Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Vauhkolan isäntä muistelee – sota-aikaa (osa 1)

    Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Ohessa ensimmäinen osa artikkelisarjasta. Suuret kiitokset Pentille, kun ehdit haastattelemaan ja Ristolle mukavista muisteluista!

    Edessä vasemmalla Riston sodassa kaatunut veli Mauri – klikkaa kuvaa isommaksi. Tunnistatteko muita?

    Hangaskankaalla oli raiteilla sota-aikana saksalaisten tavaravaunuja, niitä oli toista sataa. Sieltä poikasena haettiin panoksia ja muuta. Oli vehnäjauhoja, suklaata – ja suksiakin!

    Valoraketeista otettiin ruutia ja sytytettiin palamaan. Savupommeja myös kokeiltiin. Vähään aikaan ei näkynyt mitään, niin tehokas se oli. Oli hyvä tuuri meillä kun tykinhylsyn nalleja räjäytettiin Tuvan (entinen Nuorisoseuran talo, tuhoutui tulipalossa 3.1.1969) portailla heittämällä kiviä päälle, eikä sattunut pahempaa.

    (lisää…)

  • Laitasaari-Seura kiittää jäseniään!

    Kiitämme kaikkia jäsenmaksunsa suorittaneita! Kiitos myös kyläkirjaprojektimme painatusrahaston kartuttamisesta vapaaehtoisin lahjoituksin. Sen voimin pystymme aloittamaan ensimmäisen kirjan materiaalin viimeistelyn ja taiton kuluvan vuoden lopulla.

    Joka vuosi olemme pitäneet kesäpaussia – näin teemme nytkin, koska molempien pääkirjoittajien kiireisintä työaikaa on kesä. Ajastetusti ilmestyy sivustolla kuitenkin artikkeleja myös kesän aikana – niitä odottaa jonossa tällä hetkellä 19 kpl.

    Kokeilemme sivuston rajaamista joksikin aikaa vain jäsentemme käyttöön. Mikäli haluat lukea Laitasaaren tarinoita myös kesän aikana tervetuloa jäseneksi!

    Tutustu seuraan täällä ja täytä jäsenlomake täällä. Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostilla laitasaari.seura [at] gmail.com

    Jäsenille lähetetään sähköpostilla tunnukset ja salasanat ensi viikon aikana. Sivusto sulkeutuu muilta kuin jäseniltä maanantaina 8.6.

  • Rahkon isännän äkkikuolema

    Rahkon no 11 vanha isäntä lähti jalkapatikassa sukuloimaan Liminkaan lokakuun lopussa 1890. Mikä oli niin tärkeä asia, että räntäkelien aikaan, tai kenties jo alkutalven lumilla piti lähteä ilman hevoskyytiä reissuun? Vaimo oli kuollut jo 14 vuotta aiemmin, joten lähes 78-vuotiaalla vanhuksella ehkä oli vain tarve käydä tapaamassa sukulaisia vielä kerran. Vanhan isännän taival päättyi kotimatkalla kesken matkan äkkikuolemaan. Matkalaisen tiellä kohdanneesta kuolemasta mainittiin sanomalehdessä.

    Rahkon isäntänä 1844-86 vaikuttanut Juho Jaakonpoika Pietilä (myöh. Rahko, s. 20.3.1813, k. 27.10.1890) oli syntynyt Lumijoella. Sieltä hänen tiensä kulki Liminkaan Limingan kylän Pietilän taloon isänsä ja äitinsä kanssa. Isän kuoltua 1824 Juho muutti 15-vuotiaana 1828 Muhoksen Laitasaareen Rahkoon, äitinsä avioiduttua talon isännän Matti Rahkon ent. Karhu kanssa. Kun Juho nai Limingasta Vappu Erkintytär Pyhtisen, oli Limingassa ja Lumijoella sekä Juhon että vaimon sukulaisia, joiden luona kyläiltiin.

    (lisää…)

  • Sivuston materiaalin kopiointi kielletty

    Jälleen kerran on törmätty sivuston materiaalin luvattomaan kopiointiin. Se on erittäin ikävää ja yleensä kopioija jää asiasta kiinni. Mikäli huomaat kuviamme tai tekstejämme käytetyn jossain muualla, lähdettä mainitsematta, laitathan viestiä asiasta.

    Muistutus 15.2.2016 – edelleenkään ei ole sallittua jakaa sivustomme kuvia tai mitään muutakaan materiaalia ilman lupaa!

  • Rahko no 11 historia

    Tämän talon historiaa on veivattu – historiallisen kauan! Ainakin jos sivuston aikajanalla mitataan. Koska kirjoitin aiemmin Hyrkistä no 12, oli luonnollista että koetan saada Rahkonkin asujaimiston kasaan – onhan Hyrkki aikoinaan Rahkosta jaettu. Rahkosta lohkotun Rahkolan talon historiaa kokosin myös, taisi olla niitä ensimmäisiä kirjoitelmia.

    Rahkoa jopa 1500-luvulta lähtien asuttanutta sukua muutti talosta joen toiselle puolelle Hyrkkiin vuonna 1828. Sieltä he lähtivät pois vuonna 1915 kun myivät tilan Kinnusille. Viimeiset vanhan Rahkon suvun edustajat asuivat Hyrkistä lohkotussa Nikarassa vuoteen 1934 saakka, tosin silloin se oli ollut jo pidempään vain kesäasuntona.

    Rahkon tila on edelleenkin taloon vuonna 1828 Limingasta tulleen suvun omistuksessa eli yhteensä 187 vuoden ajan (2015).

    Nyt onkin taas iso liuta ihmisiä, joita on kiitettävä avusta – toivottavasti en unohda ketään – Paavo Rahko, Kaisu Rahko, Pete Silenius, Ritva Nygren ja Maj Öström. Ja tietysti Sari, joka on kaivellut niitä kaikkein muinaisimpia asukkaita!

    Rahkosta on paljon kuvia, mietin että niitä pitäisi ehkä vähän karsiakin – mutten raskinut poistaa yhtään!

    Lue Rahkosta lisää tämän linkin kautta.

    P.S. Pete – käypä Rahkolan sivulla – löytyi hieno kuva talostanne!