Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Kosulankylän Nuorisoseura ja Tupa

    Artikkelia on päivitetty Laitasaaren Ns:n 100v historiikin perusteella.

    Nuorisoseuran neitoja

    Kosulankylän nuorisoseuran säännöt vahvistettiin vuonna 1913. Tiedetään, että nuorisoseura on toiminut jo aiemmin koska vuonna 1911 Ylikosusen tilasta no 9 Jaakko ja Hanna Kinnuselta vuokrattiin maa-alue seurantalon perustamista varten.

    Vuonna 1911 vuokrattiin vajaan puolen hehtaarin suuruinen maa-alue toimitalon paikaksi Ylikosusen isäntäparilta Frans Jaakko Kallenpoika Kinnulalta (alk. Marttila, myos Ylikinnunen ja Kosunen, s. 27.06.1869 Oulun msk, k. 1933) ja vaimoltaan Hanna (Maria Johanna) o.s. Kokolta (eli Loukkola, s. 14.6.1876, k. 1952) Oulujoen rantamaisemista. Sittemmin se ostettiin omaksi, tontin kiinteistörekisterinumero oli 9:6.

    Perimätiedon mukaan kyseiselle ns. tiiliskentän alueelle oli kylän nuoret kokoontuneet omiin rientoihinsa jo aiemmin. Tontille rakennettiin hirsirakennus  vuonna 1912. 1 Tuvaksi se ristittiin. Tuvalla pidettiin mm. tansseja viikoittain, joihin kerrotaan tulleen väkeä naapurikunnista asti.

    (lisää…)

  • Kauppi no 36 historia

    Kauppi

    Yhteistyössä Raimon kanssa saatiin Kaupin no 36 asujaimisto selvitettyä vuodesta 1649 aina nykypäivään. Siitä tulee tuollaiset mukavat 363 vuotta. Itseltäni löytyi tietoa vasta vuodelta 1786, eli tässä näemme hyvän esimerkin siitä, kun yhdistetään voimat asujaimiston selvittämisessä. Suuret kiitokset, Raimo!

    Tänään sain tietää, että Kaupissa on ollut myymälänhoitajana myös Hanna Greus, joka myöhemmin perusti oman kaupan pohjoispuolelle. Kaupparakennus on edelleen olemassa Hannankaupantiellä ja sitä omistaa Hannan poika Eino Greus. Tämän tiedon kertoi Elma Väänänen (o.s. Tomperi, s. 1921) – hyvämuistinen ja pirteä vanhus, Hän on syntynyt Ylikiimingissä, mutta muuttanut Laitasaareen vanhempineen jo 8 kuukauden iässä.

    (lisää…)

  • Mistä kokouksesta tässä kuvassa on kyse?

    Muhoksen kunnanvaltuuston kokous 1939

    Skannasin lisää kuvia Olga ja Väinö Heimosen albumista. Väinöhän oli töissä 1920-40 luvulla Poikakodilla ylikatsastajana sekä luottamustoimessa valtuustossa Muhoksella. Lisäksi hän toimi myös vakuutusasiamiehenä.

    Löysin tällaisen kuvan, jossa takana lukee: Karhu tilasi 1 kpl isokuva. Nro 1. Tunnistaako kukaan mistä kokouksesta tämä on otettu ja ketä kuvassa on?

    Kuva avautuu isommaksi hiirellä klikkamalla.

    Edit 26.2.2021 – Muhoksen kunnanvaltuuston kokous 30.1.1939. Kokous oli samalla 20-vuotisjuhlakokous – voit lukea siitä kertovan lehtiartikkelin tästä linkistä (Liitto 1.2.1939, s. 3 ja 4) huomaa että artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla.

  • Ähkysen Juuso Laitasaaren koulun asialla

    Laitasaaren koulu (1916)

    Saimme tänään Pentti Lohelalta Laitasaari-Seuran kokouksessa Parviaisten sukukirjan, jossa kerrotaan parin sivun verran Juuso eli Jooseppi Parviaisesta, joka Pudasjärven Jurmusta muutti Laitasaareen lehmineen, vaimoineen ja usean lapsen kanssa. Juuso oli itse rakentanut kaksi lauttaa joilla teki muuton. Juusolla oli onni matkassa, mutta toisen lautan perämiehellä ei, sillä hänen lauttansa meni kappaleiksi ja perämies hukkui.

    Kirjassa on myös hauska tarina siitä, kun Laitasaareen perustettiin kansakoulua. Koulun rakentamispäätös nimittäin ratkaistiin erään Juuso Ähkysen tunnustuksella, joka meni näin:

    Eräs henkilö kylää kiertämällä on siihen hakenut vastustajia ja semmoistenkin nimet on valtakirjan alle pantu, jotka eivät itse ole ollut saapuvilla valtakirjaan antaissa ja kun sitä paitsi valtakirjan antajia on luuloteltu, että Laitasaaren koulu kyläläisten yksistään rakennettava ja ylläpidettävä.

    Tämän tarinan Parviaiset ovat löytäneet Muhoksen historiakirjasta. Luultavasti kyse on samasta Juuso Parviaisesta eli Ähkysestä (s. 1839).

    (lisää…)

  • Kuvien henkilöitä tunnistettu

    Jokin aika sitten laitoin tänne tunnistettavaksi pari kuvaa. Ilokseni toiseen postaukseen Talo, hevonen ja ihmisiä tunnistettavaksi oli tullut Kaisu Rahkolta kommentti, jossa hän kertoo kuvassa olevista ihmisistä ja talosta. Minun piti siltä istumalta alkaa tehdä sivua Hakalan talolle. Käykääpä lukemassa.

    Täytyy sanoa että melkein tippa on linssissä; olen niin onnellinen siitä, että tämä blogi tosiaan toimii juuri niin kuin me tekijät toivoimmekin. Lukijat tunnistavat kuvista ihmisiä ja paikkoja ja kertovat niihin liittyviä tarinoita Osa blogin lukijoista saattaa jopa löytää sellaisia kuvia sukulaisistaan, joita ei ole ennen nähnyt. Mahdollisesti niin kävi tämän kuvan kohdalla:

    Holapan poikia ja hevosia

    Hilkka Kotajärvi kertoo kommentissaan, että kuvassa takana vasemmalla oleva nuori mies on melko varmasti hänen isänsä Reino Jaakoppi Kotajärvi (23.12.1914), joka on ollut 15-vuotiaana Holapan talossa no 51.