Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Rönkön höyrymylly

    Heinäntekoa Monolassa

    Kuten tästä lehdestä on aikonansa mainittu, osti viime keväännä talokas Juho Rönkkö Muhokselta vanhanaikaisen ja hylyksi joutuneen höyrykoneen kauppias H. O. Storelta Oulusta perustaakseen höyrymyllyn omistamalleen Rönkön maatilalle Laitasaaren kylässä. Raskaimmat koneen osat siirrettiin jo viime kelin aikana mainittuna kevännä sanotulle paikalle, ehkä vähäisempiä kappaleita lienee jälestäpäinkin toimitettu. Kesän aikana laitettiin perustus ja huoneisto sanottua tarkoitusta varten. Koneen ylöspanemisen sekä muuraustyöt on J. Rönkkö sittemmin itse toimittanut ja kaikki on sattunut tarkoituksen mukaisesti. Hän onkin tunnettu paikkakunnalla teollisuudessa eteväksi mieheksi.

    (lisää…)

  • Oulujoen vesistöpalkinto 2014

    Vesistöteko 2014

    Laitasaaren historiasivusto on saanut Oulujoen Reitti ry:n tunnustuspalkinnon vuoden parhaasta ympäristökulttuuriteosta. Palkittavan teon on jollain tavalla liityttävä Oulujoen vesistön tunnetuksi tekemiseen, sen virkistyskäytön tai elävän kulttuurin edistämiseen.

    Sivusto kertoo Laitasaaren ja koko Muhoksen tarinaa vuosisatojen takaa nykypäivään. Sivusto on erittäin laaja ja kasvaa koko ajan. Sivuston eteen on tehty valtavasti töitä ja se on erinomainen esimerkki lajissaan. 1 2

    Vastaanotin palkinnon koko upean kirjoittajatiimimme puolesta – erityiskiitokset historian syövereihin syöksymisestä toiselle sivuston päätoimittajalle eli Sarille, huippututkijoille Ritvalle ja Raimolle sekä muille ahkerille kirjoittajillemme! Eikä unohdeta tekniikkaguru Pekkaa! Yhteistyömme on saanut mukavan tunnustuksen.

    P.S. Kaikki Oulujokeen liittyvät tarinat löydät tämän linkin kautta.

  • Arkistolaitoksen tietokannassa ongelmia

    Tilojen historiikkeihin linkitetään aina alkuperäiset lähteet, jotka ovat useinmiten joko Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa tai Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen materiaaleissa.

    Arkistolaitoksen linkit eivät nyt toimi, ohessa tiedote asiasta

    22.04.2015
    Digitaaliarkistossa käyttökatko

    Digitaaliarkiston toiminnassa on useita viikkoja kestävä käyttökatko. Käyttörajoitetut digitaaliset aineistot ovat toistaiseksi poissa käytöstä, mutta julkisia digitaalisia asiakirjoja voi tutkia arkistolaitoksen Astia–verkkopalvelun kautta.

    Arkistolaitoksen Digitaaliarkiston teknistä ylläpitoa ollaan parhaillaan ulkoistamassa. Osana ulkoistamista aineisto siirretään uudelle palvelimelle. Siirron valmistuttua palvelu toimii jälleen normaalisti.

    Arkistolaitos pahoittelee asiakkailleen katkoksesta aiheutuvaa haittaa.

  • Rönkkö no 18 historia

    Pihaheinäntekoa, taustalla Rönkön talot

    Monolan väkeä heinähommissa – oikealla harava kädessä Tytti eli Gunvor Hägglund, vasemmalla Joonas Littow ja keskellä Antti Jaara Kivarista. Taustalla Rönkön rakennuksia.

    Rönkkö – myös Määttä-Rönköksi mainittu – on, kuten nimestä voi päätellä, yksi monista Määtän taloista Laitasaaressa.

    1. Määttä kantatalo – lue lisää tästä
    2. Isomäättä no 16 – historiikin kirjoitus kesken – apua kaivataan!
    3. Pienimäättä no 17 – lue lisää tästä
    4. Määttä-Rönkkö no 18 – lue lisää tästä
    5. Määttä-Sieppo no 20 – lue lisää tästä
    6. Määttä-Yrjänä no 29 – lue lisää tästä
    7. Määttä-Kauppi no 36 – lue lisää tästä
    8. Kopsa no 42 – lue lisää tästä

    Kuten huomaatte – Isomäätän historiikki on aivan alkutekijöissään! Onko sukuasi asunut tilan alueella?

    Rönköstä ei ole kuvia – olisiko tilaa viimeisimmäksi omistaneilla Haapalaisilla niitä? Tai talon heiltä ostaneilla ja rakennukset purkaneilla uusimmilla omistajilla? Yhteydenottojanne kaivataan!

  • Kuvien tunnistamista – lapset ja ryhmät

    Pirttijärvellä juhannuksena 1930

    Sanginjokisia Pirttijärvellä juhannuksena 1930 Tuppelan pihassa. Vas. Lohelat Samppa, ed. Heikki ja Väinö. Janne Viittanen edessä, Aarne Kassinen avopäin vaal. takissa, Eemil Honkarinta, Mirja Kaveri, Anne Laurila, Janne Kaveri ja Antti Määttä kaulakkain, Lilja Törmänen valk. hartiahuivi, Lyyli Aho kukallinen huivi, takanaan Helga Parviainen sekä Hilja Grönstrand. Martta Honkarinta ja Iida Mikkonen oik. Kuva: Sinikka Koskenniska

    Tunnistamattomiin ryhmäkuviin on saatu pari uutta kuvaa sanginjokisista, tarkistakaapa näkyykö tuttuja naamoja? Oheisen kuvan tekstin löysi Pohjois-Pohjanmaan perinnealbumista Pentti Lohela.

    Entäs tämä talo – kenties Sanginjoelta tämäkin?

    Mikä talo?

    Linkit tunnistamattomiin lapsiin ja ryhmiin.

    Aiempi tunnistusartikkeli.