Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Keskiaho no 73 historia

    Keskiahon tila sijaitsee Laitasaareen kuuluvalla Sanginjoella. Se on Laitasaaren historiasivuston uusimpia taloja ja perustettu 1790-luvun lopulla. Ensimmäinen isäntä oli Tuomas Paavonpoika Piirainen.

    Viimeisimpiä tilan omistajia ovat olleet Kassiset – suku alkuaan Muhoksen Halosesta no 1. Miksi sukunimi Halonen muuttuu 1890-luvulla Kassiseksi, yksi olettamus selviää Keskiahon sivulta.

    Tilan historiaa on selvitellyt Taisto Isokangas mm. Raimo Rannan avustuksella ja sen voit lukea tämän linkin kautta.

    Lisäkuvat Keskiahosta eivät olisi pahitteeksi – etenkin ne vanhat! Kuvien lähettämisohje on tässä (klikkaa linkkiä).

  • Elämänkertani

    Lauloi kauloi elämän laine
    vaahtoa viskoi, kaarnoja kietoi
    kalliorannalle roiskutellen.
    Tuulin tuiversi
    aalloilla uhkasi
    vihojen vihmoja viuhutellen.
    Jylisi, iski ja löi
    salamoita.
    Vastatuulessa
    kiskoen soudin
    huovaten, hinaten,
    kuitenkin voitin.
    Koivikkolehdonkin
    rannalle soitin
    tuohitorvella.
    Enpä moiti.
    Taakseni katsoen ylpeilen noista.
    Eteeni katsoen yhäti toistan:
    päivänhuilua kerran soitan.

    – Salli Lund, 1950

  • Museolle murtauduttu!

    Todella ikäviä uutisia – 28.2.-1.3.2015 välisenä yönä on Muhoksen kotiseutumuseoon murtauduttu. Etuoven lukko oli väännetty auki sorkkaraudalla. Monenlaista tavaraa oli kadonnut: seinäpuhelin, koko rahakokoelma, Arabian astiasto, tuliaseet, ompelukone, ym. Arvokkaimmat esineet lienevät olleet tsaari Nikolai II:n kruunajaiskupit 2 kpl vuodelta 1896 ja ennen kaikkea kirkko-osaston seinältä viedyt kaksi kynttilälampettia vuodelta 1732. Poliisi on käynyt heti aamulla museolla, kun asia havaittiin ja tehtiin ilmoitus. Mahdolliset havainnot suoraan Oulun poliisille numeroon 029 541 6194. Lisää kuvia varastetuista esineistä Kotiseutuyhdistyksen sivustolla (klikkaa linkkiä).

    Jos olette Facebookissa, jakakaa em. kotiseutuyhdistyksen linkkiä! Kiitos!

  • Kansalliseepos Kalevala tänään 180 vuotta!

    Kansalliseepoksemme Kalevala täyttää tänään 180 vuotta! Nyt on myös erityinen juhla-aika sillä Kalevala on ilmestynyt Karjalan Sivistysseuran toimesta sen alkuperäismurteella eli vienankarjalaksi. Kalevalaahan on käännetty useille kymmenille eri kielille, mutta sitä ei ole aiemmin painettu sen alkuperäismurteella. Kirjan julkaisu tapahtui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa keskiviikkona 25.2.2015. 1

    Eepokseemme syntyyn on suuresti vaikuttanut Sakari (Zacharias) Topelius vanhempi (s. 1781). Hän puolestaan liittyy Laitasaareen muunmuassa siten, että hänen isoisoisänsä Kristoffer Topelius (s. n. 1703) pakeni Isovihan aikana Laitasaaren Lumiaisissa sijainneelle piilopirtille. Tästä kertoo sivustomme artikkeli Koivu ja Tähti.

    Vuokkiniemen pitäjä oli 1800-luvulla vanhan runonlaulun keskus, jonka alueelta pääosa Kalevalan runoista on kerätty. Tämä kalevalainen runopesä löytyi alkuaan piirilääkäri Zacharias Topeliuksen kiinnostuksen avustamana – hän nimittäin kirjoitti jo vuonna 1803 muistiin runoja Suomen alueella kulkevilta laukkukauppiailta. Hänen kolmannessa julkaisemassaan vihkossa viitataan jo Vuokkiniemeen ja viimeisessä eli neljännessä julkaisussa hän kertoo suoraan mistä runoja löytää. Hän on kirjoittanut runovaroista näin:

    Yksi ainoa maanpaikka, sekin Suomen piirin ulkopuolella, tai muutama pitäjäs, Arkangelin läänissä erinomattain Vuokkiniemen Pitäjäs, säilyttää vielä vanhat tavat, ja vanhan urosväen jutut vilpitönnä ja puhtaana. Siellä veisaa Väinämöisen ääni, siellä soipi vielä Kantele ja Sampo.

    (lisää…)

  • Mattilan Jenni-mummi

    Tyttärentytär kertoo mummistaan Jenny Elisabet Mattilasta (s. 23.5.1905) joka asui ensin Kärnäntiellä Mattilassa, myöhemmin Romppaisentiellä Hautala -nimisessä talossa.

    Jenni-mummi oli iloinen ja ahkera. Jenniä ei rasittanut työt koskaan, aina oli aikaa auttaa naapureitakin. Monet kyläläiset muistavat Jennin hänen heleästä naurustaan. Mummi oli monitaituri; leipoi leivät ja pullat, teki navettatyöt ja oli pellolla. Ompeli kotiväelle vaatteet ja joskus kyläläisillekin. Toimi myös ulosvetäjänä eli lapsenpäästäjänä eli kätilönä. Paransi samalla luonnonlääkkeillä ihmisiä.

    (lisää…)