Laitasaaren kylähistoriakirjat 1-3

Julkaistu: 15.5.2022 | Kirjoittanut:
Kylähistoriakirjat 2 ja 3
  • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 – loppuunmyyty – toinen päivitetty painos, jossa myös kantatilat, kokoaminen aloitettu 1.11.2022
  • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulun sekä niistä lohkotut tilat (532 s.) – kirjoja on vielä jäljellä (67 kpl)
  • 3. kirja tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.) – julkaistu 14.5.2022, kirjoja on vielä jäljellä (42 kpl)
  • kovakantisia, mv-kuvitus
  • 40 eur/kpl (+ mahd. postituskulut)
  • lue muistutus tekijänoikeuksista

Voit myös noutaa kirjasi joko Soljalta Laitasaaresta tai Sarilta Muhokselta.

Tilauslomakkeeseen tästä

P.S. Ennakkotilatut kirjat postitetaan ensin Laitasaari-Seuran jäsenille, sen jälkeen muille tilanneille. Kärsivällisyyttä! Muhoksella ja lähialueella asuvat – noutakaa mieluiten kirjanne – helpotatte postitusurakkaani. Kiitos!

P.S. 2 Majatalon emännällä eli Soljalla on nyt kiireisin aika vuodesta käsillä. Tästä syystä myös jäsenyysprosessi on nyt pois päältä. Vastailen viesteihinne, kun ehdin.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Lehmä ihmisasunnossa (1898)

Julkaistu: 24.11.2022 | Kirjoittanut:
Mikä talo?

Kuvan talo ei liity artikkeliin. Klikkaa sitä isommaksi – mikä talo on kyseessä? Ks. Tunnistettavia kuvia Sanginjoelta.

Uusi Suometar 6.2.1898, s. 3

Utosjoen varrella lähellä Sanginjärven kylää Laitasaaren lohkoon kuuluvalla maalla asuvat eräässä mökissä ihmiset ja lehmä yhdessä huoneessa talven aikana. Kolmas talvi on nyt kulumassa, jolloin he näin ovat yhdessä asuneet.

Samaiseen asuntoon on viime talvena maaliskuun lopussa ilmaantunut kolme elävää käärmettä. Nämä kumminkaan eivät olleet asukkaiden mieluisia, vaan tulivat tapetuiksi.

Mainittu asunto on kaivettu maahan; ainoastaan muutamia hirsikerroksia on maan päällä.

Uutinen oli julkaistu useassa lehdessä, mm. Turun Lehti, Itä-Karjala, Kotkan Uutiset, Hämeen Sanomat, Keski-Suomi, Rauman Lehti, Wiipurin Sanomat ja Uusi-Savo.

Tallennettu kategorioihin Muut talot | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren kylähistoriakirja 1 – toinen, päivitetty painos

Julkaistu: 2.11.2022 | Kirjoittanut:
Laitasaaren kylähistoria 1 (2017)

Toisen, päivitetyn painoksen kokoaminen on alkanut!

Ykköskirjan julkistamistilaisuus oli 28.4.2017 ja se myytiin loppuun neljässä kuukaudessa. Teos sisältää talohistoriat tiloista Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 sekä niistä lohkotuista tiloista.

Päivitettyyn painokseen lisätään vuoden 2017 jälkeen saadut valokuvat sekä tarinat tiloista. Myös asujaimistoon on tullut lisäyksiä. Kirjaan tulevat myös ns. kantatilat eli ne kaikkein vanhimmat tilat 1540-luvulta lähtien. Näitä tiloja ovat tutkineet etenkin Sari Karjalainen ja Ritva Nygrén. Myös Raimo Rannalta on saatu apuja.

Toista painosta tehdään vain rajattu määrä, 100 kpl. Ennakkotilauksia on tällä hetkellä 52 kpl. Tilauslomakkeeseen tästä.

P.S. Sivuston tekniikkaa uudistetaan, joten teethän tilauksesi mahdollisimman nopeasti.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Kannulan piian jalasta (1921)

Julkaistu: 14.10.2022 | Kirjoittanut:

Paremman puutteessa.

Kalevan lukua Kannulan piian jalka ei erikoisesti ansaitsisi tulla paljastetuksi suuren ja uteliaan yleisön eteen – onpahan vain sellainen tavallinen kulkuneuvo, joka käy täydestä yhtä hyvin tanssitalon oksaisella ja notkuvalla permannolla kuin navetan erinäisistä syistä liukkaalla lattialla – mutta Kannulan piian jalkaa kohtasi onnettomuus eräänä kuutamoyönä yleisessä mäenlaskukilpailussa, joka toimeenpantiin iltamista palatessa klo 1:n ja 2:n välillä Pukkilan törmällä 70 asteen kulmassa. Ja niin kuin arv. lukija tietää kuuluu tällainen tapaus asioihin, joiden salaaminen yleisöltä olisi rikos samaista yleisöä kohtaan. Ja erittäinkin Kannulan piian jalkaa kohtaan, joka loukkaantui melko pahoin ja oli vielä tanssihiestä märkä loukkaantuessaan.

Ja siitä yritti tulla paha siitä jalasta – niin paha, että Kannulan renki seuraavana aamuna rupesi kertomaan tapauksista, jolloin tuollainen jalka on täytynyt toimittaa asiantuntijan käsiteltäväksi.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Makkaramestari Meierin perunkirjoitus 1892

Julkaistu: 16.9.2022 | Kirjoittanut:

Vuonna 1892 Tammikuun 25 päivänä toimittivat allekirjoittaneet asianomaisten vaatimuksesta pesäkirjoituksen edesmenneen maanviljelijä Ebenhard Meierin (Eberhard Meyer) jälkeen, joka on kuollut tämän kuun 5. päivänä ja jälkeensä jättänyt lesken Eeva omaasukua Leinonen sekä kaksi alaikäistä tytärtä Olga ja Ida syntyneet ennen vihkimistä.

Meyerin kaksoset

Saapuvilla tässä tilaisuudessa oli leski Eeva Meier sekä tirehtööri K. B. Stenius, jonka vainaja eläissään oli pyytänyt alaikäisten tyttäriensä holhoojaksi ja käskettiin lesken ylösantaa pesän tila semmoisena kuin se kuoleman aikana on ollut, niin tarkoin, että voipi, jos vaaditaan, ylösantonsa valallaan oikeaksi vakuuttaa. 1

Leski Eeva Meier esiintoi avioliiton välipuhein tehty Maaliskuun 8. päivänä 1891, jonka mukaan vainaja oli määrännyt että hänen kuolemansa jälkeen jääpä niin hyvin kiinteä kuin irtain omaisuus mikä silloin pesästä löytyisi, on tuleva vaimolleen ja edelläsanotuille tyttärille, ehdoilla kumminkin mitä leskeen tulee, ettei hän mene uuteen naimisiin.

Tämän merkittyä aljettiin toimitus, joka tapahtui seuraavalla tavalla.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 50 Puujalka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Solja Holapasta Koivu ja Tähti -henkilö

Julkaistu: 10.9.2022 | Kirjoittanut:

Muhoksella joka toinen vuosi jaettavan Koivu ja Tähti -henkilön tunnustuksen vastaanotti 2.9.2022 Solja Holappa.

Koivu ja Tähti -nimitys voidaan antaa kunnianosoituksena henkilölle, joka on huomattavalla tavalla edistänyt Koivu ja Tähti -perinnettä, tuonut esille Muhoksen historiaa ja omaleimaisuutta. Hänen toiminnallaan on myös merkittävää kulttuurista vaikutusta paikallisesti ja maanlaajuisestikin.

Koivu ja tähti -henkilö 2022 Solja Holappa Holappa tunnetaan mittavan, kolmiosaisen Laitasaaren kylähistorian tallentajana, mutta myös uutterasta ja sinnikkäästä työstään sukututkimuksen parissa.

