Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren kylähistoriakirjat 1-3

    • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 – toinen päivitetty painos (2023), jossa myös kantatilat (412 s.) 30 eur
    • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulu (532 s.) 40 eur
    • 3. kirja (julk. 2022) tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.) 40 eur – loppuunmyyty
    • 1590 sivua Laitasaaren historiaa
    • kovakantisia, mv-kuvitus
    • hintaan lisätään mahd. postituskulut
    • lue muistutus tekijänoikeuksista

    Voit myös noutaa kirjasi Soljalta Laitasaaresta (Ylilaukantie 1, 040 5128 734).

    Laitasaaren Wanhat valokuvat-kirjaa voi nyt myös tilata ennakkoon. 

    Tilauslomake <parhaillaan uudistettavana>

    Kommentointi on poistettu käytöstä toistaiseksi. Syynä rajan takaa tuleva spämmäys sivustolla. 

  • Parantolan keittiöllä (1933)

    Kuva on otettu kesällä 1933 – vasta avatun Päivärinteen keuhkotautiparantolan keittiössä.

    Päivi R. otti yhteyttä Laitasaaren facebookin kautta; hän oli löytänyt tämän kuvan Tornion kirpputorilta noin kuukausi sitten. Sama kuvahan on meillä myös täällä. Meillä ei kuitenkaan ollut tarkkaa tietoa kuvanoton ajankohdasta – nyt se siis selvisi, kiitos Päivi!

    Emännöitsijä (kuvassa oikealla) tuli Muhokselle Patrun parantolasta Karjalan kannakselta, vastaavasta virasta. Hän oli Aino Kyllikki Maria Iisakintytär Lipas (eli Lipasti, myöh. Lindström, s. 23.10.1902, k. 9.3.1983 Lahti). Kuvaan oli merkitty muut henkilöt:

    Neiti Maukonen – keittäjä
    Neiti Rauha Eriksson (s. 15.7.1904 Kurikka – Muhoksen hk:n mukaan, työskenteli myös Limingassa) – leipoja
    Neiti Aino Eeva Elisabet Mäkelä (myöh. Lemberg, s. 16.3.1912 Oulujoki) – tarjoilija
    Neiti Lyydi Maria Kestiheljä (myöh. Savolainen, s. 1.7.1913 Muhos, k. 12.4.2002 Muhos) – keittiöapulainen
    Neiti Mäkelä – tarjoilija
    Neiti Pukari – tiskari
    Neiti Martta Kangas – keittiöapulainen
    Neiti Määttä – tarjoilija

    Olisi hienoa jos nimet ja kasvot löytäisivät toisensa – ja henkilöiden tarkemmat tiedotkin selviäisivät!

  • Maamme kosket (1890)

    Tietty on että maassamme on äärettömät vesivoimamäärät, joita vielä ei ollenkaan ole käytetty ihmisten palvelukseen. Luettelossa olevien laskujen mukaan on maassamme enemmän kuin 700 mainittavampaa koskea. Näiden voima lasketaan 2.800.000 hevosvoimaksi, joka voimamäärä on niin ääretön että lienee suora mahdottomuus saada siitä jotakin varmaa ajatusta. On pidetty Imatraa suurimpana ja voimallisimpana vesiputouksena maassamme, mutta se ei näy olevankaan totta.

    Mainitsemme tässä muutamien suurempien koskien hevosvoimain luvun

    1. Pyhäkoski (Oulun joessa) 292.000
    2. Niskakoski (Oulun joessa) 157.000 (kuvassa, huomaa möljä rannassa)
    3. Pahta-Haapakoski (Iin joessa) 123.000
    4. Imatra (Vuoksessa) 117.700
    5. Kukkolankoski (Tornion joessa) 116.250
    6. Niskakoski (Vuoksessa) 152.000
    7. Taivalkoski (Kemijoessa) 50.000
    8. Mylly-Vallinkoski (Vuoksessa) 48.200
    9. Anjalankoski (Kymijoessa) 38.400
    10. Merikoski (Oulun joessa) 38.000
    11. Kuusankoski (Kymijoessa) 37.800
    12. Tampereenkoski 10.000
    13. Vantaan eli Myllymäen koski 1.200
    14. Vanhankaupungin koski (Helsinki, Vantaanjoki) 1.000
    15. Nukarinkoski (Vantaanjoki) 880
    16. Myllykoski (Anjalankoski) 380
    17. Köningstedtin koski (Vantaanjoki) 160

    Oulunjoessa on kaikkiansa 5 koskea, Tornionjoessa 9 koskea, Vuoksessa 21 koskea, Iijoessa 11 koskea ja Kemijoessa 5 koskea. Oulunjoen varrella on 10 myllyä, 2 alhaa (mitä ovat?), 1 nahkatehdas, 1 1 survinmylly 2 ja 2 rautaruukkia, jotka eivät kuitenkaan ole nykyään käymässä. 3

  • Kuolleita – Juho Hartikka (1936)

    Eilen vaipui kuolonuneen kotonaan Muhoksella maanviljelijä Juho Hartikka yli 70 vuoden ikäisenä.

    Mv. Hartikka oli syntynyt Sanginjoella vähävaraisen kodin lapsena, mutta omaten tarmokkaan luonteen, hän uurasti työn ääressä, joka kantoi kauniin hedelmän. Noin 50 vuotta sitten hän tuli Hartikan tilan omistajaksi.

    Mv. Hartikka tunnettiin paikkakunnallaan rehtinä ja vakaisena miehenä sekä etevänä maanviljelijänä, joka suurehkon tilansa laittoi vuosien varrella mallikelpoiseen kuntoon.

    Miehuutensa päivinä otti hän myöskin osaa yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin rientoihin, kuuluen mm. Muhoksen Säästöpankin isännistöön ja Oulujoen Kalastusyhtiön Muhoksen padon isäntänä hän toimi pitkän ajan sekä myöhemmin kuului hän Oulujokivarren Kalastuskuntainyhtymän johtokuntaan varajäsenenä.

    Kalastus ja eränkäynti olivatkin vainajan mieliharrastuksia ja aikanaan tunnettiinkin hänet seutukunnallaan etevänä ketunpyytäjänä. Poismennyttä jäivät lähinnä suremaan iäkäs puoliso, o.s. Halonen sekä 4 tytärtä ja 6 poikaa, joista yksi on parhaillaan matkalla Suomen edustajaksi olympialaisiin. 1

  • Aku Pakinoi – Maailman herruus (1922)

    …eli vähän vielä siitä kuuluisasta ”omenavarkaudesta”

    Itämaiset tietäjämme istuvat liian hanakasti pölyisillä aarrearkuillaan voidakseen tarjota meille tarpeeksi uutta ja repäisevää. Ja niin on meidän taas täytynyt istahtaa länsimaisten mestarien jalkain juuressa voidaksemme huomauttaa omille oppi-isillemme, että heidän vanhoillisuutensa on kohta naurettavaa ja että heidänkin pitäisi vähän tuulettaa älynystyröitään ja vallankin homehtunutta mielikuvitustaan, joka nojautuu liian itsepintaisesti totuuteen, jota ei edes ole vielä löydetty.

    (lisää…)
  • Laitasaaren Nuorisoseura 130 vuotta

    Laitasaaren Nuorisoseura on Muhoksen vanhin edelleen toimiva yhdistys. Se perustettiin vuonna 1896.

    Voit lukea lisää tästä artikkelista.

    Klikkaa kuvaa niin näet keitä siinä on sekä missä ja milloin kuva on otettu.