Avainsana-arkisto: sota-aika

Väärä no 5 historia

Mitä vanhemmiksi talot käyvät, sitä haastavampia ovat selvitettävät historiikitkin. Väärän kantatalo on Huovinen, jonka Sari oli jo onneksi tutkinut aiemmin. Minulle jäi siis tehtäväksi selvittää asujaimisto 1690-1700 lähtien. Historiikin voivat jäsenet lukea tästä. Tämän tilan kohdalla lausun erikoiskiitokset valokuvien lähettäjille – niitä saatiin sekä Väärästä että myös siitä lohkotuista torpista ja mäkituvista. Kuvia on skannattuna enemmänkin talteen, mutta vain tärkeimmät on ladattu sivustolle, jotta talokohtaisen levytilan käyttö pysyisi kohtuullisena. Väärän tilaan liittyy tarina jonka Ritva Nygrén löysi Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoiduista tuomiokirjoista. Ritvan ilmiömäinen vanhojen käsialojen lukemistaito näkyy sivustollamme useassa paikassa ja tämän haluan nostaa vielä erityisesti esille. Suuri kiitos sinulle … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 28 Kekkola, 34 Kortila (pappila), 5 Väärä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 3

Toinen evakkoon lähtö Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua kesäkuun alkupuolella 1944 suomalaiset joukot aloittivat perääntymisen kiireellä myös Petroskoista. Käsnäselän väki koottiin kesäkuun lopussa evakuointia varten Käsnäsenjärven päähän, maantien varressa olevaan metsään. Karjanajajat lähtivät jo viikkoa aikaisemmin lehmäkarjan kanssa lähes kuukauden kestäneelle pitkälle taipaleelle. Ajajien joukko koostui nuorista neitosista ja pojista, sekä vanhoista naisista. Aika kului. Aurinko kiersi taivaan kupolin laelle alkaen laskeutua taivaanrantaan. Autoja ei vain kuulunut. Vihollishävittäjät pörräsivät ajoittain kylän yllä. Petroskoin suunnasta alkoi kuulua taistelun kumua, joka tuntui lähestyvän.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Lapsuuden matkakohteina Sanginjoki ja Amerikka

Ähkylän no 37 entinen isäntä Martti Kesäniemi muistelee. Varhaisesta lapsuudestani on jäänyt mieleeni kaksi paikkaa, joihin voi matkustaa ja se ettei muita kohteita olekaan. Nämä olivat Amerikka ja Sanginjoki. Lukija voi naurahtaa mutta niin minusta silloin tuntui. Sanginjoella oli paljon sukulaisia – eno, kolme tätiä ja sen aikainen Palokankaan isäntä joka oli äitini sisaren poika. Matkat tehtiin yleensä talvisin hevosen ja reen kanssa; ensin muutama kilometri tuttua heinätietä Käärmelän talon pihalle josta alkoi taloton taival vanhaa talvitietä pitkin, noin kymmenen kilometriä. Oisavankankaalta muistan valtavan kokoisen kiven. Sitten olikin vain pari kilometriä ja tultiin Palokankaan mäelle. Minua jännitti että kääntääkö äiti … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen, 37 Ähkynen, 58 Pesola, 58 Pesola - Ala-Pesola, 66 Käärmekangas, 72 Pikkarainen, 72 Pikkarainen - Palokangas, 78 Honkarinta, 78 Honkarinta - Honkala | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 2

Jatkosodan aika Jatkosota alkoi kesäkuun 25 p:nä vuonna 1941 Neuvostoliiton pommitettua useita maamme asutuskeskuksia. Talvisodan raskaan sanelurauhan takia Suomen kansan taskussa nyrkkiin puristettu käsi vetäistiin ulos. Varsikin Karjalan heimo oli katkera talvisodan epäoikeudenmukaisista rauhanehdoista. Suomi lähtikin sotaan revanssi mielessä. Voimasuhteet olivat nyt tyystin toisenlaiset kuin talvisodassa. Suomen 480 000:n sotilaan armeija edusti itärintamalla huomattavaa sotilaallista voimaa. Lisäksi takuumiehenä oli voimakas Saksan sotilasvaltio.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 1

Saatteeksi Muhokselle sijoitetun karjalaisen evakkoväen historiikki alkaa kerronnalla viime sodista, koska ne aiheuttivat siirtoväen lähdön evakkoon. Historiikkiin sisältyy tunteellisia ja humoristia kohtia, jotka elävöittävät kuivahkoa tekstiä. Toivottavasti ”minihistoriikki” antaa lukijalle valaisevia ja viihdyttäviä lukuhetkiä karjalaisista evakoista. Esitän lämpimät kiitokset Laitasaari-Seuralle, joka otti omaan historiikkiinsa mukaan karjalaisen evakkoväen tarinan. – Pertti Marttinen, ikuinen evakko Talvisodan aika Kesällä 1939 Euroopan taivaalle alkoi kasaantua synkkiä sodan pilviä. Saksa ja Neuvostoliitto solmivat Moskovassa elokuussa sopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa Saksa sai vapaat kädet Puolan läntisen osan suhteen, ja Itä-Puola, Baltian maat sekä Suomi sovittiin kuuluvaksi N-liiton etupiiriin. Saksan hyökäsi Puolaan syyskuun alussa valloittaen maan länsiosan. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Elämää Viinikassa

