Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Maria Laukka – Nuorisolle (18.9.1927)

    Nuoriso näyttää yhä enemmän jäävän oman onnensa nojaan. Vanhempi väki ei tahdo heitä ymmärtää. Elämänsä varrella saavutettujen kokemustensa perusteella heillä on vakavammat käsitykset kuin kokemattomalla nuorisolla. Siitä ehkä johtuu, että he tahtoisivat saada nuorisonkin vakavaksi ja menevät vaatimuksissaan niin pitkälle, että tuomitsevat kaiken nuorison toiminnan ja vetäytyvät syrjään. Onpa paikkakuntia, joilla vanhat muodostavat suljetun piirin ja jos nuorisoa sattuu sinne eksymään, on heillä ankarat nuhdesaarnat valmiina, mutta ei mitään rakkaudella annettuja neuvon sanoja. Vanhat ovat saaneet sellaisen epäihanteellisen käsityksen, että ihmiselle riittää sellainen toiminta, mikä on välttämätöntä aineellisen toimeentulon hankkimiseksi. Kun tekee työnsä, syö ja lepää tarpeeksi, muuta ei muka tarvitse. Ilo on liikaa ja leikki on jo vallan sopimatonta, jopa suorastaan pahe, jota on kaikin voimin mitä ankarimmin vastustettava. Jos syöminen ja lepääminen jää ainoaksi elämän ihanteeksi, on se liian vähän ihmiselle, se ei voi tyydyttää ainakaan elämänhaluista nuorisoa, eikä se saa sitä tyydyttää. Miten sellainen nuoriso voisi vastaisen elämän vastuun kantaa ja miten sille voitaisiin vastuu uskoa!

    (lisää…)

  • Jatkosodan muistoja kotirintamalta – osa 1

    Rannan Taisto (Rantakeränen no 23) on muistellut sota-asioita vuonna 1997. Julkaisemme muistelmat kahdessa osassa – toisen löydät täältä.

    Olin kolmetoistavuotias, hevosista pitävä poika, kun naapuriini Koivikon koulutilalle Muhokselle muodostettiin Suomen armeijan neljäs hevossairaala, jonne kuljetettiin rintamalla haavoittuneet ja sairastuneet hevoset. Yksikköä kutsutiin ”konikomppaniaksi”.

    Komppanian upseerit ja aliupseerit sekä lotat olivat kaikki eläinlääkintäkoulutuksen saaneita. Heidän lisäkseen miehistöön kuuluivat hevosten hoitajat, rehunajajat, kengittäjät, teurastajat ym. apumiehistö. Hevosten määrä kasvoi jo vuonna 1942 siinä määrin, etteivät Koivikkoon varatut tilat enää riittäneet, vaan jouduttiin ottamaan käyttöön lisätilaksi lähellä oleva pappilan kivinavetta. Joitakin hevosia sijoitettiin myös  muille naapuritiloille.

    (lisää…)

  • Juuret Henttuojan törmällä – sukusaaga Muhokselta

    Yksi Laitasaaren historiasivuston kantavista voimista, Raimo Ranta, on saanut useita vuosia kestäneen Perttunen-Henttunen -sukutietojen keruutyön kansien väliin! Kirja tulee painosta kuukauden kuluttua ja sitä voi ennakkotilata Raimolta.

    Perhetaulujen lähtöhenkilöt ovat Tuomas Pertunpoika Perttunen (s. n. 1668 Oulunsuussa) ja vaimonsa Elin Laurintytär Henttunen (s. n. 1675 Muhoksella). Perhetauluja on 1.931 kpl ja niissä on 11.856 henkilöä. Tauluihin on koottu eri lähteistä löytyvää tietoa ko. perheen elämästä ja asuinpaikoista; sukua sivuavaa Muhoksen sekä Oulujokivarren paikallishistoriaa 1500-luvulta nykypäivään. Kirjassa esitetään myös Tuomas Perttusen ja Elin Henttusen esivanhemmat 1500-luvun alusta alkaen.

    Sivuja 620 (A4-koko), kuvia 150 kpl. Lankasidottu ja neliväriset, laminoidut kovat kannet.

  • Puolukassa 1950-luvulla

    Oli kaunis syksyinen sunnuntaiaamu Laitasaaressa. Äitini Hanna ja naapurin Helmi olivat käyneet puolukassa lauantaina kaukana kunnan rajalla, jopa osin Tyrnävän puolella. Komeita tummanpunaisia puolukoita he olivat saaneet kerättyä mukavasti, sillä saalista oli tullut 6-7 sankoa molemmille. Siinä olikin kantamista – osa piti jättää metsään piiloon haettavaksi seuraavana päivänä.

    Lähdimme sitten noutamaan niitä, mukana olivat isäni, äitini sekä naapurin Jenni ja minä. Olin noin 7-8 vuotias ja pieni reppu selässä taivalsin matkaa. Meillä kaikilla oli eväitä sanomalehtiin käärittyinä sekä mehua ja termospullossa kahvia.

    (lisää…)

  • Inkalan krouvi

    Huom! Tämä artikkeli on 500. joka on sivustolla julkaistu! Katso kaikki artikkelit aakkosjärjestyksessä tämän linkin kautta.

    Muhoksen käräjät 30.8.-7.9.1786 Tikkalan talossa, s. 298-302, § 145 1

    Kruununnimismies Aleksander Schroderus ilmoitti laillisesti käsiteltäväksi aikaisemmilla käräjillä olleen rikosasian, mikä oli lykätty syytettyjen poissaolon takia.

    Rengit Juho Antinpoika Perttunen ja Pekka Liflander sekä talollisen poika Sakari Inkala olivat talollinen Iisakki Inkalan krouvissa eräänä pyhäpäivänä vuonna 1786 pelanneet korttia, ja talollinen Iisakki Inkala oli sen sallinut talossaan.

    (lisää…)