…eli vähän vielä siitä kuuluisasta ”omenavarkaudesta”
Itämaiset tietäjämme istuvat liian hanakasti pölyisillä aarrearkuillaan voidakseen tarjota meille tarpeeksi uutta ja repäisevää. Ja niin on meidän taas täytynyt istahtaa länsimaisten mestarien jalkain juuressa voidaksemme huomauttaa omille oppi-isillemme, että heidän vanhoillisuutensa on kohta naurettavaa ja että heidänkin pitäisi vähän tuulettaa älynystyröitään ja vallankin homehtunutta mielikuvitustaan, joka nojautuu liian itsepintaisesti totuuteen, jota ei edes ole vielä löydetty.
Antakaamme professori Powers’in, Californian yliopistosta, puhua suunsa puhtaaksi asiasta, johon sietäisi kiinnittää hiukka enempi huomiota kuin esim. vähäpätöisyyksiin sellaisiin kuin Genuan (Genova) konferenssi, Venäjän uudestarakentaminen ja Saksan syntimiljaardit sekä siveysopin kauhistus kirkonmiehille. Näin sanoo prof. Powers:
”Naissukupuoli, joka vuosi vuodelta on saavuttanut vaikutusvaltaa yleisten asioiden hoidossa, tulee ennen pitkää olemaan määräävänä tekijänä maailmassa. Vuonna 1977 on nainen hallitseva maailmaa ja miehet tulevat silloin suorittamaan taloustoimet ja hoitamaan lapsia. Nykyään ovat naiset heittäytyneet liike-elämän ja politiikan pyörteisiin ja ovat monella alalla ottaneet haltuunsa ensimmäiset paikat. Nopeasti ovat naiset kehittymässä siihen suuntaan, että nainen saavuttaa sille ilmeisesti kuuluvan päämääränsä – maailman herruuden”.
Siinä kuulimme, tyrannit.
Maailman herruus – hiis hänestä – eihän maailma enää merkitse Roomaa, jota yksi mies hallitsi, mutta keittiö ja lastenkamari – ei kiitoksia. Kyllä he sitten saavat kernaasti meidän puolestamme vallan sielläkin, tai yksityiskeittiöperiaate tulee suuresti muuttumaan ja lastenkamarikysymys voidaan tehdä vähemmin tärkeäksi, jos nimittäin miehet sen jälkeenkin saavat olla edes fyysillisesti miehiä.
Mutta kukapa tietää, mihin he oikein pyrkivät, nuo suloiset kanaset. Maailman herruus tietysti heillä on päämääränä, mutta saavatko he sitä koskaan, se on vallan eri kysymys. Nainen on sikäli miehen kylkiluusta tehty, ettei hän koskaan voi saavuttaa täydellistä autonomiaa. Maailmanherruus oli ilmeisesti Eevankin tarkoitus varastaessaan omenan, mutta hän ei voinut olla antamatta Aatamille suurempaa osaa omenasta, ja niin tuli maailman herra tästä ja hänestä tuli – rouva. Ja tämä piirre ei ole yhtään himmennyt miljoonissa vuosissa, niin että nykyinen Eeva on siinä suhteessa yhtä ”heikko astia”.
Suotakoon meille anteeksi, jos sanomme, että prof. P.on kavalasti erehtynyt naisten pyrkimyksissä. Naisella on halu vallata mutta ei vallita, ottaa mutta ei omistaa. Joten voimme olla vielä levollisia-ainakin toistaiseksi. Ja niin kauan kuin nainen ja mies lepäävät luonnonlakien järkkymättömällä perusteella, ei valtataistelu tule koskaan käymäänkään linjalla nainen-mies, vaan muihin suuntiin.
Prof. P. on huolissaan siitä, että nainen valtaa yhä enemmin alleen liike-elämän ja politiikan. Se ei vaikuta maailmanvallan menoon yhtään mitään. Nainenhan on ollut poliitikko hamasta Eevasta alkain, mutta niinkuin sanoimme: hän pysyy aina passiivisena. Hän politikoi vain ollakseen poliitikko. Siinä kaikki. Passiivisuus kuuluu naisellisuuteen ja aktiivisuus miehuuteen. Ja liike-elämässä nainen pysyy vain hammasrattaana, koneen osana. Ja konetta johtaa mies.
Tämän kaiken sanomme suurella kunnioituksella vähääkään halveksimatta naista-todetaksemme luonnon lain tässä suhteessa.
Uskokaamme siis vain vakavasti, että mies ja nainen ovat kaksi sellaista erinimistä magneettia, joiden välistä voimaa ei mikään kehitys voi muuttaa.
Siksi piirrämme rauhallisella mielellä alle:
Aku
