Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren kylähistoriakirjat 1-3

    • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 – toinen päivitetty painos (2023), jossa myös kantatilat (412 s.) 30 eur
    • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulu (532 s.) 40 eur
    • 3. kirja (julk. 2022) tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.) 40 eur – loppuunmyyty
    • 1590 sivua Laitasaaren historiaa
    • kovakantisia, mv-kuvitus
    • hintaan lisätään mahd. postituskulut
    • lue muistutus tekijänoikeuksista

    Voit myös noutaa kirjasi Soljalta Laitasaaresta (Ylilaukantie 1, 040 5128 734).

    Laitasaaren Wanhat valokuvat-kirjaa voi nyt myös tilata ennakkoon. 

    Tilauslomake <parhaillaan uudistettavana>

    Kommentointi on poistettu käytöstä toistaiseksi. Syynä venäläisten spämmäys sivustolla. 

  • Maailman herruus (1922)

    …eli vähän vielä siitä kuuluisasta ”omenavarkaudesta”

    Itämaiset tietäjämme istuvat liian hanakasti pölyisillä aarrearkuillaan voidakseen tarjota meille tarpeeksi uutta ja repäisevää. Ja niin on meidän taas täytynyt istahtaa länsimaisten mestarien jalkain juuressa voidaksemme huomauttaa omille oppi-isillemme, että heidän vanhoillisuutensa on kohta naurettavaa ja että heidänkin pitäisi vähän tuulettaa älynystyröitään ja vallankin homehtunutta mielikuvitustaan, joka nojautuu liian itsepintaisesti totuuteen, jota ei edes ole vielä löydetty.

    Antakaamme professori Powers’in, Californian yliopistosta, puhua suunsa puhtaaksi asiasta, johon sietäisi kiinnittää hiukka enempi huomiota kuin esim. vähäpätöisyyksiin sellaisiin kuin Genuan (Genova) konferenssi, Venäjän uudestarakentaminen ja Saksan syntimiljaardit sekä siveysopin kauhistus kirkonmiehille. Näin sanoo prof. Powers:

    ”Naissukupuoli, joka vuosi vuodelta on saavuttanut vaikutusvaltaa yleisten asioiden hoidossa, tulee ennen pitkää olemaan määräävänä tekijänä maailmassa. Vuonna 1977 on nainen hallitseva maailmaa ja miehet tulevat silloin suorittamaan taloustoimet ja hoitamaan lapsia. Nykyään ovat naiset heittäytyneet liike-elämän ja politiikan pyörteisiin ja ovat monella alalla ottaneet haltuunsa ensimmäiset paikat. Nopeasti ovat naiset kehittymässä siihen suuntaan, että nainen saavuttaa sille ilmeisesti kuuluvan päämääränsä – maailman herruuden”.

    Siinä kuulimme, tyrannit.

    Maailman herruus – hiis hänestä – eihän maailma enää merkitse Roomaa, jota yksi mies hallitsi, mutta keittiö ja lastenkamari – ei kiitoksia. Kyllä he sitten saavat kernaasti meidän puolestamme vallan sielläkin, tai yksityiskeittiöperiaate tulee suuresti muuttumaan ja lastenkamarikysymys voidaan tehdä vähemmin tärkeäksi, jos nimittäin miehet sen jälkeenkin saavat olla edes fyysillisesti miehiä.

    Mutta kukapa tietää, mihin he oikein pyrkivät, nuo suloiset kanaset. Maailman herruus tietysti heillä on päämääränä, mutta saavatko he sitä koskaan, se on vallan eri kysymys. Nainen on sikäli miehen kylkiluusta tehty, ettei hän koskaan voi saavuttaa täydellistä autonomiaa. Maailmanherruus oli ilmeisesti Eevankin tarkoitus varastaessaan omenan, mutta hän ei voinut olla antamatta Aatamille suurempaa osaa omenasta, ja niin tuli maailman herra tästä ja hänestä tuli – rouva. Ja tämä piirre ei ole yhtään himmennyt miljoonissa vuosissa, niin että nykyinen Eeva on siinä suhteessa yhtä ”heikko astia”.

    Suotakoon meille anteeksi, jos sanomme, että prof. P.on kavalasti erehtynyt naisten pyrkimyksissä. Naisella on halu vallata mutta ei vallita, ottaa mutta ei omistaa. Joten voimme olla vielä levollisia-ainakin toistaiseksi. Ja niin kauan kuin nainen ja mies lepäävät luonnonlakien järkkymättömällä perusteella, ei valtataistelu tule koskaan käymäänkään linjalla nainen-mies, vaan muihin suuntiin.

