Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren kylähistoriakirjat 1-3

    • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 – toinen päivitetty painos (2023), jossa myös kantatilat (412 s.) 30 eur
    • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulu (532 s.) 40 eur
    • 3. kirja (julk. 2022) tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.) 40 eur
    • 1590 sivua Laitasaaren historiaa
    • kovakantisia, mv-kuvitus
    • hintaan lisätään mahd. postituskulut
    • lue muistutus tekijänoikeuksista

    Voit myös noutaa kirjasi Soljalta Laitasaaresta (Ylilaukantie 1, 040 5128 734).

    Laitasaaren Wanhat valokuvat-kirjaa voi nyt myös tilata ennakkoon. 

    Tilauslomake <parhaillaan uudistettavana>

    Kommentointi on poistettu käytöstä toistaiseksi. Syynä venäläisten spämmäys sivustolla. 

    P.S. 24.5.2023 Sivuston tekniikkapäivitys on tehty.

  • Aku pakinoi – Nuottarannan juoruämmät (1922)

    Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin. Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Tunnetko heitä?

    Teille minä nyt virteni viritän sekä sinulle apostoli Akanheimo, joka hengelläsi voitelet heidän moraalisen selkärankansa notkeita niveliä. Amen.

    Nuottarannan juoruämmät ovat vetäneet tänä keväänä hyvän apajan, niin ettei miesmuistiin tiedetä saadun niin hyvää saalista. Se oli aluksi vain pieni tavallinen otus, hätäisesti kyhätty jalaton matelija, mutta kun sitä on kevätkausi vatkattu sameassa pohjamudassa, on se nyt lopullisesti vedetty maalle seitsenpäisenä lohikäärmeenä, niin että Nuottarannan juoruämmillä riittää siitä sopanhöystettä koko pieneksi iäksensä ja voivat vielä heidän lastenlapsensa kaluta sen häntänikamia.

    (lisää…)

  • Tapaturma Muhoksella (1934)

    Kaukohan kävi koulua ilmeisesti Hyrkissä, koska asui joen pohjoispuolella. Artikkelikuvana onkin vuoden 1938 luokkakuva Hyrkistä, onko hän siinä? Klikkaa kuvaa niin näet tekstit.

    Kaleva 21.3.1934, s. 2

    Viime perjantaina sattui Muhoksen Laitasaaren koululla ikävä tapaturma. Maanviljelijä Yrjänän koulussa oleva Kauko-niminen poika kaatui mäkeä laskiessa ja loukkaantui niin pahoin, että toinen jalka meni reidestä poikki ja lisäksi meni polven kohdalta sijoiltaan.

    Ensiavun antoi loukkaantuneelle Päivärinteen parantolan lääkäri ja vietiin poika sen jälkeen Oulun lääninsairaalaan hoidettavaksi.

    P.S. Väänäsen vanhaemäntä muisti tämän tapauksen vuonna 2012, kun haastattelimme häntä – vaikka tapaturmasta oli kulunut jo 78 vuotta! Lue Elma Väänäsen muistelu tästä.

  • Ritva Nygrénistä kunniajäsen

    Laitasaari-Seura ry kutsui Ritva Nygrénin kunniajäseneksi vuosikokouksessa 12.4.2025. Hän on ollut korvaamaton apu etenkin kaikkein vanhimpien arkistolähteiden tutkimisessa.

    Ritvan kädenjälki näkyy lähes jokaisessa tilahistoriikissa jollakin tavalla. Upea historiallinen artikkelikuva saatiin myös hänen myötävaikutuksellaan. Lue kuvasta kertova artikkeli tästä.

    Lämpimät onnittelut ja kiitokset Ritvalle!

  • Hedvig Ståhlberg (o.s. Wåhlberg)

    Suomen ensimmäisen presidentin vaimon suku asui myös Laitasaaressa.

    Eilen aamulla kuoli täällä (Helsingissä 25.3.1917) rouva Hedvig Ståhlberg (o.s. Wåhlberg), professori K. J. Ståhlbergin puoliso. Tuonen säälimätön viikate katkaisi, ainoastaan muutamain vuorokausien ankaran taudin jälkeen elinvoimaisen ja toimeliaan elämän.

    Sanomatonta kaipausta on tämä odottamaton kuolon sanoma herättänyt laajoissa piireissä. Sillä Hedvig Ståhlbergissa meni pois lämmin, eheä persoonallisuus, jommmoisen poistuminen aina jättää autiuden tunteen jäljelle jäävien mieleen. Se toiminta, joka oli tullut hänen osakseen, sekä kodin piirissä että yleisimmissäkin riennoissa, oli paljon vaativa ja voimia kysyvä, mutta hän suoritti sen tunnollisesti, arvokkaasti, vakaumuksen voimalla ja sydämensä koko lämmöllä. Eläen piirissä, jossa vuosikymmenien varrella eri valtiolliset ja yhteiskunnalliset kysymykset liikkuivat, vaadittiin häneltä paljon voimia ja uhrautuvaisuutta. Mutta niitä häneltä ei puuttunut. Monet tehtävät ja luottamustoimet, jotka hänelle uskottiin, tiedettiin jätetyn varmoihin, luotettaviin käsiin.

    (lisää…)
  • Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 12.4.2025

    Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous lauantaina 12.4.2025 osoitteessa Yli-Laukantie 1, MUHOS (Soljan luona) – kartta

    Hallitus kokoontuu klo 13:00 ja vuosikokous klo 14:30.

    Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet, mutta kahvitarjoilun vuoksi ole hyvä ja ilmoittaudu osoitteeseen info@laitasaari.fi

    Käsitellään lakisääteiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!