Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Mistä kokouksesta tässä kuvassa on kyse?

    Skannasin lisää kuvia Olga ja Väinö Heimosen albumista. Väinöhän oli töissä 1920-40 luvulla Poikakodilla ylikatsastajana sekä luottamustoimessa valtuustossa Muhoksella. Lisäksi hän toimi myös vakuutusasiamiehenä.

    Löysin tällaisen kuvan, jossa takana lukee: Karhu tilasi 1 kpl isokuva. Nro 1. Tunnistaako kukaan mistä kokouksesta tämä on otettu ja ketä kuvassa on?

    Kuva avautuu isommaksi hiirellä klikkamalla.

    Edit 26.2.2021 – Muhoksen kunnanvaltuuston kokous 30.1.1939. Kokous oli samalla 20-vuotisjuhlakokous – voit lukea siitä kertovan lehtiartikkelin tästä linkistä (Liitto 1.2.1939, s. 3 ja 4) huomaa että artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla.

  • Ähkysen Juuso Laitasaaren koulun asialla

    Saimme tänään Pentti Lohelalta Laitasaari-Seuran kokouksessa Parviaisten sukukirjan, jossa kerrotaan parin sivun verran Juuso eli Jooseppi Parviaisesta, joka Pudasjärven Jurmusta muutti Laitasaareen lehmineen, vaimoineen ja usean lapsen kanssa. Juuso oli itse rakentanut kaksi lauttaa joilla teki muuton. Juusolla oli onni matkassa, mutta toisen lautan perämiehellä ei, sillä hänen lauttansa meni kappaleiksi ja perämies hukkui.

    Kirjassa on myös hauska tarina siitä, kun Laitasaareen perustettiin kansakoulua. Koulun rakentamispäätös nimittäin ratkaistiin erään Juuso Ähkysen tunnustuksella, joka meni näin:

    Eräs henkilö kylää kiertämällä on siihen hakenut vastustajia ja semmoistenkin nimet on valtakirjan alle pantu, jotka eivät itse ole ollut saapuvilla valtakirjaan antaissa ja kun sitä paitsi valtakirjan antajia on luuloteltu, että Laitasaaren koulu kyläläisten yksistään rakennettava ja ylläpidettävä.

    Tämän tarinan Parviaiset ovat löytäneet Muhoksen historiakirjasta. Luultavasti kyse on samasta Juuso Parviaisesta eli Ähkysestä (s. 1839).

    (lisää…)

  • Kuvien henkilöitä tunnistettu

    Jokin aika sitten laitoin tänne tunnistettavaksi pari kuvaa. Ilokseni toiseen postaukseen Talo, hevonen ja ihmisiä tunnistettavaksi oli tullut Kaisu Rahkolta kommentti, jossa hän kertoo kuvassa olevista ihmisistä ja talosta. Minun piti siltä istumalta alkaa tehdä sivua Hakalan talolle. Käykääpä lukemassa.

    Täytyy sanoa että melkein tippa on linssissä; olen niin onnellinen siitä, että tämä blogi tosiaan toimii juuri niin kuin me tekijät toivoimmekin. Lukijat tunnistavat kuvista ihmisiä ja paikkoja ja kertovat niihin liittyviä tarinoita Osa blogin lukijoista saattaa jopa löytää sellaisia kuvia sukulaisistaan, joita ei ole ennen nähnyt. Mahdollisesti niin kävi tämän kuvan kohdalla:

    Hilkka Kotajärvi kertoo kommentissaan, että kuvassa takana vasemmalla oleva nuori mies on melko varmasti hänen isänsä Reino Jaakoppi Kotajärvi (23.12.1914), joka on ollut 15-vuotiaana Holapan talossa no 51.

  • Kalevassa juttu Laitasaari-blogista

    Sunnuntaina 1.4. Kalevan paperilehdessä oli juttu Laitasaari-blogista. Muuten mukava juttu, mutta pari virhettä oli eksynyt joukkoon. Laitasaari ei ole ”pieni alue Muhoksella valtatie 22:n varressa”. Laajimmillaan kylä oli likimain nykyisen Muhoksen pitäjän kokoinen. Se oli myös Muhoksen ensimmäinen kylä ja olemassa monta vuosisataa ennen Muhoskylää, joka erotettiin omaksi kyläkseen vasta vuonna 1607.

    Toimittajalle oli tullut virhe myös tämän kuvan kuvatekstissä. Kuvassa takana istuva poika on Aarne Holappa (s. 1923) mutta kuvan antoi blogiin tietysti hänen poikansa Toivo (s. 1951). Lisää Holapan no 51 ja muutaman muun talon kuvia löytyy Kuvia-sivulta.

  • Perttu Perttunen käräjöimässä

    Oulun pitäjän kesäkäräjillä 6.-8. syyskuuta vuonna 1675 kävi talollinen Bertil Perttunen käräjiä hauptmanni (vouti) Vitus Besoldusta vastaan väärin perustein kannetuista veroista.

    Bertill Perttunen vastaan Vitus Casparus Besoldus no 36

    Raatimies Anders Kauhanen teki valituksen talollinen Bertill Jönsson Perttusen valtuuttamana Oulun vapaaherrakunnan hauptmannista Vitus Casparus Besolduksesta, koska hän on kantanut mainitulta Perttuselta  verot ¼ manttaalista vuosilta 1673 ja 1674 vaikka mainittu tila ei koskaan ollut vapaaherrakunnalle lahjoitettu ja Hindrich Halonen joka samaa ¼ manttaalia nyt  pitää hallussaan on veronsa kruunun voudille  samasta ¼ manttaalista suorittanut; ja siis kaksinkertaisesti vero mainitusta neljäsosan manttaalista on kannettu; siksi  laamannioikeus 10.7. palauttanut asian ja esittää Perttuselle 2 vuoden verojensa palautusta haettavaksi hauptmanilta tai siltä joka oli syyllinen.

    (lisää…)