    Prof. P. on huolissaan siitä, että nainen valtaa yhä enemmin alleen liike-elämän ja politiikan. Se ei vaikuta maailmanvallan menoon yhtään mitään. Nainenhan on ollut poliitikko hamasta Eevasta alkain, mutta niinkuin sanoimme: hän pysyy aina passiivisena. Hän politikoi vain ollakseen poliitikko. Siinä kaikki. Passiivisuus kuuluu naisellisuuteen ja aktiivisuus miehuuteen. Ja liike-elämässä nainen pysyy vain hammasrattaana, koneen osana. Ja konetta johtaa mies.

    Tämän kaiken sanomme suurella kunnioituksella vähääkään halveksimatta naista-todetaksemme luonnon lain tässä suhteessa.

    Uskokaamme siis vain vakavasti, että mies ja nainen ovat kaksi sellaista erinimistä magneettia, joiden välistä voimaa ei mikään kehitys voi muuttaa.

    Siksi piirrämme rauhallisella mielellä alle:

    Aku 1 2 3

  • Laitasaaren Nuorisoseura 130 vuotta

    Laitasaaren Nuorisoseura on Muhoksen vanhin edelleen toimiva yhdistys. Se perustettiin vuonna 1896.

    Voit lukea lisää tästä artikkelista.

    Klikkaa kuvaa niin näet keitä siinä on sekä missä ja milloin kuva on otettu.

  • Laitasaari-Päivät la 1.8.2026 klo 13-15

    Tervetuloa nykyiset ja entiset laitasaarelaiset!

    … sekä he joiden juuret ovat kylällämme! Ohjelmassa mm. musiikkia ja leikkimielistä kisailua. Tärkeintä kuitenkin on leppoisa yhdessäolo ja porina kahvi/teekupposen ääressä, entisen Laitasaaren kansakoulun 138 vuotiaiden seinien suojassa!

    Laitasaari-Seura ry täyttää tänä vuonna 25 vuotta, juhlan kunniaksi tarjoamme vieraille kakkukahvit.

    Myytävänä talolla myös kirjojamme Laitasaaren kylähistoria 2 ja 3 alennettuun hintaan 30 eur/kpl.

    Kuvan tiedot: Rammaria soitetaan Määtän saaressa v. 1936, eli 90 vuotta sitten. Taustalla kaksi Isomäätän taloa (vas. Väänänen, oik. nyk. Aittakummun talo. Ed. oik. Maria Sara (Rahko) nuken kanssa, hänen yläpuolellaan Anna Kettunen (Könö). Tummatukkainen Yrjö Ojala, vieressä Miia Väänänen (Lappalainen). Lähde: Liisa Tomperin albumi/Pekka Karppila, kuvan virkistämiseen on käytetty tekoälyä, alkuperäinen kuva tässä.

  • Laitasaari-Seura jakoi stipendejä

    25. juhlavuoden kunniaksi Laitasaari-Seura jakoi neljälle Laitasaaren koulujen oppilaalle stipendit menestyksekkäistä historian opinnoista ja kiinnostuksesta aiheeseen.

    50 euron stipendit saivat tänään Aina J (Hyrkki), Miio L (Laitasaari), Pihla L (Korivaara) ja Alina V (Huovila) – onnea!

  • Lina Granrothin uskomaton elämä

    Jyväskylän tyttökoulu, ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu. Lina Granrothista tuli koulun ensimmäinen johtajatar vuonna 1864. Sitä ennen, vuonna 1862, 25-vuotiaana, hän oli hankkinut omistukseensa Laitasaaren Puujalka no 50 -nimisen tilan.

    Äiti ja kummisetä Hamer, koulun alku Oulussa

    17.8.1837 Carolina (Lina) Sofia Granroth syntyi Oulussa äidilleen, 21-vuotiaalle Catharina (Katariina, Kaisa) Sofia Annantytär Granrothille (s. 1816 Kempele) aviottomana. Granroth-suku on Kuusamosta, esivanhempia mm. Kuusamon ensimmäinen nimismies, pitäjänkirjuri Sigfrid Kustaanpoika Granroth ja vaimonsa Brita Johanintytär Keckman, Pudasjärven kirkkoherran tytär.

    (lisää…)