Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Hyvää Joulua 2014!

    En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan;
    ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan
    Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo
    Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.

    Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu
    Jumalan sanan valoa, joss’ sieluin kirkastuu
    Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin
    Jumalan sanan valoa, ja mieltä jaloa.

    Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana
    Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa
    Sua halajan, Sua odotan, Sa Herra maan ja taivahan
    Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo.

    Sävel: Jean Sibelius, sanat: Sakari Topelius, suomentaja tuntematon

    Jäämme joulutauolle – Laitasaari-Seura ry toivottaa jäsenilleen ja kaikille sivuston lukijoille Hyvää Joulua!

    P.S. Jouluun liittyviä aikaisempia artikkeleja voit lukea täältä (klikkaa linkkiä).

  • Laitasaaren esineistöä – liitupiippu

    Ehkäpä joku Kokon no 30 eli Laihiaisen isännistä tuprutteli piippuaan taimenia narratessaan!

    Vaaleampi piipunpesä on löydetty Laitasaaresta, Hökkelin putaalta, kun matalan veden aikana oltiin sukulaislasten kanssa rannassa etsimässä “aarteita”. Ja aarrehan löytyikin!

    Liitupiiput olivat yleisiä 1700-luvulla. Koska ne olivat hauraita, ne katkesivat helposti. Kuinkahan vanhoja lienevät nämä valkoisesta savesta tehdyt piipunpesät?

    Voit lukea lisää liitupiipuista täältä.

    Muita vanhoja laitasaarelaisesineitä? Luepa niistä täältä.

  • Mummon luona Monolassa – osa 2

    Elämäntoveri

    Viktor Gideon Aulin (1854-1920), papin poika Lapualta, oli nopea käänteissään. Kun hänet helmikuussa 1878 vihittiin papiksi, hän oli vasta edellisenä päivänä täyttänyt 24 vuotta. Ensimmäisen papinvirkansa hän sai Muhoksen kirkkoherra Samuel Strömmerin apulaisena, ja ensimmäisen esimiehen perheestä löytyi tuleva elämäntoverikin. Muhoksen pappilassa oli kolme viehättävää tytärtä, joista keskimmäiseen, Hedvig Auroraan, tumma ja komea, myöhemmin Oulun kauneimmaksi mieheksi sanottu Viktor Aulin rakastui. Jo kahden kuukauden kuluttua nuorten ensitapaamisesta isä Samuel vihki tyttärensä ja apupappinsa avioliittoon Muhoksen kirkossa. Molemmat olivat papin lapsia neljännessä polvessa.

    (lisää…)

  • Petteri Honkarinta, oivallinen kelloseppä

    Maamme sanomalehdet juttelivat viime vuoden kuluessa käsityöläisyydestä ja sen edistymisen hitaudesta, mutta koko Suomen suosioksi ja erittäinkin meidän pohjalaisten iloksi sekä kunniaksi löytyy mies Muhoksen pitäjästä Sanginjoen kylästä nimeltä Petteri Honkarinta.

    Ei missään opissa ollut eikä paljon koko kylästänsä liikkunut koko elämänsä ajalla, mutta on kuitenkin oivallinen kello-seppä. Hän on tehnyt monenlaisia seinäkelloja, joitten seasta on merkillisin yksi, jossa on 5 eri taulua ja 6 viisaria.

    (lisää…)

  • Veljekset Suomea puolustamassa

    Yrjö Henrik Mertaniemi (sukunimi myös Tyllinoja, s. 28.9.1893, k. 21.1958), maanviljelijä, haudattu Muhokselle

    • vapaussodassa Lillierin hiihtojoukoissa, taistelupaikat Ikaalinen, Rykinmäki, Parkano, Luhalahti, Viljakkala, Hämeenkyrö, Mannamäki ja Nokia 1

    Johan Emil Mertaniemi (s. 14.2.1899, k. 1.10.1955), maanviljelijä, haudattu Muhokselle

    • talvisodassa 15. SiltaK, Rovaniemi
    • jatkosodassa korpraali, PionP34, taistelupaikat Uhtua, Kuhmo

    Arvo Jaakko Mertaniemi (s. 20.7.1907, k. 20.5.1979), maanviljelijä, haudattu Muhokselle

    • jatkosodassa 3. Armeijakunnan esikunta Taivalkosken Maijanlammella

    Otto Lennart Mertaniemi (s. 26.2.1913, k. 30.3.2003), maanviljelijä, haudattu Muhokselle (lisää…)