Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Rautatie Oulusta Oulujärvelle (1877)

    Ratatyömaa 1925

    Yllämainittu rautatie on aiottu alkavaksi Oulujoen pohjoisimman sillan luota, Tuiran talon paikoilta (josta haara johdettaisiin Toppilansalmen rannalle alapuolella tervahovia) ja kulkemaan melkein suorassa linjassa Oulujärven rannalle, Ylivaassilon (nyk. Ylä-Vaassila) saaren kohdalle. Tien pituus tulisi olemaan 86 virstaa.

    Kulunki-arvio oli ensin aprikoitu 6 ½ miljoonaksi. Tämän summan oli rautatie-komitea puolestaan arvioinut runsaanpuoleiseksi, vaan pitäen itseään tässä kysymyksessä ei kyllin mahdolliseksi arveluun, oli se kääntynyt näissä asioissa erittäin ymmärtävään mieheen – majuri Adelsköld Ruotsissa – joka kulunki-arviosta oli helpottanut 1,134,000 markkaa, joten se tulisi olemaan 5,366,000 markkaa. Virsta tätä rautatietä tulisi siis maksamaan 62,400 markkaa.

    (lisää…)

  • Isollainen Maatila Karhu

    Karhu 1933

    Erittäin sopiva meijeriliikettä varten, myydään julkisella huutokaupalla, joka pidetään paikalla torstaina ensi heinäkuun 24 päivänä klo 12 päivällä, 1 ¼ manttaalin perintötalo Karhu N:o 7 Laitasaaren kylässä Muhoksella kaikkine nykyisine ruis-, ohra-, kaura-, peruna- ja heinäkasvuineen sekä osuus Oulujoen lohikalastukseeen ½ manttaalille.

    Maatilaan kuuluu 3.205 tynnyrinalaa arvokasta maata ja 1.184 tynnyrinalaa hylkymaata. Sijaitsee 37 km päässä Oulun kaupungista ja 1 ½ km Muhoksen kirkolta. Jokapäiväinen höyrylaivakulku kaupunkiin. Vaalan rata tulee noin 3 km päähän. Niinhyvin pellot kuin niitytkin ovat suureksi osaksi savimaata. Laajoja viljelysmaita on. Nytkin saadaan jo vuosittain yli 300 häkkiä heiniä. Metsää on yli tarpeenkin.

    (lisää…)

  • Tunnistatko vihkiparin?

    Tuntematon hääpari

    Kuva on saatu Lappeenrannasta eli on Hyrkin no 12 kuvia, samoin alempi kuva. Vihkikuva on arvioitu otetun 1910-20 luvulla. Onko molemmissa kuvissa sama nainen?

    Hilja-mummi liikeapulaisena Laitasaaressa

    Kaikki sivuston kuvat löytyvät täältä – myös tunnistamattomien galleriat. Myös talogallerioissa on kuvia, joiden henkilöt osittain tunnistamatta. Mikäli talon kohdalla ei ole linkkiä, talosta tai sen asukkaista ei ole kuvia, tai kuvat ovat kaikki ko. talosivulla.

  • Aku pakinoi – Toivomuksia (1949)

    Kalevan lukua

    Kaiken syönnin ja mässäämisen jälkeen tuntuu ruumiissa olevan suuri raukeus ynnä väsymys. Tuntuu aivan mahdottomalta ajatuskin, että tämän joululoman jälkeen pitäisi taas ruveta töihin: vaikkapa vain heiluttamaan pelkkiä leukoja. Kyllä se vain on urakka sekin, rakas lukija, vaikka sitä kutsutaan henkiseksi työksi (ja kaikkea muuta kuin henkevää, kun on yli kolmekymmentä vuotta soitellut samoja levyjä), jota jotkut eivät lue työksi laisinkaan.

    Aika on parantanut. Aikako? Tyhjä sana, pelkkä mielikuva, jolla ei ole mitään muuta oleellista kuin se, että sitä voidaan mitata. Eikä se siis parane eikä huonone. Olot ja eläminen sitä tekevät. En kuitenkaan ehdota, että ”kielinerot” taas keksivät jonkin uuden sanaidiootin, jonkin sellaisen ”kehon” tahi ”seisakkeen”. Kansan elävästä kielestä saadaan kaikki, mitä sillä alalla tarvitaan; kaikki muu on soopaa, vaikka sitä miten hajustettaisiin.

    (lisää…)

  • Rovastintarkastus Muhoksella 1688

    muhos_sinettiItsenäistyneen Muhoksen pitäjän sinetti maakirjasta vuodelta 1779 – MOHOS SOCHNE SIGILL. Keskuskuvassa Muhosta luonnehtivat lohi ja suomaisema yllään aurinko.

    Harvinaisen löydön Pyhäjoen seurakunnan materiaaleista teki Anu Koivunen (ks. Anun historia-aiheinen blogi). Tekstin käännös Ritva Nygrén.

    Rovasti Jacobus Frosteruksen kirjoittaa Oulussa 10.5.1688 ”Oulun seurakunnan emäkirkon kappelin ja monien (fleera) saarnapaikkojen sijainti”

    Emäkirkko on Oulun kaupungissa Limingan pitäjän kirkosta 2 ½ peninkulmaa pohjoiseen ja Iin pitäjän kirkosta neljä peninkulmaa etelään. Mutta Oulun ja Iin emäkirkon välillä on Haukiputaan kappeli, mikä kuuluu Iin pitäjään.

    Oulun emäkirkolla on kaksi kappelia:

    1. Oulunsalon kappeli emäkirkosta yksi penikulma etelään, täällä saarnataan joka toinen sunnuntai.
    2. Muhoksen kappeli emäkirkosta neljä peninkulmaa kaakkoon ylävirtaan Oulujokea, mikä jatkuu Oulujärveen ja Kajaaniin. Tässä kappelissa asuu kaksi vakinaista kappalaista.

    (lisää…)