Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Senaatin talousosaston kamaritoimituskunnan kamarikonttorin arkistosta löytyvät kunnittaiset tilastot tilakohtaisesta kylvöstä, sadosta ja karjakannasta.
Ohessa poiminta tästä arkistosta. 1 – jostain syystä linkin asetus ei onnistu https://digihakemisto.net/item/453469819/6292931687/247
Joskus saatetaan itse periaatekin julistaa pannaan, mutta harvoin se tapahtuu yksimielisesti, ja kuka voi väittää, että enemmistö, joka määrää periaatteen kohtalon, on aina ja ehdottomasti oikeassa. Kaikkiallahan on pimeä ja valo esiintyy vain pieninä pilkkuina. Laadittaisiinpa kerran koetteeksi perustuslaki, jonka mukaan vähemmistö aina voittaisi. Ei siitä maapallon magneettinavat katkeaisi.
Sitä, että entisajan ristiritarit ensin tappoivat turkkilaisia ja sitten rukoilivat Vapahtajan haudalla, on alettu nykyajalla pitää vähän sopimattomana; mutta kun suuri Kustaa Aadolf ensin rukoili ja sitten surmasi katolilaisia, ei sitä lainkaan pidetä törkeänä – luterilaisen periaatteen mukaan.
Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivustollamme.
Et gammalt slåt som en jätte opbygdt i fordna tider hwareft[er] finnes sielfwa grunwallen af stora gråsten ock jord ock ehuru det är skoggångit kan dock lickwel synas muren ock twå portar. – Vanha linna, jonka jättiläinen on rakentanut muinaisina aikoina, jossa on itse perustus suurista harmaakivistä ja maasta, ja vaikka se on metsittynyt voi kyllä kuitenkin näkyä muuri ja kaksi porttia. Maanmittari Vikarin kartta vuodelta 1739. 1
Kun Suomalaiset tulivat näille seuduille, asuivat Jättiläiset kiviluolissaan. Sattumalta Jättiläisen tyttö, joka kuten muutkin sukulaisensa, oli tavattoman voimakas ja isokasvuinen. Kulkiessaan niille seuduille, missä Suomalainen hevosellaan kynti peltoa, tyttö kummastellen naapurinsa työtä ja työkaluja, sieppasi kyntäjän hevosineen päivineen helmaansa ja kantoi isänsä luokse, kysyen mikä asuskelija se oli.
Tuli hävitti eilen Muhoksella taloja perinpohjin – Kosusen ja Saarelan talot Laitasaaressa kaikkineen poroksi. Kaksi muuta taloa oli mennä saman tien. Oulun vapaapalokunta hälyytettiin avuksi, mutta 2 tuntia liian myöhään.
Eilen klo 10 tienoissa päivällä pääsi tuli valloilleen Muhoksella Laitasaaressa sijaitsevassa Väinö Saarelan talossa. Talon väki oli parhaillaan aterialla, kun äkkiä havaittiin navettarakennuksen olevan tulessa ja liekkien nuoleskelevan talon asuinrakennusta, josta puolet kuului samassa kartanossa olevalle Jaakko Kosuselle.
Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Iida Maria Aapontytär Arola (o.s. Parviainen, s. 1884 Kangas-Parviainen no 2, asui perheineen Käärmekankaassa no 66)
Käsin ommeltu naisen puku. Pitkä hame ja pitkähihainen paita, istutetut hihat. Paidan kaulusosa avautuu vasemmalta olkapäältä. Hameen kiinnitys vyötäröllä hakasilla. Vaatteissa tyköistuva leikkaus. Musta koristenauha hihansuissa ja kaula-aukossa.
Hameosa ja paidan päällysosa sinistä villakangasta. Paidan kaulus/rintaosa vaaleanpunaista silkkiä ja pitsiä.
Puku on ollut käytössä Amerikassa.
Muut artikkelit avainsanalla ”Vanhat esineet” löydät tästä (klikkaa linkkiä).