Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Luettuani kirjoituksen entisestä Koivikon pehtoorista Lauri Salmesta, tuli mieleeni hänen kanssaan vuosia sitten käyty keskustelu. Olimme sopineet että haen hänet Koivikkoon kyläilemään ja niin myös tein, oli muistaakseni vuoden 1985 kesä.
Tullessamme Rauhalan kohdalle hän pyysi pysäyttämään auton ja kertoi tulostaan Koivikkoon pehtooriksi. Rauhalassa oli silloin kestikievari. Koska matkarasitus painoi junalla Uudeltamaalta Ouluun matkustaessa, hän päätti jäädä kestikievariin yöksi.
Juho (Janne) Juusonpoika Hartikka (alk. Haataja), Rintamäen talon isäntä 1884-1936, oli innokas metsästäjä. Hän kirjoitti useita kirjeitä Suomen metsästyslehteen. Ohessa yksi niistä. Lienee aika tyypillistä vuosisadan alun metsästyskertomusta.
Talollinen J. Hartikka on kirjoittanut metsästystavoista y.m. allekirjoittaneelle ja kenties huvittaa eteläsuomalaisia ja muita metsästysurheilijoita tutustua Hartikan mielipiteisiin, jonka vuoksi tämän kirjoituksen olen koonnut hänen neljästä eri kirjeestään ja hänen luvallaan Suomen Metsästyslehteen julkaistavaksi lähettänyt. Metsästystä sanoo Hartikka harjoittaneensa 10-vuotiaasta asti, hän on nykyään 47 v. vanha. Petoelukoita kettuja, on hän tappanut 400, etupäässä kaularaudoilla, mutta myöskin myrkyllä ja ajokoirilla.
Kuvassa olevia henkilöitä on muissakin Laitasaaren otoksissa, joten tunnistukset olisivat nyt arvokkaita. Keitä he ovat? Kuvan on ottanut Martti Kesäniemi.
Kuvaan on nyt saatu kaksi tunnistusta eli varmistui että takana vas. Heikki (Juho Heikki, s. 1892), Helli Matilda (s. 1901, myöh. Honkarinta), Kalle (Kaarlo Iivari, s. 1899), Lyyli Maria (s. 1910, myöh. Kassinen) ja Antti (Wietti Antero, s. 1904) Aho. Edessä perheen vanhemmat, Kuusamosta vuonna 1899 tulleet Antti Juho Heikinpoika Aho (s. 1861, k. 1936) ja Riitta Kaisa Juhontytär Kesäniemi (alk. Oikarainen, s. 1869, k. 1943). Keskellä oleva tyttö voisi olla nuorin eli Senja Eeva (s. 1915, myöh. Isokangas). Perhe asui Pesolassa no 58.
Kiitos tunnistuksen tehneille!
Katso myös muita tunnistamattomia ryhmäkuvia täältä.
Google Analytics antaa sivuston käyntistatistiikasta seuraavat luvut:
Käynnit: 239 799
Yksittäiset lukijat: 100 010
Sivukatselut: 879 995
Sadantuhannen yksittäisen lukijan raja olisi tosin ylittynyt aikoja sitten jos emme olisi pitäneet kesätaukoja. Edelliset lukemat näet täältä, viime huhtikuulta.
Vuonna 1950 oli maitoa tuottavia tiloja noin 50. Näistä puolet oli pieniä 1-5 lehmän tiloja ja suuremmat 8-15 lehmän tiloja.
Karjanhoitoon liittyvät työt tekivät usein naiset, jotka samalla hoitivat perheen lapset, miehet kävivät muualla töissä. Järjestelmä oli hyvä kun lapset saivat olla kotona ja oppivat tekemään kotitöitä pienestä pitäen.