Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Ahlholmit Laitasaaressa

    Yrjö Johannes Ahlholm (myöh. Visavaara, s. 22.8.1896 Tornio, k. 8.8.1946 Oulu) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat torniolainen kirjanpitäjä, raatimies Emil Matinpoika Ahlholm ja Riitta Juho Erkintytär Katajamaa. Yrjö vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Hilja Heleena Antintytär Hyrkin (s. 30.11.1892 Hyrkki no 12) kanssa. 1

    Yrjö ja Hilja Ahlholmin perhe

    Tämä kansakoulun ja kaksi luokkaa Tornion alkeiskoulua käynyt merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 13.9.1915, josta hänet jalkansa harjoituksissa Lockstedtissa loukattuaan keväällä 1916 siirrettiin 1.3.1916 pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet laskettiin 1.5.1916 siviilitöihin. Hän joutui kuitenkin jo saman kuukauden lopulla Kölnin sotilassairaalaan, jossa oli hoidettavana noin yhdeksän kuukauden ajan.

    Suomeen hän palasi toipilaana 1.12.1918. Hän liittyi 12.2.1919 kersanttina Tornion rajavartiopataljoonaan ja toimi siinä rajavartioesimiehenä, kunnes siirtyi 1.4.1919 tullivartijaksi pohjoisrajan rajatullivartiostoon.

    (lisää…)

  • Sanginjoen kuvia tunnistettavaksi

    Sanginjoki kuuluu Laitasaaren kylään, vaikka moni ei sitä välillä usko, onhan se hieman etäänpänä Oulujokivarresta. Sivustolle on nyt lisätty teema Sanginjoki, jonka kautta siihen liittyvät artikkelit löytyvät helpommin, kokeile tästä linkistä.

    Sanginjoelta olemme saaneet myös upeita kuvia. Jaamme ne tähän artikkeliin, jotta voitte tehdä tunnistuksia. Klikkaa kuvia, niin ne avautuvat isompina ja näet kuvatekstit – keitä on tunnistettu tähän mennessä.

    Vinkatkaa myös muille sanginjokisille, että kävisivät katselemassa näitä kuvia. Kiitos jo etukäteen! (klikkaa linkkiä Lue koko teksti niin näet kaikki kuvat)

    Pirttijärvellä juhannuksena 1930

    Kuva 1 – lähes kaikki tunnistettu

    (lisää…)

  • Hilda Törmänen from Kuusamo via Laitasaari to USA 1903

    EMIL  JOHN LEHTIMAKI was born in Lempäälä Finland in 1883 (Johan Emil Juhonpoika Lehtimäki b.  24.9.1883 Lempäälä, was son of railroad guard and went to USA with passport dated 1902, used later name Maki and Hill – information added by Solja. 1)

    Hilda Maria Hill Tormanen

    His son Arnold tells about his childhood family:

    My dad ran the farm for almost 30 years. He then took the job of managing the local farmers cooperative in Astoria, Oregon. By then Hugo and I were old enough to do most of the farm work. My dad died of natural causes in 1956 at the age of 74.

    HILDA MARIA HILL, Hilda Tormanen (in the picture) was born in Kuusamo, Finland 17.12.1879. After she married my dad she worked very hard. All the clothes had to be scrubbed by hand. All the baking had to be done on a wood stove. We all pitched in to help. My mother passed away from a massive heart attack on March 14, 1938.

    WILLIAM “Bill” HILL was born in 1907 and passed away in 1928 from TB. He graduated from Knappa Svensen High School. He played football and basketball while in school. After Bill graduated he went to work as a whistle punk at the logging company. Bill and my dad went together and purchased our first car, it was a Model T Ford. It had two seats and side curtains.

    (lisää…)

  • Rautatie Oulusta Oulujärvelle (1877)

    Ratatyömaa 1925

    Yllämainittu rautatie on aiottu alkavaksi Oulujoen pohjoisimman sillan luota, Tuiran talon paikoilta (josta haara johdettaisiin Toppilansalmen rannalle alapuolella tervahovia) ja kulkemaan melkein suorassa linjassa Oulujärven rannalle, Ylivaassilon (nyk. Ylä-Vaassila) saaren kohdalle. Tien pituus tulisi olemaan 86 virstaa.

    Kulunki-arvio oli ensin aprikoitu 6 ½ miljoonaksi. Tämän summan oli rautatie-komitea puolestaan arvioinut runsaanpuoleiseksi, vaan pitäen itseään tässä kysymyksessä ei kyllin mahdolliseksi arveluun, oli se kääntynyt näissä asioissa erittäin ymmärtävään mieheen – majuri Adelsköld Ruotsissa – joka kulunki-arviosta oli helpottanut 1,134,000 markkaa, joten se tulisi olemaan 5,366,000 markkaa. Virsta tätä rautatietä tulisi siis maksamaan 62,400 markkaa.

    (lisää…)

  • Isollainen Maatila Karhu

    Karhu 1933

    Erittäin sopiva meijeriliikettä varten, myydään julkisella huutokaupalla, joka pidetään paikalla torstaina ensi heinäkuun 24 päivänä klo 12 päivällä, 1 ¼ manttaalin perintötalo Karhu N:o 7 Laitasaaren kylässä Muhoksella kaikkine nykyisine ruis-, ohra-, kaura-, peruna- ja heinäkasvuineen sekä osuus Oulujoen lohikalastukseeen ½ manttaalille.

    Maatilaan kuuluu 3.205 tynnyrinalaa arvokasta maata ja 1.184 tynnyrinalaa hylkymaata. Sijaitsee 37 km päässä Oulun kaupungista ja 1 ½ km Muhoksen kirkolta. Jokapäiväinen höyrylaivakulku kaupunkiin. Vaalan rata tulee noin 3 km päähän. Niinhyvin pellot kuin niitytkin ovat suureksi osaksi savimaata. Laajoja viljelysmaita on. Nytkin saadaan jo vuosittain yli 300 häkkiä heiniä. Metsää on yli tarpeenkin.

    (lisää…)