Solja Holapan ja merkittävän avustajajoukon työn tuloksena Laitasaari on nykyisin siitä harvinainen kylä, että siitä löytyy paljon perinnetietoa myös verkosta. Verkkosivut ilmestyivätkin ensin ja vähitellen tarvetta ilmeni myös painetuille kirjoille. Viime keväänä valmistui kylähistorian kolmas ja viimeinen painettu osa. 1

Aikaisemmat tämän nimityksen saaneet ovat Armi Kuusela (1996), Arto Paasilinna (1999) ja Terttu Jurvakainen (2008). Benjam Myllyselkä ja Kirsti Mäkinen, kunniamaininta Alli ja Väinö Karppinen (2014), Kalevi Leskelä (2016), Kaarlo Mertaniemi (2018) ja Raimo Ranta (2020).

Kiitän tunnustuksesta esityksen tehnyttä Muhoksen kotiseutuyhdistystä sekä Muhoksen kunnan kulttuuritoimea!

-Solja Holappa (lue lisää kirjoittajasta tästä)

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 22.10.2022

Julkaistu: 29.8.2022 | Kirjoittanut:

Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous lauantaina 22.10.2022 osoitteessa Yli-Laukantie 1, MUHOS (Soljan luona) – kartta

Hallitus kokoontuu klo 13:00 ja vuosikokous klo 14:30.

Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet, mutta kahvitarjoilun vuoksi ole hyvä ja ilmoittaudu osoitteeseen info@laitasaari.fi

Käsitellään lakisääteiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Yhdistyksen päivitetyt, hallituksen, vuosikokouksen ja PRH:n hyväksymät säännöt.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Muotihulluus (1923)

Julkaistu: 16.8.2022 | Kirjoittanut:

Meillä on toisinaan vastustamaton halu pistää nokkamme ampiaispesään. Ja taas sitä kutkuttaa. Mutta meillä on tällä kertaa väkevä turva. Hra Pius XI, joka toimittaa virkaa Roomassa. Hän – enempää kuin allekirj. – ei väheksy naissuvun merkitystä ihmis- ja kristikunnassa, mutta hän on alkanut toivoa, että säädyllisyys ja sovinnaisuuskin vähitellen edes muotihulluuden hatarien kuitujen välistä alkaisi pilkistää esiin ja saisi aikaan inhimillisempiä vivahduksia tuossa vanhassa ”viikunanlehtipolitiikassa”, joksi naisten pukukysymystä nimittäisimme – muistuttaaksemme sen esihistoriasta.

Kajoamatta syvemmin tuohon esihistorialliseen emäskandaaliin, josta naisten samoin kuin miestenkin pukukysymys juurtaa alkunsa toteamme, että miessuku on niskuroimatta tyytynyt kohtaloonsa ja peittänyt alastomuutensa, mutta mitä naisiin tulee, niin – hm – heille se on ollut paljon vaikeampaa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Sankaripatsaan paljastus Muhoksella (1922)

Julkaistu: 16.7.2022 | Kirjoittanut:

 

Kaiku 18.7.1922, s. 1 – sata vuotta sitten

Sunnuntaina t.k. 16 p. vietettiin Muhoksella isänmaallista juhlaa. Silloin paljastettiin nimittäin Muhoksen kirkkotarhaan haudattujen vapaustaistelussa kaatuneiden sankarien Yrjö Hartikan, Matti Vesan, Heikki Valkaman (p.o. Valkosen), Jaakko Karppisen ja Jaakko Laihiaisen muistolle omistettu patsas. 1

Kun osasto Muhoksen suojeluskuntaa ja Oulun SK:n edustajat olivat torvien soidessa marssineet paikoilleen, muodostaen neliön patsaan ympärille, astui sen luo maanvilj. J. T. Karhu, pitäen lyhyen puheen kaatuneiden muistolle, paljastaen patsaan ja luovuttaen sen seurakunnan huostaan, jonka jälkeen seurakunnan puolesta sen vastaanotti pastori K. A. Strömmer, kohdistaen puheensa seurakuntalaisten velvollisuuksiin tätä muistomerkkiä kohtaan sekä teroittaen mieliin, kuinka käsitteen jumalanpelko ja isänmaanrakkaus ovat mitä lähimpänä toisiaan. Puhetta seurasi torvisoittokunnan säestyksellä laulettu virsi 399, 2 ja 3 värssy.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila), 4 Hämälä, 40 Kähkönen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Juhannus (1921)

