Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.
Laitasaari
Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
…eli vähän vielä siitä kuuluisasta ”omenavarkaudesta”
Itämaiset tietäjämme istuvat liian hanakasti pölyisillä aarrearkuillaan voidakseen tarjota meille tarpeeksi uutta ja repäisevää. Ja niin on meidän taas täytynyt istahtaa länsimaisten mestarien jalkain juuressa voidaksemme huomauttaa omille oppi-isillemme, että heidän vanhoillisuutensa on kohta naurettavaa ja että heidänkin pitäisi vähän tuulettaa älynystyröitään ja vallankin homehtunutta mielikuvitustaan, joka nojautuu liian itsepintaisesti totuuteen, jota ei edes ole vielä löydetty.
… sekä he joiden juuret ovat kylällämme! Ohjelmassa mm. musiikkia ja leikkimielistä kisailua sekä sisällä että ulkona. Palkintojakin luvassa! Tärkeintä kuitenkin on leppoisa yhdessäolo ja porina kahvi/teekupposen ääressä, Seurojentalon eli entisen Laitasaaren kansakoulun 138 vuotiaiden seinien suojassa! Rantatie 272 Muhos.
Sari Karjalainen kertoo kiinnostuneille seuran käynnistämästä geneettisestä sukututkimusprojektista.
Laitasaari-Seura ry täyttää tänä vuonna 25 vuotta, juhlan kunniaksi tarjoamme vieraille kakkukahvit.
Kuvan tiedot: Rammaria soitetaan Määtän saaressa v. 1936, eli 90 vuotta sitten. Taustalla kaksi Isomäätän taloa (vas. Väänänen, oik. nyk. Aittakummun talo. Ed. oik. Maria Sara (Rahko) nuken kanssa, hänen yläpuolellaan Anna Kettunen (Könö). Tummatukkainen Yrjö Ojala, vieressä Miia Väänänen (Lappalainen). Lähde: Liisa Tomperin albumi/Pekka Karppila, kuvan virkistämiseen on käytetty tekoälyä, alkuperäinen kuva tässä.Käytämme sivustolla pelkästään alkuperäisiä vanhoja valokuvia – tämä on vain kokeilu eli ei kannata huolestua!
25. juhlavuoden kunniaksi Laitasaari-Seura jakoi neljälle Laitasaaren koulujen oppilaalle stipendit menestyksekkäistä historian opinnoista ja kiinnostuksesta aiheeseen.
50 euron stipendit saivat tänään Aina J (Hyrkki), Miio L (Laitasaari), Pihla L (Korivaara) ja Alina V (Huovila) – onnea!
Jyväskylän tyttökoulu, ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu. Lina Granrothista tuli koulun ensimmäinen johtajatar vuonna 1864. Sitä ennen, vuonna 1862, 25-vuotiaana, hän oli hankkinut omistukseensa Laitasaaren Puujalka no 50 -nimisen tilan.
Äiti ja kummisetäHamer, koulun alku Oulussa
17.8.1837Carolina (Lina) Sofia Granroth syntyi Oulussa äidilleen, 21-vuotiaalle Catharina (Katariina, Kaisa) Sofia Annantytär Granrothille (s. 1816 Kempele) aviottomana. Granroth-suku on Kuusamosta, esivanhempia mm. Kuusamon ensimmäinen nimismies, pitäjänkirjuri Sigfrid Kustaanpoika Granroth ja vaimonsa Brita Johanintytär Keckman, Pudasjärven kirkkoherran tytär.
