Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Muhoksen autoilun historiasta

    Oulu-Muhos onnikka

    Laitasaaressa syntynyt Aarno Määttä (suku alkuaan Pienimäätästä) on kirjoittanut ansiokkaan teoksen Muhoksen autoilun historiasta.

    Henkilöliikenne oli hyvää vauhtia paranemaan päin Muhoksella, sillä autoja kulki Muhoksen kautta Ouluun useita. Vuoritsalo oli jo 1920-luvulla aloittanut henkilöliikenteen ja hankkinut monta autoa, joista yksi kulki Kajaaniin asti. Valppu & Juntunen ajoi Puolanka–Utajärvi–Oulu-linjaa. Kestilä–Muhos–Oulu-linjaa ajoi Eino Kokko. Kylmälänkylästä aloitti Antti Kärsämä seka-autolla. Tätä linjaa jatkoi Jussi Lappalainen ja sodan jälkeen Kalle Hepo-oja. Päivärinne–Oulu-linjan aloitti Juntunen 1930-luvun alussa ja Sanginjoki–Oulu-linjan vuonna 1936 Jaakko Mäyrä.

    (lisää…)

  • Pienimäättä no 17 historia

    Pekka-Määtän pihapiiriä

    Neljäs Määtän talo on ollut nyt selvityksen alla ja saatettu päätökseen – tai ainakin vähän sinne päin, toivottavasti. Reilu kuukausi siihen meni, muiden touhujen ohella. Aiemmin kirjoitin Kaupista Rannan Raimon kärsivällisellä avustuksella, sitten Sari kirjoitti Sieposta ja nyt selvittelin Pienimäättää. Kaikki varmaan muistavat että myös Yrjänä on alkujaan Määtän taloja? Senkin on Sari selvitellyt – kaipaamme tuolle sivulle vielä valokuvia.

    (lisää…)

  • Halosen kauppakirja

    Muhos

    Täten myymme me edesmenneen talokkaan Sylvester Halosen eli Kilströmin perilliset eli kuolinpesän osakkaat nimittäin, minä Johan Eetvart Halonen omani, ja minä Johannes Sakari Könö vaimoni Maria Justiina Halosen perintö osuutet, kiinteää omaisuutta Halonen ja Kotikangas nimisistä perintötaloista Not 54&65 Muhoksen pitäjään Laitasaaren kylässä ostajille, entinen Torppari Iisakki Kärnälle ja talonpoika Aarne Matias Lehtolalle, yhteisesti omistettavaksi, keskenämme sovitusta hinnasta, seitsemäntuhatta seitsemänsataa viisikymmentä /7750/ markkaa kummallekin, eli viisitoistatuhatta /15500/ viisisataa markkaa yhteensä, josta 500 markkaa paikalla maksettiin ja kuitataan, loppu kauppahinnasta on maksettava tämän kulumassa olevan helmikuun kuluessa ilman korkoa. Ostajat saavat maaomaisuutet haltuunsa heti sitten, kun jakotoimitus on päättynyt ja tilan osuuksien rajat pantu.

    (lisää…)

  • Inkalan nuoriväki urheilee

    Aili Kosunen

    Inkalan talon tytär Aili Kosunen (myöh. Pulliainen) on kertonut veljistään Taunosta ja Villestä että kummatkin heistä olivat harrastaneet paljon urheilua. Nuorempana isä Heikki Kosunen oli tukemassa liikuntapitoisia harrastuksia. Inkalan puohin katolle rakennettiin hyppymäki ja isä-Heikki oli maannut hyppymäen alla, kun Ville ja Tauno sekä naapurin pojat olivat laskeneet alas.

    Pojat olivat Ailin mukaan kävellenkin tai pyöräillen lähteneet Ouluun moukarinheittoon. Martti Kesäniemi mainitsee kirjassaan Muhokselta muutkin kummat Kosusen veljekset Taunon ja Villen, joilla oli lajinaan moukarinheitto. Laji oli maalaisurheilulajina hieman outo, kirjoittaa Kesäniemi. Villellä ja Taunolla oli 30-luvulla useita Oulun piirin mestaruuksia.

    (lisää…)

  • Halonen no 54 historia

    Halosen talo (1920)

    Halonen no 54 tilan historiaa on kirjoitettu yhteistyössä Jaanan ja Sarin sekä Eilan (Halosen Olgan tyttären tytär) ja Riitan (Halosen Emmin tyttären tytär) kanssa. Meille ”talontyttärille” aika 1850-luvulta tähän päivään saakka oli tutumpaa henkilöhistorian osalta. Halosen sivuilla on myös Kotikankaan historiaa, koska tilat yhdistettiin 1790-luvulla ja myöhemmin erotettiin ja taas jälleen liitettiin.

    (lisää…)