Laitasaaren kylähistoriakirjat

Kylähistoriakirjat 1 ja 2
  • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78, 301 s. – loppuunmyyty – toinen painos tehdään kun ehditään / jaksetaan
  • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulun sekä niistä lohkotut tilat, 532 s. – kirjoja on vielä jäljellä
  • 3. kirja (Kärnä no 1 – Tapio no 26, kantatilat, ulkometsätorpat ja ns. muut talot) julkaistaan vuonna 2021 Laitasaari-Seura ry:n 20-vuotisjuhlassa
  • 40 eur/kpl
  • lue muistutus tekijänoikeuksista

HUOM! 3. KIRJAN TAITTO ON ALOITETTU VIIKOLLA 17

Kirjat ovat kovakantisia, mv. Hintoihin lisätään mahd. postituskulut. Voit myös noutaa kirjasi joko Soljalta Laitasaaresta tai Sarilta Muhokselta. Tilauslomakkeen löydät täältä

Jäsenlomake on toistaiseksi pois käytöstä – emme ota nyt uusia jäseniä yhdistykseen koska keskitymme kolmannen kirjan tekemiseen.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 1 kommentti

Maanviljelijä Aappo Keränen 60-vuotias (1935)

Pappilassa työn touhussa Onko mies oikealla Aappo Keränen? Myös keskimmäinen mies tunnistamatta. 1920-luvun alku. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Tänään täyttää maanviljelijä Aappo Keränen Muhoksella 60 vuotta. Maanviljelijä Keränen on nuoresta lähtien harrastanut kaikkea yhteistä hyvää tarkoittavaa edistystä ja ollut mukana asioita toimeenpantaessa ensimmäisten joukossa. Oli perustamassa Muhoksen nuorisoseuraa ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana, ollen pitkät ajat seuran johtotoimissa ja edelleenkin kuuluu niihin enemmän harvoihin vanhan polven nuorisoseuratyöntekijöihin, joka oikealla tavalla suhtautuu tähän nuorison valistusliikkeeseen.

Oli oppilaana Limingan kansanopistossa 1 sen neljännellä vuosijaksolla ja joutui edelleen varsinaisen ammattinsa sivussa, jossa hän on tunnettu valistuneesti ajan kehitystä seuraavaksi, olemaan miltei kaikkien paikkakunnan yhteisyritysten perustamistoimissa ja niiden joukossa, kuten maamiesseuran, osuuskuntien, kalastusyhtymän y.m. joista yksityiskohtainen luettelo paisuisi erittäin pitkäksi. Mainittakoon kuitenkin vielä, että suojeluskuntatyössä hän on ollut esimerkillisesti mukana.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Näky

Rentukoita purossa

Elämää virtaan usein verrataan
ja ajan kuohupäissä laulut viihtyy.
Mä vertaan eloani puroon vaan
mi kallioita väistäin yhä siirtyy.

Se myödänteessä juoksuun riehahtaa,
putoukseen ryöhyy riemun kuohupäissä.
Taas kivikkoista tietään taivaltaa
ja hypähdellen pursuu pajukoissa.

Pimeä uomasi jos puro lie
kun öinen hetki taipaleesi valtaa –
aamulla avartuu ja aukee tie,
solisten riennät aurinkoista santaa…

– Salli Lund (Virta vierii, 1950)

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Muhospadon kalamäärät 1894-1905

Muhospadon kalamäärät Kokosin Hartikka-Rintamäessä olleen lohipäiväkirjan lukemia. Ikävä kyllä vanhemmat päiväkirjat ovat joutuneet hukkaan. Klikkaa kaaviota isommaksi niin näet luvut paremmin. Kossi = yhden merivuoden ikäinen kudulle palaava lohi (lähes aina koiras). Viimeinen päivä = syyskesän viimeinen päivä jolloin pato on koettu. 1

Kaiku-lehti kirjoittaa Oulussa toukokuussa 1897 2

Oulujoen lohenpyyntiyhtiö myi kaikki Oulujoesta ensi kesänä pyyntiaikana saatavat 4 1/2 kiloa painavammat lohet siten, että kauppias Wladimir Barakoff Pietarista on saanut Raatin padolla pyydetyt ja Mikael Barakoff Muhoksen padolla pyydetyt lohet. Kuitenkin yhteensä 500 kiloa Raatin ja 100 kiloa Muhoksen padolla on varattu yksityisille ja myydään ne huutokaupalla, jos ostajia ilmaantuu. Lohenpyynti alkaa kesäkuun keskipaikoilla. Irtonaisten tukkien lauttausaika loppuu nimittäin 12 pnä ja tukkilauttain laskemisaika 15 pnä kesäkuuta, jonka jälkeen lohen pyyntöön ryhdytään.

Lohiyhtiö antoi ostajalle samaan hintaan suolat, ammeet ja kuljetuksen laivaan salmeen tahi Ouluun rautatieasemalle Ei siis kannata monen köyhemmän oululaisen tänä vuonnakaan lohen päätä kattilaan panna. 3

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 28 Kekkola, 33 Viinikka (alapappila), 47 Halkovaara, 5 Väärä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kirje Nimettömältä kylältä

Yliutoksen tienhaara

Kylämme kuuluu Muhoksen suureen ja komeaan kuntaa, Laitasaaren kylään, mutta asumme kuitenkin Utajärvellä, vieläpä muutaman kilometrin etäisyydellä Utajärven kirkonkylästä Utosjoen varressa. Kyläämme voisi nimittää Utoskyläksi, mutta ylempänä oleva Utajärveen kuuluva Utoskylä on sen nimen jo vienyt.

