Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Amerikan kirje Laitasaareen (1890)

    Kirje on kirjoitettu Paavo Heikinpoika Holapalle (alk. Räisänen Kuusamosta, s. 1827, k. 1892) ja hänen toiselle vaimolleen Maria Kristiinalle (o.s. Tiilikainen, ent. Mäkelä, s. 1825, k. 1898) jotka asuivat Holapassa no 51.

    Allekirjoitus puuttuu, mutta kirjeen on todennäköisesti kirjoittanut Paavon ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika Jaakko (s. 1857, k. 1929) joka muutti Amerikkaan vaimonsa Kaisa Johanna Ketolan (myös Hämälä, s. 1857 Ketola no 27, k. 1924) ja neljän lapsensa kanssa vuonna 1888. Kirje on lähetetty Michiganista, Houghton Countysta. 1 Pariskunta vanhoilla päivillään ylläolevassa kuvassa. Kuva linkitetty täältä.

    Atlantin kuparikaivannolta 16. päivä helmikuu 1890

    Rakkaat vanhukset Paavali Holappa vaimoineen. Tämän hengettömän sanansaattajan kautta ja nöyrällä sytämen rakkailla terviisillä tulemme tykönne ja saamma tietää antaa että me voimma hyvästi kaiken ruummiin terveyten puolesta.

    (lisää…)

  • Tarmokas raajarikkoinen

    Uusi Suometar-lehdessä oli julkaistu ao. kirjoitus 21.2.1895. Mainittu J. P. Valkola (alk. Greus, s. 7.8.1841, k. 50-vuotiaana 16.1.1892 keuhkokuumeeseen) oli muhoslainen valtiopäivämies, kunnankirjuri ja maanviljelijä. Voit lukea hänestä lisää täältä. Yksi Valkolan tyttäristä eli Hilma, myöh. Huovinen emännöi Heljän no 41 tilaa.

    Valtiopäivämies Juho Pietari Mikonpoika Valkola eli Greus

    Muhoksen pitäjän Laitasaarenkylän Ylimäkelän puolella elää talollisena Olli Pesonen, joka on syntynyt Pesolan talossa Sanginjoen kinkerissä.

    Jo lapsena on häneltä hermostunut ja kuivettunut vasen käsi kerrassaan avuttomaksi, mutta siitä huolimatta on hän lähtenyt 15 v. vanhana vieraan työhön henkeään elättämään.

    Viimeksi oli hän ollut renkinä yhdessä talossa, nimittäin Muhoksen Valkolassa yhteen perään 17 vuotta; tästä pitkällisestä ja uskollisesta palveluksesta maanviljelijä J. P. Valkola-vainajan esityksestä Oulun läänin talousseura palkitsi hänet kunniamerkillä.

    Sillä tavalla, tarmollaan ja säästäväisyydellään, on hän koonnut sellaisen varallisuuden, että on voinut ostaa pienen maatilan, jossa nyt elelee tyydyttävästi toimeentullen ja itse toimittaen vielä isännän ja rengin tehtävät, vaikka on jo täyttänyt 56 vuotta.

    – Kaiku

  • Ahlholmit Laitasaaressa

    Yrjö Johannes Ahlholm (myöh. Visavaara, s. 22.8.1896 Tornio, k. 8.8.1946 Oulu) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat torniolainen kirjanpitäjä, raatimies Emil Matinpoika Ahlholm ja Riitta Juho Erkintytär Katajamaa. Yrjö vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Hilja Heleena Antintytär Hyrkin (s. 30.11.1892 Hyrkki no 12) kanssa. 1

    Yrjö ja Hilja Ahlholmin perhe

    Tämä kansakoulun ja kaksi luokkaa Tornion alkeiskoulua käynyt merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 13.9.1915, josta hänet jalkansa harjoituksissa Lockstedtissa loukattuaan keväällä 1916 siirrettiin 1.3.1916 pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet laskettiin 1.5.1916 siviilitöihin. Hän joutui kuitenkin jo saman kuukauden lopulla Kölnin sotilassairaalaan, jossa oli hoidettavana noin yhdeksän kuukauden ajan.

    Suomeen hän palasi toipilaana 1.12.1918. Hän liittyi 12.2.1919 kersanttina Tornion rajavartiopataljoonaan ja toimi siinä rajavartioesimiehenä, kunnes siirtyi 1.4.1919 tullivartijaksi pohjoisrajan rajatullivartiostoon.

    (lisää…)

  • Sanginjoen kuvia tunnistettavaksi

    Sanginjoki kuuluu Laitasaaren kylään, vaikka moni ei sitä välillä usko, onhan se hieman etäänpänä Oulujokivarresta. Sivustolle on nyt lisätty teema Sanginjoki, jonka kautta siihen liittyvät artikkelit löytyvät helpommin, kokeile tästä linkistä.

    Sanginjoelta olemme saaneet myös upeita kuvia. Jaamme ne tähän artikkeliin, jotta voitte tehdä tunnistuksia. Klikkaa kuvia, niin ne avautuvat isompina ja näet kuvatekstit – keitä on tunnistettu tähän mennessä.

    Vinkatkaa myös muille sanginjokisille, että kävisivät katselemassa näitä kuvia. Kiitos jo etukäteen! (klikkaa linkkiä Lue koko teksti niin näet kaikki kuvat)

    Pirttijärvellä juhannuksena 1930

    Kuva 1 – lähes kaikki tunnistettu

    (lisää…)

  • Hilda Törmänen from Kuusamo via Laitasaari to USA 1903

    EMIL  JOHN LEHTIMAKI was born in Lempäälä Finland in 1883 (Johan Emil Juhonpoika Lehtimäki b.  24.9.1883 Lempäälä, was son of railroad guard and went to USA with passport dated 1902, used later name Maki and Hill – information added by Solja. 1)

    Hilda Maria Hill Tormanen

    His son Arnold tells about his childhood family:

    My dad ran the farm for almost 30 years. He then took the job of managing the local farmers cooperative in Astoria, Oregon. By then Hugo and I were old enough to do most of the farm work. My dad died of natural causes in 1956 at the age of 74.

    HILDA MARIA HILL, Hilda Tormanen (in the picture) was born in Kuusamo, Finland 17.12.1879. After she married my dad she worked very hard. All the clothes had to be scrubbed by hand. All the baking had to be done on a wood stove. We all pitched in to help. My mother passed away from a massive heart attack on March 14, 1938.

    WILLIAM “Bill” HILL was born in 1907 and passed away in 1928 from TB. He graduated from Knappa Svensen High School. He played football and basketball while in school. After Bill graduated he went to work as a whistle punk at the logging company. Bill and my dad went together and purchased our first car, it was a Model T Ford. It had two seats and side curtains.

    (lisää…)