Laitasaaren kylähistoriakirjat

Julkaistu: 23.5.2019 | Kirjoittanut:
Kylähistoriakirjat 1 ja 2
  • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78, 301 s. – loppuunmyyty – toinen painos tehdään kun ehditään / jaksetaan
  • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulun sekä niistä lohkotut tilat, 532 s. – kirjoja on vielä jäljellä
  • 3. kirja (Kärnä no 1 – Tapio no 26, kantatilat, ulkometsätorpat ja ns. muut talot) julkaistaan vuonna 2021 Laitasaari-Seura ry:n 20-vuotisjuhlassa
  • 40 eur/kpl
  • lue muistutus tekijänoikeuksista

HUOM! 3. KIRJAN TAITTO ON ALOITETTU VIIKOLLA 17 (taitto tauolla kesän ajan Soljan työkiireiden vuoksi)

Kirjat ovat kovakantisia, mv. Hintoihin lisätään mahd. postituskulut. Voit myös noutaa kirjasi joko Soljalta Laitasaaresta tai Sarilta Muhokselta. Tilauslomakkeen löydät täältä

Jäsenlomake on toistaiseksi pois käytöstä – emme ota nyt uusia jäseniä yhdistykseen koska keskitymme kolmannen kirjan tekemiseen.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 1 kommentti

Kalaportaita Oulujokeen (1919)

Julkaistu: 30.7.2021 | Kirjoittanut:

Nuotan vetoa Oulujoella (1890) Klikkaa kuvaa, niin näet keitä siinä on! Toimivia kalaportaita on odotettu Oulujokeen jo ainakin sata vuotta.

Kansanedustaja Yrjö Kesti (1885-1860) kirjoittaa

Luullakseni ovat Oulujoen lohi y.m. paremmat kalalajit siksi suuresta merkityksestä, että on syytä ruveta miettimään kalaportaiden rakentamista tulevan voimalaitoksen yhteyteen. Se tulee tietenkin maksamaan huomattavan määrän, mutta on se kuitenkin mahdollista, kun asia otetaan aikoinaan kyseenalaiseksi.

Kartoittaessa on jo otettava huomioon se suurempi vesimäärä, minkä kalaportaat tulisivat vaatimaan, samoin kustannusarvio. Lohi nousee jokeen kesäkuun alusta syyskuun loppuun, siis suurimman vesimäärä ollessa joessa, joten se ei vedenkään vuoksi ole mikään mahdottomuus eikä se vesimäärän hukka, jonka kalaportaat tulisivat riistämään voimalaitokselta, tule tekemään siinä mitään kiusaa, kun kalaportaitten veden voisi talvi-, syys- ja kevätaikoina käyttää voimalaitoksen hyväksi.

Onhan välttämätöntä että jos Suomen valtio rakennuttaa Pohjoismaiden suurimman voimalaitoksen, saman valtion kalastushallitus suunnittelee ja rakennuttaa sen viereen maailman mahtavimmat kalaportaat. Niiden tarpeellisuus kerran kyllä tulee näkyviin. 1 2 3

Lue myös Ylen artikkeli Korkein hallinto-oikeus antoi kesällä 2020 ratkaisun, jonka mukaan energiayhtiö Fortum ei vapaudu vuosikymmeniä vanhoista velvoitteestaan kalatien rakentamisesta Oulujokeen. 

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 5 Väärä, 59 Hangaskankaanlaita | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Hyvä naapuri

Julkaistu: 23.7.2021 | Kirjoittanut:

Kesäniemiä ja vieraita Keitä kuvassa – klikkaa sitä isommaksi – ilmeisesti myös emäntä Loviisa Kesäniemen (o.s. Aho) sukulaisia Sanginjoelta? Hänen poikansa Martti Kesäniemi, Ähkysen no 37 edesmennyt isäntä, kertoo viimeiseksi jääneessä, keskeneräisessä ja julkaisemattomassa artikkelissaan huolehtivaisesta naapurin isännästä joka oli määrätty isästään orvoiksi jääneille holhoojaksi. Tekstin on luovuttanut sivuston käyttöön hänen poikansa Markku Kesäniemi.

Meidän perhe tuli Kuusamosta Kitkajärven rannalta vuonna 1903. Isäni oli käynyt kaksi kertaa Amerikassa ja oli ollut siellä kaivostöissä. Kun hän tuli takaisin Suomeen, osti hän tämän Ähkylän talon Laitasaaresta.

Raskaat kaivostyöt olivat muuttaneet hänen terveytensä. Niinpä hän ei ehtinyt olla uudessa talossa pitkää aikaa terveenä vaan sairastui keuhkotautiin. Kun isä ei pystynyt talon töihin, oli vaikea ratkaisu edessä. Joko talo myytäisiin pois, tai elettäisiin siinä niin kauan kuin pystyttäisiin.

