Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Runeberg ja von Essen suvut Laitasaaressa

    Tästä Runebergin päivän artikkelista huomaa miten paljon Laitasaaresta on yhtymiä Suomen historiaan – runoilijan isän Lorenz Ulrik Runebergin voidaan olettaa saaneen alkunsa täällä! Runeberg kirjoitti Vänrikki Stoolin tarinoissa kapteeni von Essenistä, jonka perhe asui Hakkarilan sotilaspuustellissa. Siellä asui myös von Essenin sisar Beata, joka on Suomen presidentti K. J. Ståhlbergin esiäiti.

     

    Johan Ludvig Runeberg (s. 5.2.1804 Pietarsaari, k. 6.5.1877 Porvoo – kuvassa Sakari Topeliuksen kanssa) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja, jonka tuotanto on hyvin isänmaallista. Hän on ollut arvostettu myös Ruotsissa ja hänen tuotantonsa vaikutti suuresti koko ruotsinkieliseen kirjallisuuteen. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana, johon asemaan hän nousi jo elinaikanaan.

    (lisää…)

  • Mummon luona Monolassa – osa 3

    Aurora oli aikansa vanki

    Pappilan salissa fiikuksen alla

    Mummo puhui käheällä äänellä, melkein kuiskaten. Vamma oli seuraus lapsuusiällä tehdystä, epäonnistuneesta kyhmyleikkauksesta äänihuulissa. Musikaalinen tyttö ei enää sen jälkeen kyennyt laulamaan, mutta puute korvattiin siirtymällä pianonsoittoon. Nuori Aurora eli Ruuri (Rori) osoittautui niin lahjakkaaksi, että hänen soitonopettajansa suositti jatko-opintoja Helsingissä, jopa ulkomailla.

    Suunnitelma hyytyi kuitenkin käytännön vaikeuksiin. Rautatietä Pohjois-Suomeen ei tuolloin vielä ollut. Satojen kilometrien rekimatka Muhoksen pappilasta läpi Suomen – näin mummo kertoi – oli vanhempien mielestä saattajineenkin liian vaivalloinen ja vaarallinen. Niin pianistin ura jäi. Kun opintiekään ei viime vuosisadan tytölle auennut, Auroran tulevaisuus sulkeutui kodin seinien sisälle, perinteiseen naisen rooliin.

    (lisää…)

  • Kuvien tunnistamista – naiset ja miehet

    Hakkarilan ja Aholan kuvia

    Kuvien tunnistuskierros jatkuu! Tunnistamattomat kuvamme on jaoteltu teemoittain: naisia, miehiä, lapsia, perheitä ja ryhmiä.

    Katselkaapa kuvia – löytyykö tuttuja kasvoja? Jos on mahdollista, näyttäkää kuvia vanhemmillenne tai muille iäkkäämmille sukulaisillenne jotka ovat asuneet Laitasaaressa.

    Laittakaa tunnistuskommenttiin selostus, mistä kuvasta on kyse. Kuvat aukenevat suuremmaksi kun niitä klikkaa ja kun klikkaat toistamiseen se sulkeutuu. Kuvia voi myös selata eteen- ja taaksepäin alaosassa olevien kaksoisnuolien avulla.

    Linkit tunnistamattomiin naisiin ja miehiin.

    Aiemmin arvailtiin perheitä, osa jäi vielä tunnistamatta; perhekuvat löytyvät tästä.

    P.S. Muistattehan että myös talokuvissa on tunnistamattomia – sellaiset galleriat on merkitty tähdellä (*).

  • Laitasaaren esineistöä – pottulapio

    Viskaalin pottulapio

    Perunalapio

    Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Paavo Kauppila, Viskaali eli Koistila no 22.

    Yhdestä puusta veistetty leveä lapio.

    Lapion terässä tumma ristikuvio.

    95 cm x 21 cm, terän kork. 45 cm

    P.S. Mihin pottulapiota käytettiin? Muistaako kukaan omasta lapsuudestaan tätä työkalua?

     

     

  • Ylitalo no 69 historia

    Ylitalo

    Sanginjokivarressa sijaitsevan Ylitalon no 69 historiikin sivustollemme teki Pirkko Kettunen. Tilan syntyhistoria alkanee vuonna 1789 – tuolloin isäntänä oli Rovalan no 63 aiempi isäntä Heikki Matinpoika Mikkonen (s. n. 1750, k. 22.4.1814). Toistaiseksi ei ole selvinnyt mistä Heikki oli lähtöisin, patronyymi Matti käy ilmi esikoisen kasteesta. Heikin isä Matti oli Oulunsalon Vilppulan vänrikinpuustellin lampuodin poika joka tuli Laitasaareen rengiksi 1760-luvun lopulla. Heikillä oli vaimona Kaarina Jaakontytär Sparf eli Karjalainen (s. 20.5.1750, k. 20.2.1813), heidät vihittiin Laitasaaressa 24.2.1770.

    (lisää…)