Muhoksella kuuluvat kutsuvan meitä ”Koivumäen alamaisiksi” kun hän on jonkinlaisena piirimiehenä ja kuuluu tarjoilleenkin muhoslaisille urakkaa, että hän hoitaa kylänsä köyhät, kun saa kantaa verot täältä meiltä. Koivumäki on mukava mies muuten, mutta huiskii toisessa kunnassa kunnallisena ulosottomiehenä, joten on vähän niinkuin uskoton kotikyläänsä kohtaan siinä suhteessa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin Muut talot | Avainsanoina | Jätä kommentti

Jaakko Kinnulan muistokirjoitus (1933)

Kestikievarin isäntäpari Eilen kuoli kotonaan Muhoksen Laitasaaren Ylikosulassa maanviljelijä Jaakko Kinnula 64. ikävuodellaan.

Maanviljelijä Kinnula oli syntynyt Oulujoen Ylikinnulassa. Mieheksi vartuttuaan lähti hän Australiaan, jossa oli noin 5 vuotta. Sieltä palattuaan ja mentyään naimisiin talontytär Johanna Kokon kanssa, osti hän apeltaan Ylikosusen ja Niemen tilat Muhoksen Laitasaaresta. Tiloja, jotka olivat yhdysviljelyksessä, kunnosti maanviljelijä Kinnula huomattavasti sekä maiden että rakennusten puolesta.

Majatalo oli tilalla noin 30 vuotta, aina siihen saakka kun rautatien takia majatalon pito lopetettiin.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Artikkeli Maaseudun Tulevaisuuden Kantri-lehdessä

Lehtijuttu MT:ssa

Lue koko artikkeli tämän linkin kautta, avautuu uuteen ikkunaan.

Jutussa mainitusta käsirysystä, jonka vuoksi Laitasaari pääsi ensimmäisen kerran ns. aikakirjoihin, tässä tapauksessa käräjäpöytäkirjoihin, voit lukea tästä artikkelista.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Tulipalo Hyrkissä (1930)

Holapat Hyrkissä kylässä 1928 Kuva on otettu kaksi vuotta ennen tulipaloa eli vuonna 1928. Klikkaa suuremmaksi niin näet keitä siinä on. Talon vanha isäntä Aappo Juhonpoika Kinnunen tunnistettu kuvasta 15.5.2021 Väinö Väänäsen toimesta, hienoa!

Maanvilj. J. Kinnusen asuirakennus pahoin turmeltunut

Toissailtana klo 20 seutuvilla pääsi tuli irti Muhoksen Laitasaaressa n.k. Hyrkin talossa, jonka omistaa maanviljelijä Jaakko Kinnunen. Tuli sai alkunsa välikaton rajassa olevasta halkeamasta piipussa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki | Avainsanoina | 1 kommentti

Plooturahoja löydetty Muhoksella (1931)

Plooturahoja löysi Muhoksella, Laitasaaressa Rahkon talon pellolta maatalouskerholainen Yrjö Rahko kääntäessään lapiolla kerhopalstaa noin 30 sm syvältä maasta 3 kpl 4 taalarin ja 1 kpl 2 taalarin kupariplooturahaa.

Fredrik I:n 2 taalerin plooturaha vuodelta 1723. Kuuluu Hailuodon Kujalan plooturahalöytöön. 1

Rahat painoivat yhteensä 10,5 kg ja on niissä vuosiluvut 1723, 1736 ja 1732 sekä kirjaimet F.R.S. Suurin rahoista painoi 3,1 ja pienin 1,5 kg. Mainittakoon, että samalta paikalta on ennenkin löydetty vanhoja rahoja. 2

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 59 Hangaskankaanlaita | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Mäkelän mäen asukkaista

Paavo Salmi (s. 1943, lapsuuden koti Penninkankaassa no 56) muistelee 28.3.2015

Onteron väkeä 1919 Laukat asuivat Ontero no 50 Kanervan tilaa, jonka nykyään omistaa Matti Laukka. Tila on Päivärinteen alueen rajalla, mikä on nyt suljettu läpiajolta kaavallisin perustein. Tiera Laukalla (Viljaminpoika) oli autotalli puheena olevalla paikalla, ja on vieläkin olemassa, se vaan oli niin pieni, että Tieran piti rakentaa isompi autotalli pellolle. Tätä tallia ei enää ole, paikalla on nyt rivi- ja omakotitaloja. Tieran rakentamaa taloa asui sittemmin tytär Lea Laukka (s. 1944, k. 2015), joka oli samanikäinen kanssani. Samaa sukua oli Tarmo Mäkelä (s. 1924, k. 1994), joka oli autonkuljettaja A. Möröllä. Myös Tarmo perheineen asui tällä Laukan tontilla. Sittemmin Tarmo rakensi talon nykyisen Tarmontien varteen, kiinteistön omistussuhteista en tiedä.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 19 Mäkelä, 56 Penninkangas, 60 Ontero | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kirjantekemisrauhaa pyydämme!

Keskitymme nyt täysin kolmannen kirjan tekemiseen. Otamme vastaan vain korjauksia tai lisäyksiä tilojen Kärnä no 1 – Tapio no 26 aineistoihin.

Emme vastaa kaikenmaailman kyselyihin joita nyt jostakin syystä tipahtelee aivan solkenaan. Myöskin jäsenhakemukset laitamme jäihin muutamaksi kuukaudeksi. Sivustolta ei saa viedä materiaaleja julkaisualustoille (Geni, MyHeritage, Ancestry jne). Tämä on ollut kiellettyä koko sen ajan kuin olemme sivustoa ylläpitäneet. Kopioijat saavat nopeasti nimensä sivustolle jos muu ei auta!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 1 kommentti