”Mihinkä me tämän lapsijoukon kanssa?”

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kesämatkoilta (1920)

Julkaistu: 16.7.2021 | Kirjoittanut:

Ketola 1925 Lorelei istui Muhoksen Ketolan rantatörmällä tuuhean koivun ja männyn suojassa lueskellen Keski-Pohjanmaan kuulumisia ja samalla seuraten Oulujokea edestakaisin soljahtelevia kapeita veneitä soutajineen. Illan tyneessä, Pyhäkosken etäistä pauhua kuunnellessa, kuuluu Oulua soutavien veneistä pohjoispohjalaisia lauluja. Usein ne katkeavatkin laulajan huomatessa rantatörmällä istuvan oudon Lorelein. Koskelta päin kulkevan veneen kuljettaa voimakas virta helposti mukanaan, voipa se tehdä pienen kepposenkin, pyörähyttää ympäri koko kulkuneuvon ja herättää satujen saarille unhottuneen soutajan, mutta pian sitten jatkuukin keskeytynyt laulu – ”elää ja kuolla mielin Pohjolassa” !

Ranta-Holapan, Koivulan ja Ketolan kesävieraat astelivat reippaasti, hilpein mielin eväskontteineen yhteiselle huviretkelle Leppiniemeen. Sinne johtavasta tiestä ei ole matkailijayhdistys ensinkään huolehtinut, mutta luonto on itse laatinut sen mahdollisimman vaihtelevaksi, johtaen kulkijat kylätieltä hopeisen sammalmetsän kautta kivikkopoluille ja sieltä Sattulaan.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 4 Hämälä, 4 Hämälä - Rajala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Muhoksen lauluseura (1920)

Julkaistu: 9.7.2021 | Kirjoittanut:
Muhoksen lauluseura (1920)

Museovirasto avasi 14.12.2020 yli 200 000 kokoelmakuvaa painolaatuisina vapaaseen käyttöön – kuvia voi hakea tästä esim. paikannimellä. Sieltä tämäkin upea kuva on peräisin. Aiemmin sen näyttökuva oli postimerkin kokoinen josta ei saanut mitään selvää. Kuvien hankkiminen Museovirastolta olisi maksanut kymmeniä euroja, siihen ei seuralla ollut mahdollisuutta. Huom! Kaikki kesällä julkaistavat artikkelit on ajastettu jo kevättalvella.

Kuva on otettu Muhoksen Valkolan eli Greusin talon edessä vuonna 1920. Takana Pielisjärveltä Muhokselle vuonna 1915 tullut lukkari-urkuri, kanttori Juho E. Nurmi – lue hänen perheestään tästä. 

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 18 Rönkkö, 38 Inkala, 40 Kähkönen, 41 Heljä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Purje

Julkaistu: 2.7.2021 | Kirjoittanut:
Niskakosken kuohut

Olen vesien äärillä syntynyt
ja viihtynyt tyvenen puolla.
Kuutamokujia katsellut
ja keikkunut tuulissa tuolla.

Muistatko, poikani muinoinen,
purje kun tuulessa liiti.
Vain oli purje se mieluinen
joka illalla luokseni kiiti.

Kauaksi tyttösi entinen
tuulien purressa kiikkui…
Vieläkin kuohussa läntisen
muistelut vesillä liikkui.

– Salli Lund (Virta vierii, 1971)

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Koivikosta vuonna 1894 valmistuneet

Julkaistu: 25.6.2021 | Kirjoittanut:
Koivikon oppilaat vuodelta 1894

Laitasaari-Seuran vanhin luokkakuva – sama kuva on myös Apajan arkistossa, klikkaa kuvaa suuremmaksi. Muistathan että kuvien kopiointi sivustoltamme on kielletty.

Koivikon yksivuotisessa meijerikoulussa pidettiin tutkinto 15 pnä tätä kuuta. Päästötodistuksen saivat seuraavat neljä oppilasta: talontyttäret Kaisa Apaja Muhokselta, Lydia Komulainen Sotkamosta ja Olga Haapala Sievistä sekä torpantytär Elsa Komulainen Sotkamosta.

Tutkinnossa oli läsnä maanviljelyshallituksen yli-inspehtori A W Sjöström, Oulun läänin Talousseuran meijerikoululle määräämä tarkastaja, puustellein tarkastaja G W Ungern sekä joukko muuta yleisöä lähiseudulta. 1

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Maanviljelijä Aappo Keränen 60-vuotias (1935)

Julkaistu: 18.6.2021 | Kirjoittanut:

Pappilassa työn touhussa Aappo Keränen kuvassa oikealla – sukulaisten tunnistus. Keskimmäinen mies tuntematon. 1910-luvun alku. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Tänään täyttää maanviljelijä Aappo Keränen Muhoksella 60 vuotta. Maanviljelijä Keränen on nuoresta lähtien harrastanut kaikkea yhteistä hyvää tarkoittavaa edistystä ja ollut mukana asioita toimeenpantaessa ensimmäisten joukossa. Oli perustamassa Muhoksen nuorisoseuraa ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana, ollen pitkät ajat seuran johtotoimissa ja edelleenkin kuuluu niihin enemmän harvoihin vanhan polven nuorisoseuratyöntekijöihin, joka oikealla tavalla suhtautuu tähän nuorison valistusliikkeeseen.

