Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Kuvien tunnistamista – naiset ja miehet

    Kuvien tunnistuskierros jatkuu! Tunnistamattomat kuvamme on jaoteltu teemoittain: naisia, miehiä, lapsia, perheitä ja ryhmiä.

    Katselkaapa kuvia – löytyykö tuttuja kasvoja? Jos on mahdollista, näyttäkää kuvia vanhemmillenne tai muille iäkkäämmille sukulaisillenne jotka ovat asuneet Laitasaaressa.

    Laittakaa tunnistuskommenttiin selostus, mistä kuvasta on kyse. Kuvat aukenevat suuremmaksi kun niitä klikkaa ja kun klikkaat toistamiseen se sulkeutuu. Kuvia voi myös selata eteen- ja taaksepäin alaosassa olevien kaksoisnuolien avulla.

    Linkit tunnistamattomiin naisiin ja miehiin.

    Aiemmin arvailtiin perheitä, osa jäi vielä tunnistamatta; perhekuvat löytyvät tästä.

    P.S. Muistattehan että myös talokuvissa on tunnistamattomia – sellaiset galleriat on merkitty tähdellä (*).

  • Laitasaaren esineistöä – pottulapio

    Perunalapio

    Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Paavo Kauppila, Viskaali eli Koistila no 22.

    Yhdestä puusta veistetty leveä lapio.

    Lapion terässä tumma ristikuvio.

    95 cm x 21 cm, terän kork. 45 cm

    P.S. Mihin pottulapiota käytettiin? Muistaako kukaan omasta lapsuudestaan tätä työkalua?

     

     

  • Ylitalo no 69 historia

    Sanginjokivarressa sijaitsevan Ylitalon no 69 historiikin sivustollemme teki Pirkko Kettunen. Tilan syntyhistoria alkanee vuonna 1789 – tuolloin isäntänä oli Rovalan no 63 aiempi isäntä Heikki Matinpoika Mikkonen (s. n. 1750, k. 22.4.1814). Toistaiseksi ei ole selvinnyt mistä Heikki oli lähtöisin, patronyymi Matti käy ilmi esikoisen kasteesta. Heikin isä Matti oli Oulunsalon Vilppulan vänrikinpuustellin lampuodin poika joka tuli Laitasaareen rengiksi 1760-luvun lopulla. Heikillä oli vaimona Kaarina Jaakontytär Sparf eli Karjalainen (s. 20.5.1750, k. 20.2.1813), heidät vihittiin Laitasaaressa 24.2.1770.

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Kielikoetukset (1926)

    Sanomalehdissä oli tuonoin eräs hämmästyttävä uutinen – koski upseerien kotimaisten kielten pätevyystutkintoa – että ainoastaan yksi (1) läpäsi kokeen suomessa!

    Kansa, joka tämän näki, sanoi ihan ääneen: – Oho!

    Mutta vähän syvemmin suomen kielen salaisuuksiin perehtynyt taisi ajatella: – Aha!

    Ja se ”aha” on sangen sisältörikas. Se johdattaa mielikuvituksen sen petäjän juurelle, jonka kylkeen kerran tenttien loputtua naulattiin päällekkäin Setälän Suomen kielioppi ja Lauseoppi sekä Godenhjelmin Lyhyt runousoppi. Ja se ”aha” saattaa olla jonkunverran vahingoniloinen, mikäli omissa papereissa on pysyvä ja pätevä merkintä k.o. aineen suorituksesta. Sillä saadapa tehtäväkseen suorittaa esim. kymmenen vuoden kuluttua uudelleen tuon kokeen. Tarvitsisi olla vähintäin suomenkielen lehtori muistaakseen edes puolet kaikista säännöistä, poikkeuksista ja muistutuksista.

    (lisää…)

  • Jättiläistarinoita – osa 8, Viimeisen jättiläisen asuinsija

    Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme.

    Muhoksella kerrottiin tarinaa viimeisen Jättiläisen asuinsijasta Puolangan Hiidenvaarassa. Kun nykyinen kansakunta tuli niille seuduille, löysi yksi tulijoista metsästä karhunpesän. Mies tappoi Karhun ja kuuli vielä pesästä ääniä. Meni katsomaan, kuka siellä äänteli ja löysi pesästä ihmislapsen, otti sen sieltä ja vei asuntoonsa.

    (lisää…)