Reijo Kiira on haastatellut Kirsti Öröä (o.s. Kauppi) ja tämä kirjoitus liittyy Reijon tekemään sukututkimukseen. Reijo on Viinikan tyttären Maria Gustava Axelintytär Löthmanin ja tämän puolison, kruununnimismies Eric Kockin jälkeläisiä. Kirsti omistaa nykyisin Korilan eli Halkovaaran no 47. Viinikan no 8 omistajat ovat Yrjön veljen Aaro Kaupin jälkeläisiä eli Kirstin serkkuja. Kirsti syntyi Viinikan tilalla. Hänen isänsä Yrjö Kauppi ansaitsi elantonsa liikemiehenä Oulussa, jonne perhe muutti Kirstin ollessa seitsemän vuoden ikäinen. Oulussa hän kävi myös koulunsa. Kaikki kesät Kirsti vietti Muhoksella Viinikassa, jolloin perhe muutti Korilaan.

Tallennettu kategorioihin 47 Halkovaara, 8 Viinikka | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kirjeenvaihtoa talvisodassa

Anna Helena Mäkelä (kuvassa keskellä) syntyi elokuussa 1888 Muhoksella. Hänen vanhempansa, Kaisa ja Matti Mäkelä, olivat muutamia vuosia aiemmin hankkineet Laitasaaresta Onteron talon. Anna avioitui lokakuussa 1911 Jaakko Kinnusen kanssa, ja siirtyi hoitamaan emännyyttä Jaakon omistamalle Harjun tilalle Oulujoen Sanginsuuhun. Kovin kauas syntymäkodista Annan matka ei siten johtanut. Annan mies, Jaakko Kinnunen, oli aktiivinen, monipuolinen vaikuttaja, jonka lukuisat luottamustoimet pitivät häntä paljon poissa kotoa. Lasten kasvatus jäi pitkälti Annan vastuulle. Joutuipa hän hoitamaan maatilan arkeakin tavallista enemmän, kun Jaakko keskittyi yhteiskunnallisiin asioihin. Jaakko jäi historiaan muun muassa Oulujoen kunnan pitkäaikaisimpana kunnanvaltuutettuna.

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti

Ilmari Kianto Laitasaaressa (1939)

Ilmari Kianto ja Turjanlinna Suomussalmella. Rakennus sijaitsi Kiantajärven Niskaselän pohjoisrannalla vastapäätä Ämmänsaarta. 15 p. joulukuuta 1939 pilkkopimeänä iltana raahasi minut Muhoksen Majatalosta Suvelan suurruhtinas tarjoten kotonaan päivällisen ja kahvin avec? 1  Oikeastaan ei minusta näinä päivinä ole mihinkään varsinaiseen seuraan, sillä ajatuksissani askartelee joka päivä vain yksi ainoa asia tai kysymys: ovatko ryssät Suomussalmella polttaneet minun komean Turjanlinnani, jonka jätin 7 p. jouluk. kovan taistelun käydessä taloni takametsissä?

Tallennettu kategorioihin 40 Kähkönen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Meihin Suomi silloin katsoi (1918)

Meihin Suomi silloin katsoi ja me Suomeen katsottiin 1 2 Yrjö Eerik Heikinpoika Hartikka (s. 25.2.1895, kaatui 23-vuotiaana Epilän taistelussa Tampereella 29.3.1918) naimaton, torpparin poika – vanhemmat Anna Valpuri Juhontytär Niemelä ja Heikki Juhonpoika Hartikka, torppareina Kestissä no 35 Matti Johannes Vesa (s. 4.11.1894, Pohjois-Pohjanmaan I jääkäripataljoona, haavoittui Vaasan taistelussa, kuoli haavoihinsa 23-vuotiaana Jyväskylän sotasairaalassa 6.4.1918)

Tallennettu kategorioihin 29 Yrjänä, 30 Kokko, 35 Kesti, 36 Kauppi, 39 Koivikko, 4 Hämälä, 42 Kopsa | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Iso Viinikka (1928)

Eräänä talvipäivänä 1808 saapui Viinikan pihalle Muhoksella kaksi kuomurekeä, jotka pysähdytettiin asuinrakennuksen kuistin eteen. Ensimmäisestä reestä nousi puuskuttaen vanha herra ja hänen jälkeensä hyppäsi pihalle kaksi nuorta miestä. Karskilla äänellä käski vanha herra viedä hevosen rekineen tallin eteen, antaa hoitoa hevoselle sekä toimittaa rekivaatteet suojaan. Sitten ajettiin toinen kuomureki edellisen paikalle ja vanha herra seuralaisineen auttoi reestä monien vällyjen ja peittojen alta vanhemmanpuoleisen naisen ja kaksi nuorta tyttöä, ja viimeksi vedettiin sieltä näköjään toisella kymmenellä oleva poika. Ajajalle antoi vanha herra saman käskyn kuin ensimmäisellekin ajajalle. — Siihen jäi koko perhe katselemaan ympärilleen uuden kodin ympäristöä. — Vanha herra oli … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 8 Viinikka | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti