Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Ei tämä ole nyt politiikkaa. Täytyy olla varovainen. En uskalla järkyttää maailmanrauhaa puhumalla esim. pienten kansojen puolesta. Sotakiihkoilu on nyt kertakaikkiaan kielletty, enkä minä yleensä riko sellaisia: en halua enkä uskalla. Mutta pienten lintujen puolesta minä rohkenen puhua. Se ei ole politiikkaa. Ei ainakaan toistaiseksi; vaikka kyllähän jotkut etelän kansat syövät pikkulintuja, niin että: jokohan tämä kuitenkin olisi politiikkaa?
Kaikki sivun kuvat ovat tunnistamattomien gallerioista – keitä he ovat? Klikkaa kuvia isommiksi!
Taas yksi vuosi takana Laitasaaren kylähistoriaa!
Neljässä vuodessa sivustolle on koottu
Vuosikymmenten odotusten jälkeen alkoi Laukan sillan rakentaminen, mikä kosketti myös meitä lähellä asuvia. Ensimmäinen työ oli saada joen jää niin kantavaksi, että se kestäisi raskaan kaluston liikkumisen.
Sillan kannatinpilarit piti saada rakennettua tasaisin välimatkoin joen pohjaan, jota piti ruopata pohjakallioon asti. Kiviset maamassat ajettiin meidän rantaan tavallisilla maataloustraktoreilla. Siinä savotassa oli meidänkin Ferguson kippikärryvarustein mukana. Seppo ajoi päivävuoroa ja minä yöllä.
Pöytäkankaan tila on perustettu henkikirjojen mukaan noin vuonna 1789. Tilan ensimmäinen asukas ja ilmeisesti sen perustaja oli Yrjänän no 29 vävy Antti Kärnä. Hänen 18 vuotta kestänyt isännyytensä päättyi kuolemaan vuonna 1807 ja alaikäiset lapset kirjattiin itsellisiksi.
Tilan vaiheet ovat moninaiset, isäntiä tuli ja meni eri laitasaarelaisista taloista. Seuraava pidempiaikainen isäntä oli Olli Matinpoika Halonen (s. 1806). Hänen edesmentyä leskivaimo Anna lapsineen asui syytingillä ainakin kuolemaansa eli vuoteen 1858 saakka. Tila oli tuolloin jo Juho Jaakonpoika Rahkon (s. 1802) omistuksessa. Ilmeisesti Annan kuoleman jälkeen ei Pöytäkankaassa enää asuttu. Tila oli elinvoimainen vain 70 vuotta.
Voit lukea lisää Pöytäkankaan historiasta täältä.
Vuoden 1773 talvikäräjien ensimmäisen asiana oli edellisen kesän rajuilman aiheuttamat vahingot eräille Oulujoen pohjoispuolen tiloille Laitasaaressa.