Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Rahkon isännän äkkikuolema

    Juho ja Valpuri Rahkon hauta

    Rahkon no 11 vanha isäntä lähti jalkapatikassa sukuloimaan Liminkaan lokakuun lopussa 1890. Mikä oli niin tärkeä asia, että räntäkelien aikaan, tai kenties jo alkutalven lumilla piti lähteä ilman hevoskyytiä reissuun? Vaimo oli kuollut jo 14 vuotta aiemmin, joten lähes 78-vuotiaalla vanhuksella ehkä oli vain tarve käydä tapaamassa sukulaisia vielä kerran. Vanhan isännän taival päättyi kotimatkalla kesken matkan äkkikuolemaan. Matkalaisen tiellä kohdanneesta kuolemasta mainittiin sanomalehdessä.

    Rahkon isäntänä 1844-86 vaikuttanut Juho Jaakonpoika Pietilä (myöh. Rahko, s. 20.3.1813, k. 27.10.1890) oli syntynyt Lumijoella. Sieltä hänen tiensä kulki Liminkaan Limingan kylän Pietilän taloon isänsä ja äitinsä kanssa. Isän kuoltua 1824 Juho muutti 15-vuotiaana 1828 Muhoksen Laitasaareen Rahkoon, äitinsä avioiduttua talon isännän Matti Rahkon ent. Karhu kanssa. Kun Juho nai Limingasta Vappu Erkintytär Pyhtisen, oli Limingassa ja Lumijoella sekä Juhon että vaimon sukulaisia, joiden luona kyläiltiin.

    (lisää…)

  • Sivuston materiaalin kopiointi kielletty

    Jälleen kerran on törmätty sivuston materiaalin luvattomaan kopiointiin. Se on erittäin ikävää ja yleensä kopioija jää asiasta kiinni. Mikäli huomaat kuviamme tai tekstejämme käytetyn jossain muualla, lähdettä mainitsematta, laitathan viestiä asiasta.

    Muistutus 15.2.2016 – edelleenkään ei ole sallittua jakaa sivustomme kuvia tai mitään muutakaan materiaalia ilman lupaa!

  • Rahko no 11 historia

    Rahkon talo

    Tämän talon historiaa on veivattu – historiallisen kauan! Ainakin jos sivuston aikajanalla mitataan. Koska kirjoitin aiemmin Hyrkistä no 12, oli luonnollista että koetan saada Rahkonkin asujaimiston kasaan – onhan Hyrkki aikoinaan Rahkosta jaettu. Rahkosta lohkotun Rahkolan talon historiaa kokosin myös, taisi olla niitä ensimmäisiä kirjoitelmia.

    Rahkoa jopa 1500-luvulta lähtien asuttanutta sukua muutti talosta joen toiselle puolelle Hyrkkiin vuonna 1828. Sieltä he lähtivät pois vuonna 1915 kun myivät tilan Kinnusille. Viimeiset vanhan Rahkon suvun edustajat asuivat Hyrkistä lohkotussa Nikarassa vuoteen 1934 saakka, tosin silloin se oli ollut jo pidempään vain kesäasuntona.

    Rahkon tila on edelleenkin taloon vuonna 1828 Limingasta tulleen suvun omistuksessa eli yhteensä 187 vuoden ajan (2015).

    Nyt onkin taas iso liuta ihmisiä, joita on kiitettävä avusta – toivottavasti en unohda ketään – Paavo Rahko, Kaisu Rahko, Pete Silenius, Ritva Nygren ja Maj Öström. Ja tietysti Sari, joka on kaivellut niitä kaikkein muinaisimpia asukkaita!

    Rahkosta on paljon kuvia, mietin että niitä pitäisi ehkä vähän karsiakin – mutten raskinut poistaa yhtään!

    Lue Rahkosta lisää tämän linkin kautta.

    P.S. Pete – käypä Rahkolan sivulla – löytyi hieno kuva talostanne!

  • Mummon luona Monolassa – osa 5

    Viinikasta Monolaan

    Korivaaralta Viinikkaan

    Kiihtelysvaarasta muuttonsa jälkeen Muhoksen kirkkoherraksi siirtynyt Samuel Strömmer oli hankkinut 1865 omistukseensa Viinikan tilan kirkonkylästä, luonnonkauniilta paikalta Oulujoen rannalla. Hänen kuolemansa jälkeen tila siirtyi Aurora ja Viktor Aulinin omistukseen. Se ehti olla heillä 20 vuotta, sitten tila myytiin Kaupin suvulle. Syynä tilasta luopumiseen oli kuulemma ollut Auroran kyllästyminen lähes yksin johtamaan palvelusväen töitä; aviomiehellähän oli Oulussa viisi virkaa.

    Osasyy muuttohaluun on saattanut olla myös väitetty romanssi Viinikan karjakon ja Vilhon välillä. Kun vanhempien mielestä avioliitto ei tullut kysymykseenkään, siinä nähtiin myös syy Vilhon sairastumiseen skitsofreniaan 21-vuotiaana, lähes valmiina maisterina.

    (lisää…)

  • Puhe äitien päivänä 8.5.1927

    Äitienpäivä

    Hyvät kuulijat!

    Tänään vietetään koko maassamme äitien päivää. Tämä päivä on omistettu äideille ja heidän suuriarvoiselle tehtävälleen. Me myöskin olemme järjestäneet vaatimattoman juhlan palauttaaksemme muistiin äidin tehtävän tärkeyttä ja herättääksemme sille enemmän ymmärtämystä ja tunnustusta kuin jokapäiväisessä elämässä on tapana. Ja kumminkin, jos kenenkään tehtävä on tärkeä, ja vastuunalainen, on se juuri äidin. Voikohan ihmiskieli lausua jotain toista sanaa, mikä sointuisi niin kauniilta ja olisi täynnä arvaamatonta rakkautta ja hellyyttä ja mikä sisältäisi niin monia muistoja, kuin juuri äidin nimi? Mahtaneeko olla niin kovaa sydäntä, niin syntien tahraamaa mieltä, mikä ei sulaisi äidin muiston ääressä?

    (lisää…)