Aloittelin Parviaisen talon historian kirjoittamista, mutta totesin heti alkuun että olin haukannut liian suuren palan. Aloittelevalle sukututkijalle 1700-luvun alun rippikirjatkin ovat näemmä liian vaativia. Onneksi apua löytyi. Ensinnäkin Veikko Perttusen puhtaaksikirjoittamat ja ristiinviittauksin varustetut Muhoksen rippikirjat auttoivat isäntäväen kirjaamisessa sukuohjelmaan.
-
Lisätietoja ja kuvia Holapasta
Tapasimme Jaanan kanssa Holapan talon nykyisiä omistajia – olipa mielenkiintoinen tarinatuokio! Erityinen aarre oli talossa säilynyt huomattava vanhojen valokuvien kokoelma – ja se että niistä vielä tunnistettiinkin ihmisiä. (lisää…)
-
Ähkysen historian kirjoittamisesta
Nyt olen siis saanut valmiiksi Ähkysen no 37 historiikin kirjoittamisen eri lähteistä. Toiveenani on myös että vielä elossa olevat Ähkysen talojen jälkeläiset antaisivat allekirjoittaneelle tietoja vuoden 1891 jälkeen. Kuvia ei myöskään ole minulla ollut käytettävissä tästä tilasta. Niitäkin siis kaipaillaan artikkeliin mukaan.
Ähkysessä on asunut monia eri sukuja, toiset pidemmän ja toiset lyhyemmän ajan. Tilalla on asunut mm. Määttiä, Vänttilöitä, Perttusia, Lappalaisia, Poutiaisia ja Parviaisia.
Tila oli noin 1730-63 saakka Laitasaaren muiden tilojen hallinnassa. Syytä en tähän ole vielä löytänyt, tietääkö kukaan tästä vaiheesta Ähkysessä? Mitä tapahtui kun se autioitui? Oliko syynä se, ettei talo ollut veronmaksukykyinen?
-
Sivuston kantatalo-määritelmästä
Laitasaaren kantatilojen tutkiminen on erittäin haastavaa ja mielenkiintoista. Olemme laatineet blogiin listaa näistä vanhoista taloista, joita nimitämme kantataloiksi. Löydät ne Taloja sivun alta luettelona. Lista ei vielä 8.3.2012 ole täydellinen, josko koskaan voi edes olla? Kyseinen kantatalo-lista on syntynyt vuoden 1607 Laitasaaren talotilanteesta. Tällöin Laitasaari ja Muhos erotettiin omiksi verokylikseen. Tätä aiemminhan nykyisen Muhoksen alueen talot olivat Laitasaaren verokylään lueteltuina. Ei siis ollut Muhosta, vaan oli ainoastaan Laitasaaren verokylä. Sitä on puhuteltu jopa nimellä Suur-Laitasaari.
Toki voisimme käyttää kantatalo nimikettä vuoden 1548 nokkaveroluetteloissa olevista taloista. Niiden talojen sijainnin ja alkuperäisen tilannimen tutkiminen on erittäin haastavaa. Mahdotontakin – ainakin allekirjoittaneelle. Myös 1607 talojen nimet ovat etsinnän takana, sillä osa talojen isännistä esiintyvät asiakirjoissa pelkällä etunimellään sekä patronyymillään – ei siis mitään lisänimeä. Eikä kaikkia siis ole edes tuohon listaamme vielä saatu.
-
Lisätienestejä laivanrakennusaineista
Laitasaarelaiset ovat hankkineet elantoa monin eri keinoin. 1600-luvulla talonpojat valmistivat erilaisia laivanvarustustarvikkeita, järeitä pyöröpuita, lankkuja ja kaaripuita. Niistä talonpojat saivat hyvät hinnat oululaisilta porvareilta.
Joskus he joutuivat myös käräjille, kun kaikki ei mennytkään niinkuin piti. Vuonna 1669 oululainen mahtiporvari Juhana Bochmöller syytti käräjillä Juho Rahkoa siitä, että hänen Bochmöllerille toimittamat kaaripuut eivät olleet kelvollisia.
