Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren kylähistoriakirjat 1-3

    Laitasaaren kylähistoriakirjat 1,2, 3
    • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 – toinen päivitetty painos (2023), jossa myös kantatilat (412 s.) 30 eur
    • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulu (532 s.) 40 eur
    • 3. kirja (julk. 2022) tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.) 40 eur
    • 1590 sivua Laitasaaren historiaa
    • kovakantisia, mv-kuvitus
    • hintaan lisätään mahd. postituskulut
    • lue muistutus tekijänoikeuksista

    Voit myös noutaa kirjasi Soljalta Laitasaaresta (Ylilaukantie 1, 040 5128 734).

    Laitasaaren Wanhat valokuvat-kirjaa voi nyt myös tilata ennakkoon. 

    Tilauslomake <parhaillaan uudistettavana>

    Kommentointi on poistettu käytöstä toistaiseksi. Syynä venäläisten spämmäys sivustolla. 

    P.S. 24.5.2023 Sivuston tekniikkapäivitys on tehty.

  • Ritva Nygrénistä kunniajäsen

    Näkymä Korivaaralta Oulujoelle Muhoksella, etualalla pappila

    Laitasaari-Seura ry kutsui Ritva Nygrénin kunniajäseneksi vuosikokouksessa 12.4.2025. Hän on ollut korvaamaton apu etenkin kaikkein vanhimpien arkistolähteiden tutkimisessa.

    Ritvan kädenjälki näkyy lähes jokaisessa tilahistoriikissa jollakin tavalla. Upea historiallinen artikkelikuva saatiin myös hänen myötävaikutuksellaan. Lue kuvasta kertova artikkeli tästä.

    Lämpimät onnittelut ja kiitokset Ritvalle!

  • Hedvig Ståhlberg (o.s. Wåhlberg)

    Ståhlbergin pariskunta hiihtämässä

    Suomen ensimmäisen presidentin vaimon suku asui myös Laitasaaressa.

    Eilen aamulla kuoli täällä (Helsingissä 25.3.1917) rouva Hedvig Ståhlberg (o.s. Wåhlberg), professori K. J. Ståhlbergin puoliso. Tuonen säälimätön viikate katkaisi, ainoastaan muutamain vuorokausien ankaran taudin jälkeen elinvoimaisen ja toimeliaan elämän.

    Sanomatonta kaipausta on tämä odottamaton kuolon sanoma herättänyt laajoissa piireissä. Sillä Hedvig Ståhlbergissa meni pois lämmin, eheä persoonallisuus, jommmoisen poistuminen aina jättää autiuden tunteen jäljelle jäävien mieleen. Se toiminta, joka oli tullut hänen osakseen, sekä kodin piirissä että yleisimmissäkin riennoissa, oli paljon vaativa ja voimia kysyvä, mutta hän suoritti sen tunnollisesti, arvokkaasti, vakaumuksen voimalla ja sydämensä koko lämmöllä. Eläen piirissä, jossa vuosikymmenien varrella eri valtiolliset ja yhteiskunnalliset kysymykset liikkuivat, vaadittiin häneltä paljon voimia ja uhrautuvaisuutta. Mutta niitä häneltä ei puuttunut. Monet tehtävät ja luottamustoimet, jotka hänelle uskottiin, tiedettiin jätetyn varmoihin, luotettaviin käsiin.

    (lisää…)

  • Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 12.4.2025

    Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous lauantaina 12.4.2025 osoitteessa Yli-Laukantie 1, MUHOS (Soljan luona) – kartta

    Hallitus kokoontuu klo 13:00 ja vuosikokous klo 14:30.

    Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet, mutta kahvitarjoilun vuoksi ole hyvä ja ilmoittaudu osoitteeseen info@laitasaari.fi

    Käsitellään lakisääteiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

  • Laitasaaren historiasivusto 13 vuotta

    Koistilan kuvia, mutta keitä?

    Tämä kuva on yksi sitkeimmistä mysteereistä! Kuva on kulkeutunut meille Hailuodon kautta ja liittyy todistetusti Koistilaan no 22. Paras arvaukseni on nyt se että takana vas. Sassalin sisarukset Aapeli (s. 1855), Joonas (s. 1850) ja Severiina (s. 1846, myöh. Koistinen). Ed oik. Joonaksen vaimo Kustaava Pukki (s. 1851, k. tammikuussa 1904). Ovatko pojat Aapelin poikia vai Joonaksen lapsenlapsia? Kuvattu sulanmaan aikana 1903.

    Laitasaaren historiasivusto täyttää 13 vuotta tänään sunnuntaina 23.3.2024.

    Kylähistoriaprojektimme on ainutlaatuinen Suomessa; ehkä koko maailmassa. Onko missään muualla tehty näin perusteellista ja laajaa kylän asujaimiston tutkimusta ja kerätty tuhansia valokuvia?

    Ensimmäinen kirjallinen maininta Laitasaaresta on Limingan talvikäräjiltä 21.1.1543, eli 482 vuotta sitten! Voit lukea käräjäpöytäkirjan tästä.

    Kyläkirjat on koottu ja painatettu suunnitellusti; aikatauluissa tosin hieman heittoja, jotka ovat aiheutuneet pääkirjoittajien muista työkiireistä. Kirjoja 1 ja 2 on vielä saatavilla, kirja 3 on myyty loppuun.

    Vielä on viimeinen rutistus edessä; kuvakirja kylän upeista kuvista! Sitä odottavat monet, palautteesta ja ennakkotilauksista päätellen. Kuvia on valtavasti, on haastavaa valita ne oikeat ja sopivimmat. Myös tämän kirjan kokoamiseen on vaikuttanut Soljan työtilanne; majatalon asiakkaat ovat pitäneet kiireisenä!

    Katso viime vuoden vastaava artikkeli tästä, sisältää tunnistamattomia kuvia – sekä kaikki tästä.

  • Viinahäät (1896)

    Viinahäät. Eräs pariskunta Muhoksella vietti häitänsä viime viikon lopussa Laitasaaren kylässä. Viinojakin oli varustettu häitten varalle noin 11 litraa ynnä miedompaakin väkijuomaa.

    Tuntematon hääpari

    Kuvan tuntematon vihkipari ei liity tarinaan. Keitä he ovat? Kuva saatu suvulta joka vaikutti Hyrkissä ennen Kinnusia. Oliko morsian töissä Laitasaaren kaupassa? Katso kuva kaupasta tästä.

    Häävieraita kutsuttiin joksikin laajalta alalta tietenkin siinä toivossa, että saada runsaita morsiuslahjoja, kun näin römppäaikana on palkkaväelläkin kaikilla rahaa, mutta ei tuo keino oikein vedellytkään.

    Häävarustukset kuluivat kyllä loppuun, vaan tulosumma ei noussutkaan toivottuun määrään, joten tappio kävi tuntuvaksi.

    Lopussa riitaantuivat vieraat keskenänsä, joka päättyi tappelulla, jopa paljastettiin teräaseitakin, vaan ei kumminkaan verta vuotanut eikä haavoitettuja kannettu.

    Ei mennyt aivan suunnitellusti nämä häät. Sulhanen lähti muutaman vuoden kuluttua Amerikkaan, perhe tuli myöhemmin perästä.