Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Vanhan Kosulan tulipalo vuonna 1933

    Kosulan tulipalo 1933

    Tuli hävitti eilen Muhoksella taloja perinpohjin – Kosusen ja Saarelan talot Laitasaaressa kaikkineen poroksi. Kaksi muuta taloa oli mennä saman tien. Oulun vapaapalokunta hälyytettiin avuksi, mutta 2 tuntia liian myöhään.

    Eilen klo 10 tienoissa päivällä pääsi tuli valloilleen Muhoksella Laitasaaressa sijaitsevassa Väinö Saarelan talossa. Talon väki oli parhaillaan aterialla, kun äkkiä havaittiin navettarakennuksen olevan tulessa ja liekkien nuoleskelevan talon asuinrakennusta, josta puolet kuului samassa kartanossa olevalle Jaakko Kosuselle.

    (lisää…)

  • Laitasaaren esineistöä – Amerikan leninki

    Iida Arolan (Parviainen) Amerikan leninki

    Naisen puku

    Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Iida Maria Aapontytär Arola (o.s. Parviainen, s. 1884 Kangas-Parviainen no 2, asui perheineen Käärmekankaassa no 66)

    Käsin ommeltu naisen puku. Pitkä hame ja pitkähihainen paita, istutetut hihat. Paidan kaulusosa avautuu vasemmalta olkapäältä. Hameen kiinnitys vyötäröllä hakasilla. Vaatteissa tyköistuva leikkaus. Musta koristenauha hihansuissa ja kaula-aukossa.

    Hameosa ja paidan päällysosa sinistä villakangasta. Paidan kaulus/rintaosa vaaleanpunaista silkkiä ja pitsiä.

    Puku on ollut käytössä Amerikassa.

    Muut artikkelit avainsanalla ”Vanhat esineet” löydät tästä (klikkaa linkkiä).

  • Ohje ja usein kysyttyä

    Muistutamme etenkin uusia lukijoitamme – perehdy sivuston Ohjeeseen ja lue Usein kysytyt kysymykset (klikkaa linkkejä).

    Sivustolle ei voi kommentoida anonyyminä – kommentoi koko nimelläsi. Vain asialliset kommentit pääsevät läpi ennakkotarkistuksesta.

    Kaikenlainen materiaalien kopioiminen (kuvat, tekstit) on kielletty – huomioi tekijänoikeudet!

  • Laitasaaren kirje (1945)

    Kaleva-lehti

    Terveisiä vaan täältäkin päin. Enpä olekaan pitkään aikaan piirustellut täältä riviäkään, mutta eivätpä sitä näy tekevän muutkaan. Eihän tänne kyllä mitään erikoisempaa kuulukaan, ollaan ja elellään muun maailman tyyliin. Työt ja touhuthan ovat samoja. Metsätöiden aika on parhaillaan. Kirveet kilkkavat ja sahat suhisevat kaataen metsän jättiläisiä, jos joukossa lienee ”kääpiöitäkin”. Suurin osa kylämme hevosista on metsätöissä, tai ajajat hevosineen, lienee parempi sanoa. Vedättävät valmista tavaraa teiden varsille, jokitörmille, Rovan pysäkille ja myös halkoja Päivärinteen parantolaan. Kaikilla on kiire, sillä lyheneehän ajokausi päivä päivältä.

    Apajan muuntajan luona on parhaillaan ”vierailemassa” kirkolta O. Tillman’in saha. Sillä on työtä aivan riittämiin. Saa nähdä, ehtiikö edes määräaikaan mennessä kaikista suoriutua.

    (lisää…)

  • Kärrypoluista valtateiksi – teiden vaiheita 1600-luvulta alkaen, osa 1

    Paavo Salmi on koonnut Laitasaaren pääteiden historiaa – siis teistä Valtatie 22, Oulu-Kajaani ja Yhdystie 8300, maantie Oulu-Päivärinne-Vaala. Artikkelin kakkososa täällä.

    Tientekijät

    1930-luvulle saakka ainoa vaunuin ajettava yhtenäinen tie Oulusta Muhokselle ja edelleen Kajaaniin kulki Oulujoen eteläpuolta. Pohjoispuolella oli kyläteitä talosta taloon. Kunnantie Laukasta Sanginjoelle rakennettiin 1800-luvun puolivälissä.

    Oulu-Kajaani tien rakentamista pitivät Ruotsin kuninkaat tärkeänä 1500-1600 luvun vaihteesta alkaen. Kuningas Kaarle IX määräsi 1608 rakennettavaksi tien Oulusta Kajaaniin. Tietä tarvittiin kaupankäyntiin, sotajoukkojen kuljetuksiin ja tarvikkeitten kuljetuksiin Kajaanin linnaan. Aluksi tie oli vain polkutie tai ratsutie, talvisin rekitie. 1600-luvun alussa Kuningas Kustaa II Aadolf kulki reitin palatessaaan Liivinmaa-sodasta Tukholmaan. Tuolloin tie on ollut olemassa, sen kunnosta ei kuitenkaan ole tietoa, koska matkat tehtiin enimmäkseen talvella rekiteitä pitkin. Maasto oli paikoin hyvin vaikeakulkuista. 1600-luvulla maaherrat useampaan otteeseen määräsivät rakennettavaksi vaunuin ajettavan tien Oulusta Kajaaniin.

    (lisää…)