Neljäs Määtän talo on ollut nyt selvityksen alla ja saatettu päätökseen – tai ainakin vähän sinne päin, toivottavasti. Reilu kuukausi siihen meni, muiden touhujen ohella. Aiemmin kirjoitin Kaupista Rannan Raimon kärsivällisellä avustuksella, sitten Sari kirjoitti Sieposta ja nyt selvittelin Pienimäättää. Kaikki varmaan muistavat että myös Yrjänä on alkujaan Määtän taloja? Senkin on Sari selvitellyt – kaipaamme tuolle sivulle vielä valokuvia.
-
Halosen kauppakirja
Täten myymme me edesmenneen talokkaan Sylvester Halosen eli Kilströmin perilliset eli kuolinpesän osakkaat nimittäin, minä Johan Eetvart Halonen omani, ja minä Johannes Sakari Könö vaimoni Maria Justiina Halosen perintö osuutet, kiinteää omaisuutta Halonen ja Kotikangas nimisistä perintötaloista Not 54&65 Muhoksen pitäjään Laitasaaren kylässä ostajille, entinen Torppari Iisakki Kärnälle ja talonpoika Aarne Matias Lehtolalle, yhteisesti omistettavaksi, keskenämme sovitusta hinnasta, seitsemäntuhatta seitsemänsataa viisikymmentä /7750/ markkaa kummallekin, eli viisitoistatuhatta /15500/ viisisataa markkaa yhteensä, josta 500 markkaa paikalla maksettiin ja kuitataan, loppu kauppahinnasta on maksettava tämän kulumassa olevan helmikuun kuluessa ilman korkoa. Ostajat saavat maaomaisuutet haltuunsa heti sitten, kun jakotoimitus on päättynyt ja tilan osuuksien rajat pantu.
-
Inkalan nuoriväki urheilee
Inkalan talon tytär Aili Kosunen (myöh. Pulliainen) on kertonut veljistään Taunosta ja Villestä että kummatkin heistä olivat harrastaneet paljon urheilua. Nuorempana isä Heikki Kosunen oli tukemassa liikuntapitoisia harrastuksia. Inkalan puohin katolle rakennettiin hyppymäki ja isä-Heikki oli maannut hyppymäen alla, kun Ville ja Tauno sekä naapurin pojat olivat laskeneet alas.
Pojat olivat Ailin mukaan kävellenkin tai pyöräillen lähteneet Ouluun moukarinheittoon. Martti Kesäniemi mainitsee kirjassaan Muhokselta muutkin kummat Kosusen veljekset Taunon ja Villen, joilla oli lajinaan moukarinheitto. Laji oli maalaisurheilulajina hieman outo, kirjoittaa Kesäniemi. Villellä ja Taunolla oli 30-luvulla useita Oulun piirin mestaruuksia.
-
Halonen no 54 historia
Halonen no 54 tilan historiaa on kirjoitettu yhteistyössä Jaanan ja Sarin sekä Eilan (Halosen Olgan tyttären tytär) ja Riitan (Halosen Emmin tyttären tytär) kanssa. Meille ”talontyttärille” aika 1850-luvulta tähän päivään saakka oli tutumpaa henkilöhistorian osalta. Halosen sivuilla on myös Kotikankaan historiaa, koska tilat yhdistettiin 1790-luvulla ja myöhemmin erotettiin ja taas jälleen liitettiin.
-
Aku pakinoi – Henkisestä työstä (1946)
Mikäli se nyt on edes työtä. Mitä lie joutenoloa ja muuta keljuilua. Ja ”vaskismia”. Vaikka runoilija (oliko se nyt Jukka Heikki Erkko kerrassaan?) laulaakin: ”Työ käsiemme, hengenkin …” on siitä laulusta otettava ilman muuta henki pois ja jätettävä pelkät kädet heilumaan. Hengen työ ei enää maksa mitään, tai maksaa se kukaties sen verran, että henki sillä kyllä tulee toimeen, koska sille voi ja läski ovat turhuutta ja muuta voiteen haaskausta ja pahennusta ynnä inhoittavaa materialismia. Pahinta vain, että se henki parka edelleen on sidottu ruumiiseen, inhoittavaan eläimelliseen hylkiöön, jolla on kaikenlaisia alhaisia ominaisuuksia ja tarpeita.