Laitasaaren kylähistoriakirjat 1-3

Kylähistoriakirjat 2 ja 3
  • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78loppuunmyyty – toinen päivitetty painos, jossa myös kantatilat, tehdään kun ehditään / jaksetaan
  • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulun sekä niistä lohkotut tilat (532 s.) – kirjoja on vielä jäljellä (70 kpl)
  • 3. kirja tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.) – julkaistu 14.5.2022, kirjoja on vielä jäljellä (50 kpl)
  • kovakantisia, mv-kuvitus
  • 40 eur/kpl (+ mahd. postituskulut)
  • lue muistutus tekijänoikeuksista

Voit myös noutaa kirjasi joko Soljalta Laitasaaresta tai Sarilta Muhokselta.

Tilauslomakkeeseen tästä

P.S. Ennakkotilatut kirjat postitetaan ensin Laitasaari-Seuran jäsenille, sen jälkeen muille tilanneille. Kärsivällisyyttä! Muhoksella ja lähialueella asuvat – noutakaa mieluiten kirjanne – helpotatte postitusurakkaani. Kiitos!

P.S. 2 Majatalon emännällä eli Soljalla on nyt kiireisin aika vuodesta käsillä. Tästä syystä myös jäsenyysprosessi on nyt pois päältä. Vastailen viesteihinne, kun ehdin.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Muotihulluus (1923)

Meillä on toisinaan vastustamaton halu pistää nokkamme ampiaispesään. Ja taas sitä kutkuttaa. Mutta meillä on tällä kertaa väkevä turva. Hra Pius XI, joka toimittaa virkaa Roomassa. Hän – enempää kuin allekirj. – ei väheksy naissuvun merkitystä ihmis- ja kristikunnassa, mutta hän on alkanut toivoa, että säädyllisyys ja sovinnaisuuskin vähitellen edes muotihulluuden hatarien kuitujen välistä alkaisi pilkistää esiin ja saisi aikaan inhimillisempiä vivahduksia tuossa vanhassa ”viikunanlehtipolitiikassa”, joksi naisten pukukysymystä nimittäisimme – muistuttaaksemme sen esihistoriasta.

Kajoamatta syvemmin tuohon esihistorialliseen emäskandaaliin, josta naisten samoin kuin miestenkin pukukysymys juurtaa alkunsa toteamme, että miessuku on niskuroimatta tyytynyt kohtaloonsa ja peittänyt alastomuutensa, mutta mitä naisiin tulee, niin – hm – heille se on ollut paljon vaikeampaa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Sankaripatsaan paljastus Muhoksella (1922)

 

Kaiku 18.7.1922, s. 1 – sata vuotta sitten

Sunnuntaina t.k. 16 p. vietettiin Muhoksella isänmaallista juhlaa. Silloin paljastettiin nimittäin Muhoksen kirkkotarhaan haudattujen vapaustaistelussa kaatuneiden sankarien Yrjö Hartikan, Matti Vesan, Heikki Valkaman (p.o. Valkosen), Jaakko Karppisen ja Jaakko Laihiaisen muistolle omistettu patsas. 1

Kun osasto Muhoksen suojeluskuntaa ja Oulun SK:n edustajat olivat torvien soidessa marssineet paikoilleen, muodostaen neliön patsaan ympärille, astui sen luo maanvilj. J. T. Karhu, pitäen lyhyen puheen kaatuneiden muistolle, paljastaen patsaan ja luovuttaen sen seurakunnan huostaan, jonka jälkeen seurakunnan puolesta sen vastaanotti pastori K. A. Strömmer, kohdistaen puheensa seurakuntalaisten velvollisuuksiin tätä muistomerkkiä kohtaan sekä teroittaen mieliin, kuinka käsitteen jumalanpelko ja isänmaanrakkaus ovat mitä lähimpänä toisiaan. Puhetta seurasi torvisoittokunnan säestyksellä laulettu virsi 399, 2 ja 3 värssy.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila), 4 Hämälä, 40 Kähkönen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Juhannus (1921)

Oulujokea Monolan kohdalla 1933

Sua oottanut oon kuin tähteä yössä,
sun vuoksesi raatanut arkien työssä,
kaikk’ kestänyt, kärsinyt oon;
syysviimat ja talven jään,
pois niellyt kyyneleet oon sun tähtesi vaan,
sua että mä kasvoin kirkkahin katsoa saan.

Tulit taas, sinä morsio Pohjolan öiden,
kera kumpujen kullan, yön valovöiden
sinihunnuin hulmuavin,
vihervaipoin kirjailluin;
tuhatääninen: – terve – terve nyt tultuas,
näin ilmassa kiirii, metsissä, laaksoissa soi.

On köyhä sun sulhosi, ei toki saita,
suo seppelen kulmilles koivu ja raita,
ja kutreille helmiä luo
salon kuusikko kukkiva vain,
toki kihlaksi puhtainta kultaa saat, hopeaa,
kerä välkkyvä kuin yli yön luo loistettaan.

Mutt’, oi, lyhyt on sun lempesi taika,
kuin uni pois vierivi armahin aika,
ja usvainen arkemme taas,
yön huuruja rintahan luo,
kunis soittosi jällehen soi yli kukkivan maan,
me perhona synnymme, liidämme – tuokion vaan.

– G. A. Ala-Kojola 1

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren talojen ikuistajia – Matti Horneman

Laukan talo

Kaikki kesäkauden artikkelit ilmestyvät etukäteen ajastettuina.

Laukan talosta maalasi taulun vuonna 1931 Matti Valdemar Matinpoika Horneman (s. 2.7.1895, k. 15.12.1964 Oulu). Hän suunnitteli ja maalasi lavasteet Oulun Työväen Näyttämön esityksiin jo 30-luvulla, oli mm. Haukiputaan Sarastuksen voimistelunohjaaja ja Haukiputaan työosuuskunnan talon vahtimestari 1925. Keväällä 1928 hänet valittiin Muhoksen työväenyhdistyksen vahtimestariksi ja samalla näyttämönjohtajaksi. OTN:n johtajana 1950-64. Hänen vaimonsa Kerttu Elisabet Jaakontytär Kauppila (s. 9.3.1902 Haukipudas Kauppila no 10, k. 29.5.1996 Oulu) näytteli samassa teatterissa. 1 2

Matin vanhemmat olivat Selma Juho Erkintytär Kosunen (s. 23.2.1856 Ylikosunen no 9 Saarela, k. 22.9.1940 Oulu) joka muutti Ouluun 26.11.1873 ja avioitui Matti Abrahaminpoika Hornemanin (s. 7.3.1857 Alatornio Yliraumo, k. 10.12.1934 Oulu) kanssa. Matti mainitaan kuollessaan 77-vuotiaaksi työnjohtajaksi. Selman äidin isänisä oli lähtöisin juuri tästä Laukan talosta. Matin isänisä Abraham Abrahaminpoika Horneman (s. 8.12.1830 Ylitornio) avioitui Johanna Albertina Johan Fredrikintytär Spegel’n (s. 21.4.1834 Masku) kanssa. Johanna mainitaan ruotsalaiseksi, ruotsinkieliseksi svensk. Mysteeriksi jää miten hän kulkeutui Maskusta, Varsinais-Suomesta Alatornioon!

Muita laitasaarelaisjuurisia taitelijoita olivat Aarre Viinikanoja, ks. artikkeli hänestä, Vilho Lampi, ks. artikkeli, Martti Tarvainen, ks. artikkeli, Jacob Wallin, ks. artikkeli. Lue myös Jake Nymanin muhoslaisen isoäidin taulusta.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 24 Laukka, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 67 Viinikanoja, 9 Ylikosunen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Vastuullisen sukututkimuksen julkilausuma

Maamme valtakunnallisesti toimivat sukututkimusjärjestöt, Suomen Sukututkimusseura ja Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys ovat antaneet yhteisen julkilausuman vastuullisuudesta sukututkimuksessa.

Erityisesti: Huomioidaan myös toisten sukututkijoiden oikeudet

Sukututkijat kunnioittavat myös toistensa oikeuksia. Tämä koskee ennen muuta tekijänoikeutta ja sen lähioikeuksia. Sitaattioikeutta käytetään hyvän tavan mukaisesti ja kuvaajan oikeus päättää oman valokuvansa käyttämisestä huomioidaan. Sukukirjoissa (kirjamme sisältää myös sukututkimuksia) kunnioitetaan 10 vuoden luettelosuojaa ennen sukutaulutietojen syöttämistä yhteisessä käytössä olevaan verkkopalveluun.

Ensimmäinen kirjamme julkaistiin 2017 eli vasta 2027 on siitä lupa tallentaa tietoja julkaisualustoille. Jos olet kuitenkin niitä tallentanut niin ole hyvä ja poista.

Lue sivuston ohje tästä – tekijänoikeudet on mainittu etusivun oikeassa reunassa jo 2012 kun tämä sivusto avattiin.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren kylähistoriakirja 3 -julkistaminen 14.5.2022

Laitasaaren kylähistoria 3 (2022)

Laitasaaren seurojentalo Rantatie 272, 91510 Rova, lauantai 14.5.2022 klo 13. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Laitasaaren kylähistoriakirja 3:n julkistaminen ja jakelu ennakkotilanneille. Kirjat laskutetaan viikolla 18 – tarkista sähköpostisi, myös roskapostilaatikko. 

Postitettavien kirjojen lähetys jäsenille aloitetaan seuraavalla viikolla. Kirjaa (646 s.) voi ostaa myös paikanpäällä tilaisuudessa (á 40 eur, käteismaksu), myös ei-jäsenet. Saatavilla myös kakkoskirjaa (tilat 27-52).

Kirjassa on tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot.

Tilauslomakkeen löydät täältä

Tervetuloa!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren talojen ikuistajia – Aukusti Koivisto

Viinikka 1924

Taidemaalari Aukusti Vilhelminpoika Koivisto (s. 11.10.1886 Juva, k. 30.2.1962 Oulu) lienee maalannut eniten tauluja laitasaarelaisista taloista. Kuvassa teos vuodelta 1924 Viinikasta no 8 (klikkaa kuvaa isommaksi). Myös Kähkösestä no 40 lohkotusta Suvelasta ja Ketolasta no 27 hän maalasi – taulujen kuvat ovat nähtävillä tilojen sivuilla. Kaarlo Mertaniemi kertoi että jossakin Oulun museossa pitäisi olla myös teos Tyllin Mylly. Myllyn paikka on tiedossa ja noin 30 vuotta sitten Kaarlo pelasti puolikkaan myllynkivestä Ketolanojan varrelta!

Taideopinnot Koivisto aloitti Taideteollisuuskeskuskoulussa, joka on nykyisen Taideteollisen korkeakoulun edeltäjä. 1 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulua Koivisto kävi vuosina 1906–1908.

Aukusti Koivisto meni naimisiin Ida Maria Stoltin (s. 11.2.1888, k. 21.12.1960 Oulu) kanssa toukokuussa 1915. 2 Heille syntyi lapset Lea (s. 1915, k. 2005 Rovaniemi), Pentti (s. 17.5.1917, k. 5.12.1961 Oulu) ja Ritva (s. 16.6.1924, k. 16.10.2001 Oulu). Pentistä tuli myös taidemaalari. Lea oli ammatiltaan varanotaari ja hänen miehensä Aarne Johannes Koponen varatuomari.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 40 Kähkönen, 46 Tyllinoja, 8 Viinikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren kylähistoriakirja 3

Kolmas ja viimeinen kirja on mennyt painoon. Teos sisältää tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.)

Järjestämme julkaisutilaisuuden jahka kirjat ovat saapuneet Muhokselle. Lähiseudun tilaajat voivat noutaa omansa silloin. Kirjoja on rajallinen määrä, ennakkotilauksia on sisällä jo yli puolet painosmäärästä. Ole nopea jotta varmistat oman kappaleesi!

Tilauslomakkeen löydät täältä (klikkaa linkkiä)

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Piti Ukko Noakkia esikuvanaan (1933)

Kieltolain päättymisestä 90 vuotta
Keitteli viinaa ja joutui poliisin kanssa tekemisiin

Toissapäivänä löysivät Muhoksen poliisiviranomaiset Muhoksen Laitasaarenkylästä Viskaalin talossa vuokralaisena asuvan miehen varastoista täydelliset viinankeittovälineet, jotka rikottiin. Toimitetussa kuulustelussa myönsi mies tuontuostakin keitelleensä viinaa ja pitäneensä siinä hommassa ohjeenaan ukko Noakkia, joka hänen tietojensa mukaan oli maailman ensimmäinen viinankeittäjä.

Samalla hän ilmoitti, että hän on jo 70 ja vaimonsa 76 vuoden vanha, joten heillä pitäisi, ainakin mitä viinankeittoon tulee, jo olla jonkinlaisia etuoikeuksia. Nämä selitykset eivät kuitenkaan mitään auttaneet vaan ukko ”stämmättiin” oikeuteen vastaamaan luvattomasta tehtailustaan.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen | Avainsanoina , | Jätä kommentti