet Heikkisen suvulta. Suuret kiitokset! Juho Benjamin syntyi vanhemmilleen torppari Juho Kustaa Yrjönpoika Heikkiselle (s. 19.10.1825 Paltamo, k. halvaukseen 25.3.1897 Oulunsalo) ja Sanna Liisa Juhontytär Tervoselle (s. 30.11.1827 Kajaanin Vuottolahti, k. 22.2.1904 Muhos) Leppiniemen maalla olevassa Leppiahon torpassa, Kajaanin maalaiskunnassa, Oulujärven rannalla. Molempien vanhempien sukujuuret ovat syvällä Kainuussa. Perheen lapset, nuorinta lukuunottamatta kaikki syntyneet Kajaanin maalaiskunnassa eli Paltamossa Juho (s. ja k. 15.3.1849) Kaisa Stiina (s. 11.5.1850, k. 10.7.1893 sydänvaivaan Kajaanissa) – muutti Helsinkiin 1873, ehkä sisarensa luokse, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , | Jätä kommentti