Oli oppilaana Limingan kansanopistossa 1 sen neljännellä vuosijaksolla ja joutui edelleen varsinaisen ammattinsa sivussa, jossa hän on tunnettu valistuneesti ajan kehitystä seuraavaksi, olemaan miltei kaikkien paikkakunnan yhteisyritysten perustamistoimissa ja niiden joukossa, kuten maamiesseuran, osuuskuntien, kalastusyhtymän y.m. joista yksityiskohtainen luettelo paisuisi erittäin pitkäksi. Mainittakoon kuitenkin vielä, että suojeluskuntatyössä hän on ollut esimerkillisesti mukana.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Näky

Julkaistu: 11.6.2021 | Kirjoittanut:
Rentukoita purossa

Elämää virtaan usein verrataan
ja ajan kuohupäissä laulut viihtyy.
Mä vertaan eloani puroon vaan
mi kallioita väistäin yhä siirtyy.

Se myödänteessä juoksuun riehahtaa,
putoukseen ryöhyy riemun kuohupäissä.
Taas kivikkoista tietään taivaltaa
ja hypähdellen pursuu pajukoissa.

Pimeä uomasi jos puro lie
kun öinen hetki taipaleesi valtaa –
aamulla avartuu ja aukee tie,
solisten riennät aurinkoista santaa…

– Salli Lund (Virta vierii, 1950)

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Muhospadon kalamäärät 1894-1905

Julkaistu: 4.6.2021 | Kirjoittanut:

Muhospadon kalamäärät Kokosin Hartikka-Rintamäessä olleen lohipäiväkirjan lukemia. Ikävä kyllä vanhemmat päiväkirjat ovat joutuneet hukkaan. Klikkaa kaaviota isommaksi niin näet luvut paremmin. Kossi = yhden merivuoden ikäinen kudulle palaava lohi (lähes aina koiras). Viimeinen päivä = syyskesän viimeinen päivä jolloin pato on koettu. 1

Kaiku-lehti kirjoittaa Oulussa toukokuussa 1897 2

Oulujoen lohenpyyntiyhtiö myi kaikki Oulujoesta ensi kesänä pyyntiaikana saatavat 4 1/2 kiloa painavammat lohet siten, että kauppias Wladimir Barakoff Pietarista on saanut Raatin padolla pyydetyt ja Mikael Barakoff Muhoksen padolla pyydetyt lohet. Kuitenkin yhteensä 500 kiloa Raatin ja 100 kiloa Muhoksen padolla on varattu yksityisille ja myydään ne huutokaupalla, jos ostajia ilmaantuu. Lohenpyynti alkaa kesäkuun keskipaikoilla. Irtonaisten tukkien lauttausaika loppuu nimittäin 12 pnä ja tukkilauttain laskemisaika 15 pnä kesäkuuta, jonka jälkeen lohen pyyntöön ryhdytään.

Lohiyhtiö antoi ostajalle samaan hintaan suolat, ammeet ja kuljetuksen laivaan salmeen tahi Ouluun rautatieasemalle Ei siis kannata monen köyhemmän oululaisen tänä vuonnakaan lohen päätä kattilaan panna. 3

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 28 Kekkola, 33 Viinikka (alapappila), 47 Halkovaara, 5 Väärä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kirje Nimettömältä kylältä

Julkaistu: 28.5.2021 | Kirjoittanut:
Yliutoksen tienhaara

Kylämme kuuluu Muhoksen suureen ja komeaan kuntaa, Laitasaaren kylään, mutta asumme kuitenkin Utajärvellä, vieläpä muutaman kilometrin etäisyydellä Utajärven kirkonkylästä Utosjoen varressa. Kyläämme voisi nimittää Utoskyläksi, mutta ylempänä oleva Utajärveen kuuluva Utoskylä on sen nimen jo vienyt.

Muhoksella kuuluvat kutsuvan meitä ”Koivumäen alamaisiksi” kun hän on jonkinlaisena piirimiehenä ja kuuluu tarjoilleenkin muhoslaisille urakkaa, että hän hoitaa kylänsä köyhät, kun saa kantaa verot täältä meiltä. Koivumäki on mukava mies muuten, mutta huiskii toisessa kunnassa kunnallisena ulosottomiehenä, joten on vähän niinkuin uskoton kotikyläänsä kohtaan siinä suhteessa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin Muut talot | Avainsanoina | Jätä kommentti