Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Virtuaalinen päänsärky: kantataloista,vaiko kantatiloista?

    Painiskelen parhaillaan sen tilanteen edessä tutkiessani Laitasaaren vanhoja tiloja, että mikä on määritelmä kantatila – mihin aikamääreeseen se sijoittuu, jotta voi puhua kantatilasta. Lisäksi kantatalo – mihin ajanjaksoon se määräytyy että voidaan puhua kantatalosta.  Tästä on olemassa monia eri näkemyksiä. Toisilla näkemys on se, että kantatilat on niitä tiloja, jotka ovat ennen isojakoa. Isojaon idea syntyi v. 1749 ja siitä tuli lisäasetuksia v. 1757. Oulujokilaakson historiakirjassa kerrotaan, että  mittaustyöt aloitettiin Temmekseltä vuonna 1758 ja se päättyi Utajärven Sanginjärvellä ja Särkijärvellä v. 1788. Ja sitten Laitasaaren aluella isonjaon varsinainen peltojen jako taloille toteutettiin Muhoksella 1790-luvulla. Otappa tästäkin nyt sitten selvää, miltä ajalta pitäisi katsoa kantatila? Vuoden 1749 edeltävältä ajalta, vaiko vuoden 1790 ajalta?

    Termi kantatila on maanmittaussanastoa ja se liittyy ositukseen. Kantatila on Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”tila joka lohkomisessa on jäänyt emätilasta jäljelle, päätila”. Nykysuomen sanakirjan mukaan kantatilalla tarkoitetaan toisinaan myös ”Viipurin läänin lahjoitusmailla isossajaossa jäljelle jäänyttä hovitilaa”.

    Nykysuomen sanakirjan mukaan ”maakirjatalo” on maakirjaan otettu kokonainen tila. Maakirjat ovat virallisia luetteloita itsenäisistä kiinteistöistä.  Lähde: kirjastot.fi

    (lisää…)

  • Parviaisen alkua

    Aloittelin Parviaisen talon historian kirjoittamista, mutta totesin heti alkuun että olin haukannut liian suuren palan. Aloittelevalle sukututkijalle 1700-luvun alun rippikirjatkin ovat näemmä liian vaativia. Onneksi apua löytyi. Ensinnäkin Veikko Perttusen puhtaaksikirjoittamat ja ristiinviittauksin varustetut Muhoksen rippikirjat auttoivat isäntäväen kirjaamisessa sukuohjelmaan.

    (lisää…)

  • Lisätietoja ja kuvia Holapasta

    Tapasimme Jaanan kanssa Holapan talon nykyisiä omistajia – olipa mielenkiintoinen tarinatuokio! Erityinen aarre oli talossa säilynyt huomattava vanhojen valokuvien kokoelma – ja se että niistä vielä tunnistettiinkin ihmisiä. (lisää…)

  • Ähkysen historian kirjoittamisesta

    Nyt olen siis saanut valmiiksi Ähkysen no 37 historiikin kirjoittamisen eri lähteistä. Toiveenani on myös että vielä elossa olevat Ähkysen talojen jälkeläiset antaisivat allekirjoittaneelle tietoja vuoden 1891 jälkeen. Kuvia ei myöskään ole minulla ollut käytettävissä tästä tilasta. Niitäkin siis kaipaillaan artikkeliin mukaan.

    Ähkysessä on asunut monia eri sukuja, toiset pidemmän ja toiset lyhyemmän ajan. Tilalla on asunut mm. Määttiä, Vänttilöitä, Perttusia, Lappalaisia, Poutiaisia ja Parviaisia.

    Tila oli noin 1730-63 saakka Laitasaaren muiden tilojen hallinnassa. Syytä en tähän ole vielä löytänyt, tietääkö kukaan tästä vaiheesta Ähkysessä? Mitä tapahtui kun se autioitui? Oliko syynä se, ettei talo ollut veronmaksukykyinen?

     

  • Sivuston kantatalo-määritelmästä

    Laitasaaren kantatilojen tutkiminen on erittäin haastavaa ja mielenkiintoista. Olemme laatineet blogiin listaa näistä vanhoista taloista, joita nimitämme kantataloiksi. Löydät ne Taloja sivun alta luettelona. Lista ei vielä 8.3.2012 ole täydellinen, josko koskaan voi edes olla? Kyseinen kantatalo-lista on syntynyt vuoden 1607 Laitasaaren talotilanteesta. Tällöin  Laitasaari ja Muhos erotettiin omiksi verokylikseen. Tätä aiemminhan nykyisen Muhoksen alueen talot olivat Laitasaaren verokylään lueteltuina. Ei siis ollut Muhosta, vaan oli ainoastaan Laitasaaren verokylä.  Sitä on puhuteltu jopa nimellä Suur-Laitasaari.

    Toki voisimme käyttää kantatalo nimikettä vuoden 1548 nokkaveroluetteloissa olevista taloista. Niiden talojen sijainnin ja alkuperäisen tilannimen tutkiminen on erittäin haastavaa. Mahdotontakin – ainakin allekirjoittaneelle. Myös 1607 talojen nimet ovat etsinnän takana, sillä osa talojen isännistä esiintyvät asiakirjoissa pelkällä etunimellään sekä patronyymillään – ei siis mitään lisänimeä. Eikä kaikkia siis ole edes tuohon listaamme vielä saatu.

    (lisää…)