Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Elvi Haatajan muistelmia

    Aarno Määttä, jonka suku on lähtöisin Pienimäätästä no 17, on haastatellut laitasaarelaisia viime vuosituhannen lopulla. Julkaisemme Aarnon lähettämiä juttuja sivustolla.  

    Haatajan Elvi (s. 1911), jonka kotitalo oli Honkarinta no 78, on muistellut seuraavaa:

    Pikkaraisen no 72 isäntä oli viemässä tervaa Ouluun. Hän kuljetti tervat Laitasaaren Laukan tilan rantaan ja siitä oli tarkoitus jatkaa veneellä Oulujokea myöten Ouluun. Kun venettä lastattiin se kaatui, mutta isäntäpä ei harmitellut karanneita tervatynnyreitä, vaan kun itsekin oli muljahtanut jokeen – oli vain päivitellyt, että kastuikohan rahat!

    (lisää…)

  • Laitasaaren karjakanta vuonna 1882

    Senaatin talousosaston kamaritoimituskunnan kamarikonttorin arkistosta löytyvät kunnittaiset tilastot tilakohtaisesta kylvöstä, sadosta ja karjakannasta.

    Ohessa poiminta tästä arkistosta. 1 – jostain syystä linkin asetus ei onnistu https://digihakemisto.net/item/453469819/6292931687/247

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Virsi ensin, pamaus sitten (1926)

    On kaunista olla periaatteilleen uskollinen; jos vaikka erehdys sattuu, vastatkoon periaate puolestaan. Siitä ei kuitenkaan sakoteta eikä panna jalkapuuhun.

    Joskus saatetaan itse periaatekin julistaa pannaan, mutta harvoin se tapahtuu yksimielisesti, ja kuka voi väittää, että enemmistö, joka määrää periaatteen kohtalon, on aina ja ehdottomasti oikeassa. Kaikkiallahan on pimeä ja valo esiintyy vain pieninä pilkkuina. Laadittaisiinpa kerran koetteeksi perustuslaki, jonka mukaan vähemmistö aina voittaisi. Ei siitä maapallon magneettinavat katkeaisi.

    Sitä, että entisajan ristiritarit ensin tappoivat turkkilaisia ja sitten rukoilivat Vapahtajan haudalla, on alettu nykyajalla pitää vähän sopimattomana; mutta kun suuri Kustaa Aadolf ensin rukoili ja sitten surmasi katolilaisia, ei sitä lainkaan pidetä törkeänä – luterilaisen periaatteen mukaan.

    (lisää…)

  • Jättiläistarinoita – osa 3, Kalevan 12 poikaa

    Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme.

    Et gammalt slåt som en jätte opbygdt i fordna tider hwareft[er] finnes sielfwa grunwallen af stora gråsten ock jord ock ehuru det är skoggångit kan dock lickwel synas muren ock twå portar. – Vanha linna, jonka jättiläinen on rakentanut muinaisina aikoina, jossa on itse perustus suurista harmaakivistä ja maasta, ja vaikka se on metsittynyt voi kyllä kuitenkin näkyä muuri ja kaksi porttia. Maanmittari Vikarin kartta vuodelta 1739. 1

    Kun Suomalaiset tulivat näille seuduille, asuivat Jättiläiset kiviluolissaan. Sattumalta Jättiläisen tyttö, joka kuten muutkin sukulaisensa, oli tavattoman voimakas ja isokasvuinen. Kulkiessaan niille seuduille, missä Suomalainen hevosellaan kynti peltoa, tyttö kummastellen naapurinsa työtä ja työkaluja, sieppasi kyntäjän hevosineen päivineen helmaansa ja kantoi isänsä luokse, kysyen mikä asuskelija se oli.

    (lisää…)

  • Vanhan Kosulan tulipalo vuonna 1933

    Tuli hävitti eilen Muhoksella taloja perinpohjin – Kosusen ja Saarelan talot Laitasaaressa kaikkineen poroksi. Kaksi muuta taloa oli mennä saman tien. Oulun vapaapalokunta hälyytettiin avuksi, mutta 2 tuntia liian myöhään.

    Eilen klo 10 tienoissa päivällä pääsi tuli valloilleen Muhoksella Laitasaaressa sijaitsevassa Väinö Saarelan talossa. Talon väki oli parhaillaan aterialla, kun äkkiä havaittiin navettarakennuksen olevan tulessa ja liekkien nuoleskelevan talon asuinrakennusta, josta puolet kuului samassa kartanossa olevalle Jaakko Kosuselle.

    (lisää…)