Julkaistu: 24.6.2022 | Kirjoittanut:
Oulujokea Monolan kohdalla 1933

Sua oottanut oon kuin tähteä yössä,
sun vuoksesi raatanut arkien työssä,
kaikk’ kestänyt, kärsinyt oon;
syysviimat ja talven jään,
pois niellyt kyyneleet oon sun tähtesi vaan,
sua että mä kasvoin kirkkahin katsoa saan.

Tulit taas, sinä morsio Pohjolan öiden,
kera kumpujen kullan, yön valovöiden
sinihunnuin hulmuavin,
vihervaipoin kirjailluin;
tuhatääninen: – terve – terve nyt tultuas,
näin ilmassa kiirii, metsissä, laaksoissa soi.

On köyhä sun sulhosi, ei toki saita,
suo seppelen kulmilles koivu ja raita,
ja kutreille helmiä luo
salon kuusikko kukkiva vain,
toki kihlaksi puhtainta kultaa saat, hopeaa,
kerä välkkyvä kuin yli yön luo loistettaan.

Mutt’, oi, lyhyt on sun lempesi taika,
kuin uni pois vierivi armahin aika,
ja usvainen arkemme taas,
yön huuruja rintahan luo,
kunis soittosi jällehen soi yli kukkivan maan,
me perhona synnymme, liidämme – tuokion vaan.

– G. A. Ala-Kojola 1

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren talojen ikuistajia – Matti Horneman

Julkaistu: 27.5.2022 | Kirjoittanut:
Laukan talo

Kaikki kesäkauden artikkelit ilmestyvät etukäteen ajastettuina.

Laukan talosta maalasi taulun vuonna 1931 Matti Valdemar Matinpoika Horneman (s. 2.7.1895, k. 15.12.1964 Oulu). Hän suunnitteli ja maalasi lavasteet Oulun Työväen Näyttämön esityksiin jo 30-luvulla, oli mm. Haukiputaan Sarastuksen voimistelunohjaaja ja Haukiputaan työosuuskunnan talon vahtimestari 1925. Keväällä 1928 hänet valittiin Muhoksen työväenyhdistyksen vahtimestariksi ja samalla näyttämönjohtajaksi. OTN:n johtajana 1950-64. Hänen vaimonsa Kerttu Elisabet Jaakontytär Kauppila (s. 9.3.1902 Haukipudas Kauppila no 10, k. 29.5.1996 Oulu) näytteli samassa teatterissa. 1 2

Matin vanhemmat olivat Selma Juho Erkintytär Kosunen (s. 23.2.1856 Ylikosunen no 9 Saarela, k. 22.9.1940 Oulu) joka muutti Ouluun 26.11.1873 ja avioitui Matti Abrahaminpoika Hornemanin (s. 7.3.1857 Alatornio Yliraumo, k. 10.12.1934 Oulu) kanssa. Matti mainitaan kuollessaan 77-vuotiaaksi työnjohtajaksi. Selman äidin isänisä oli lähtöisin juuri tästä Laukan talosta. Matin isänisä Abraham Abrahaminpoika Horneman (s. 8.12.1830 Ylitornio) avioitui Johanna Albertina Johan Fredrikintytär Spegel’n (s. 21.4.1834 Nederkalix, Ruotsi) kanssa. Johanna mainitaan ruotsalaiseksi, ruotsinkieliseksi svensk. 3

Muita laitasaarelaisjuurisia taitelijoita olivat Aarre Viinikanoja, ks. artikkeli hänestä, Vilho Lampi, ks. artikkeli, Martti Tarvainen, ks. artikkeli, Jacob Wallin, ks. artikkeli. Lue myös Jake Nymanin muhoslaisen isoäidin taulusta.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 24 Laukka, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 67 Viinikanoja, 9 Ylikosunen | Avainsanoina | Jätä kommentti