Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Tuumaustauko on ohi

    Pijetäänpäs tuumaustauko!

    Nyt on palattu eetteriin taas. Tauon aikana sivusto siirrettiin uuden palveluntarjoajan hoteisiin ja osoitekin muuttui – se on nyt Laitasaari.fi
    Liikenne vanhasta osoitteesta ohjautuu uuteen osoitteeseen.

    Moni varmaan muistaa lukuisat jumitukset ja kaatumiset vanhalla serverillä. Jopa kaksi levyrikkoakin sattui – molemmilla kerroilla hävisi aineistoa joka jouduttiin tallentamaan käsipelillä uudestaan. Siinä oli vitsit vähissä ja jopa yöunet katkolla.

    Ammattitaitoa ja sinnikkyyttä vaativasta siirtourakasta lausumme lämpimät kiitokset Pesolan Pekalle, joka tuli tekniikka-avuksemme viime vuoden lopulla. Ilman Pekan apua emme olisi tästä tehtävästä suoriutuneet!

    Kiitos Pekka!

  • Minun rannoillani

    Salli Lund

    Olen metsälampi.
    Pintani on musta
    pohjamujuun asti jäätynyt.

    Lumi, jään sisar, vielä viipyy
    ja se on hyvä. Kuulen, elän.
    Enkä odottele enää mitään.
    Hyvä on näin.

    Sitä lintuakaan en enää odottaisi,
    joka ohikiitäen ennen
    kätkeytyneen metsälammen
    muisti. Se löysi toisen tien.
    Paremman, jota siivellinen suosii.

    Näin on hyvä!
    Kuun valo viivähtää.
    Tähti katsoo.
    Tuijotamme vastaan
    minä ja yksinäisyys.

    Olemme onnellisia
    hiljaisessa yössä
    pohjiamme myöten
    toisen minäni, yksinäisyyden
    kanssa. Me tiedämme,
    ja sukupolvemme tietää tarkoin
    mitä rauha rannoillamme
    merkitsee:

    on hiljaisuus
    niin pyhä ettei kuvata millä.
    Metsä jymyä vailla.

    Minun rannoillani –
    metsälammen –
    kättä miehet mielevinä
    toinen toisillensa ojentavat.

    Puhuvat.
    Paremmasta pajattavat,
    että vielä viihtyisämmin
    onnistuisi elää.

    – Salli Lund, 1973

  • Kaivosonnettomuus vei Kosusen veljekset

    Jussi (Johan Hjalmar) Kosunen

    Ikävän onnettomuuden uhriksi joutuivat kansalaisemme veljekset Johan ja Jakob Kosunen tammik. 26 päivää vasten yöllä työskennellessään Championin kaivannolla, alimmalla tasanteella. Veljekset olivat noin klo 12 tienoilla yöllä reikiä lataamassa, kun käsillä olevat dynamiitti puikot jonkun tuntemattoman syyn takia räjähtivät tappaen paikalle Johan Kosusen; Jakob Kosunen tavattiin vielä hengissä onnettomuuspaikalla, vaan kuoli hänkin ennenkuin oli saatu maanpinnalle nostetuksi. Mitään seikkaperäisempiä tietoja ei ole saatu tapahtumasta.

    Nämä näin surullisen lopun saaneet veljekset olivat kotoisin Muhokselta, iältään: Johan Kosunen noin 26 vuoden ja ollut tässä 6 vuoden vaiheilla ja Jakob Kosunen noin 24 vuoden. Lukuisa joukko sukulaisia ja ystäviä jäivät heitä surulla kaipaamaan.

    (lisää…)

  • Kuvanveistäjä Martti Tarvainen

    Martti Kustaa Juhonpoika Tarvainen (7.8.1897 Pieksämäki – 2.11.1985 Oulu) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari.

    Taiteilija Martti Tarvainen

    Tarvainen opiskeli vuosina 1915–17 Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja vuosina 1924–25 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

    Martti Tarvaisen perhe eli vanhemmat ja sisarukset muuttivat Laitasaareen Pieksämäeltä vuonna 1916. Asuivat Kopsassa no 42 sekä Martti itse myöhemmin avioiduttuaan isänsä aikoinaan hankkimassa Hämälän no 4 talossa.

    (lisää…)

  • Majuri Samuel Johan Löthman ja hänen sukunsa Muhoksella

    Piirros Viinikan talosta vuodelta 1850

    Viinikka vuonna 1850 – klikkaa kuvaa

    Suomen sodassa kuollut majuri Samuel Johan Löthman kuului ruotsalaiseen sotilassukuun. Hänen isänsä Johan Conrad Löthman syntyi Örebrossa vuonna 1724 ja kohosi pitkällä sotilasurallaan everstiluutnantiksi. Hän toimi Kajaanin maakomppanian päällikkönä vuosina 1750-64. Löthmanin virkakausi Kajaanissa oli haasteellinen, koska hän vastasi miltei ainoana upseerina koko nykyisen Kainuun alueen puolustamisesta. Johan Conrad Löthman siirtyi Kainuusta Pohjanmaan rykmentin Kemin komppanian päälliköksi 1764 ja erosi vakinaisesta palveluksesta everstiluutnanttina 1783.

    (lisää…)