Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Juuso ja Kaisa Ähkysen avioehto

    Juuso Pietarinpoika Parviainen eli Ähkynen (s. 11.3.1839) ja leski Kaisa Pietarintytär Määttä (Roininen, s. 15.9.1847 Utajärvi) vihittiin helmikuun 19. päivänä 1895. Parin vihki Muhoksen kappalainen Erkki Pesonen. 1

    vihityt_ahkynen

    Juuson ensimmäinen vaimo, Reetta Aapramintytär (s. 18.4.1840) oli kuollut edellisenä vuonna. Heillä oli ainakin neljä lasta: Anna, Greta Maria, Liisa Ester ja Henrik. 2 Kaisan edellistä puolisoa ja lapsia en ole toistaiseksi löytänyt (ks. Ähkynen no 37, Soljan huom).

    Koska Juuso ja Kaisa olivat olleet aiemmin naimisissa ja heillä oli rintaperillisiä edellisistä liitoistaan, tekivät he avioehdon. Molempien perillisiä muutti Amerikkaan ja ilmeisesti siitä syystä avioehto julkaistiin Finlands Almänna Tidningissä vuonna 3.4.1907:

    (lisää…)

  • Viittä vaille valmis

    Laitasaari-blogi on nyt siis julkaistu! Blogin siirto lopulliseen osoitteeseensa tuotti hieman ongelmia, mutta viimein se onnistui. Onneksi keli ei ole ollut kovin keväisen aurinkoinen, joten olen malttanut istua koneen ääressä tappelemassa.

    150 vuotta sitten ei ollut blogeista tietoakaan. Eikä kevätkeleistä – 22. maaliskuuta vuonna 1862 Oulun Wiikko-Sanomat kertoi, että pakkanen paukkui Oulun seudulla.

    ows_22_03_1862

    Blogin viimeistely vie vielä jonkin aikaa, mutta ”ovet” on jo avattu kaikille kylän historiasta kiinnostuneille. Ns. virallinen julkistaminen tapahtuu vasta tiistaina, maaliskuun 27. päivänä. Sen jälkeen voi blogin osoitetta jakaa kaikissa sopivissa yhteyksissä.

  • Talo, hevonen ja ihmisiä tunnistettavaksi

    Tässä vielä yksi Ida Arolan albumista tallennettu kuva. Hevoselle tuskin enää nimeä löytyy, mutta entä talolle ja ihmisille:

    Hakalan talo 1919

    Ida kävi myös Amerikassa, mutta tuskin tämä kuva siellä on otettu. Ainakin maisema koivuineen on kovin suomalainen.

  • Holapasta Parviaiseen ja Parviaisesta Holappaan

    Vaikka olenkin aloittelija sukututkimuksessa, löysin minäkin jotain ”uutta”, tai siis arvelen löytäneeni. Nimittäin yhteyden Juorkunan Holapista Parviaisen taloon: Laitasaaren Holapan no 51 perustanut Tuomas Pekanpoika Parviaisen (s. 5.6.1722) isän isä on mielestäni Juorkunassa asustanut Tuomas Holappa (s. n. 1654). Lisää aiheesta löytyy Parviaisen no 2 talosivulla.

    Odotan mielenkiinnolla, löytyykö Holapan sukuja tutkineelta Soljalta tukea tälle oletukselle vai kumoaako hän sen totaalisesti :D Jos oletus saa tukea, on myös mielenkiintoista kuulla, mistä nämä Holapat ovat Juorkunaan tulleet.

  • Virtuaalinen päänsärky: kantataloista,vaiko kantatiloista?

    Painiskelen parhaillaan sen tilanteen edessä tutkiessani Laitasaaren vanhoja tiloja, että mikä on määritelmä kantatila – mihin aikamääreeseen se sijoittuu, jotta voi puhua kantatilasta. Lisäksi kantatalo – mihin ajanjaksoon se määräytyy että voidaan puhua kantatalosta.  Tästä on olemassa monia eri näkemyksiä. Toisilla näkemys on se, että kantatilat on niitä tiloja, jotka ovat ennen isojakoa. Isojaon idea syntyi v. 1749 ja siitä tuli lisäasetuksia v. 1757. Oulujokilaakson historiakirjassa kerrotaan, että  mittaustyöt aloitettiin Temmekseltä vuonna 1758 ja se päättyi Utajärven Sanginjärvellä ja Särkijärvellä v. 1788. Ja sitten Laitasaaren aluella isonjaon varsinainen peltojen jako taloille toteutettiin Muhoksella 1790-luvulla. Otappa tästäkin nyt sitten selvää, miltä ajalta pitäisi katsoa kantatila? Vuoden 1749 edeltävältä ajalta, vaiko vuoden 1790 ajalta?

    Termi kantatila on maanmittaussanastoa ja se liittyy ositukseen. Kantatila on Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”tila joka lohkomisessa on jäänyt emätilasta jäljelle, päätila”. Nykysuomen sanakirjan mukaan kantatilalla tarkoitetaan toisinaan myös ”Viipurin läänin lahjoitusmailla isossajaossa jäljelle jäänyttä hovitilaa”.

    Nykysuomen sanakirjan mukaan ”maakirjatalo” on maakirjaan otettu kokonainen tila. Maakirjat ovat virallisia luetteloita itsenäisistä kiinteistöistä.  Lähde: kirjastot.fi

    (lisää…)