Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Mummon luona Monolassa – osa 5

    Viinikasta Monolaan

    Kiihtelysvaarasta muuttonsa jälkeen Muhoksen kirkkoherraksi siirtynyt Samuel Strömmer oli hankkinut 1865 omistukseensa Viinikan tilan kirkonkylästä, luonnonkauniilta paikalta Oulujoen rannalla. Hänen kuolemansa jälkeen tila siirtyi Aurora ja Viktor Aulinin omistukseen. Se ehti olla heillä 20 vuotta, sitten tila myytiin Kaupin suvulle. Syynä tilasta luopumiseen oli kuulemma ollut Auroran kyllästyminen lähes yksin johtamaan palvelusväen töitä; aviomiehellähän oli Oulussa viisi virkaa.

    Osasyy muuttohaluun on saattanut olla myös väitetty romanssi Viinikan karjakon ja Vilhon välillä. Kun vanhempien mielestä avioliitto ei tullut kysymykseenkään, siinä nähtiin myös syy Vilhon sairastumiseen skitsofreniaan 21-vuotiaana, lähes valmiina maisterina.

    (lisää…)

  • Puhe äitien päivänä 8.5.1927

    Hyvät kuulijat!

    Tänään vietetään koko maassamme äitien päivää. Tämä päivä on omistettu äideille ja heidän suuriarvoiselle tehtävälleen. Me myöskin olemme järjestäneet vaatimattoman juhlan palauttaaksemme muistiin äidin tehtävän tärkeyttä ja herättääksemme sille enemmän ymmärtämystä ja tunnustusta kuin jokapäiväisessä elämässä on tapana. Ja kumminkin, jos kenenkään tehtävä on tärkeä, ja vastuunalainen, on se juuri äidin. Voikohan ihmiskieli lausua jotain toista sanaa, mikä sointuisi niin kauniilta ja olisi täynnä arvaamatonta rakkautta ja hellyyttä ja mikä sisältäisi niin monia muistoja, kuin juuri äidin nimi? Mahtaneeko olla niin kovaa sydäntä, niin syntien tahraamaa mieltä, mikä ei sulaisi äidin muiston ääressä?

    (lisää…)

  • Koskenniska no 77 historia

    Koskenniskan uudistila perustettiin 1800-luvun ensi vuosina Sanginjoen varrelle. Tilannimenä on myös ollut Vaara.

    Koskenniskaa on omistanut vuodesta 1831 lähtien sama suku, eli jo 183 vuoden ajan (2015). Talon historiikin voit lukea tämän linkin kautta.

    Lämmin kiitos omistajasuvulle avusta asujaimiston selvittämisessä sekä upeista kuvista!

  • Hauskaa Valpuria!

    Toivotamme Hauskaa Vappua kaikille laitasaarelaisille ja tämän sivuston lukijoille!

    P.S. Kuvassa Muhoksen kirkkoherra K. A. Strömmer ylioppilaslakki päässä siman juonnissa vaimonsa Hiljan kanssa. Katso pappilan kuvia täältä.

  • Jättiläistarinoita – osa 11, Montan kuolema

    Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Tämä artikkeli on sarjan viimeinen. Kaikki jättiläistarinat löydät tämän linkin kautta. Kiitos Raimolle näiden kokoamisesta!

    Mutta koskenhaltiaa ei tämmöinen tuuma ensinkään tyydyttänyt, häntä päinvastoin suututti Montan kavaluus. Hän kosti. Vähän matkaa kosken alapuolella oli vesipyörre, jossa puun näköinen esine pyörien kellui. Montta tunsi sen samaksi kuusoseksi, joka ennen oli ollut hänen purjeenansa ja vast’ikään hänen oivana oppaanansa kosken kuohujen keskitse. Hän päätti ottaa puun ylös ruuheensa, kukapa tiesi miksi tuo vielä voi hyväksi olla. Hän tarttui käsin puuhun, mutta vetikö samassa haltia puuta toisesta päästä, vai mikä lienee, mutta horjahti suinpäin hän veteen pudota pulahti ja katosi arkkuineen päivineen pyörteeseen. Tyhjänä, pohja yläilmoihin kääntyneenä, jatkoi ruuhi hiljaista kulkuansa jokea alaspäin. Haltia otti väkivallalla mitä hänelle oli tuleva vieläpä kuolemallakin rankaisi lupauksen rikkojaa.

    (lisää…)