Käykääpä ihailemassa Kalevin kätten tuotoksia kirjastosalin näyttelytilassa. Näyttely avoinna 23.11.2015 asti kirjaston aukioloaikaan.
-
Jatkosodan muistoja kotirintamalta – osa 2
Rannan Taisto (Rantakeränen no 23) on muistellut sota-asioita vuonna 1997. Julkaisemme muistelmat kahdessa osassa, ensimmäisen löydät täältä (klikkaa linkkiä). Kuvien hevoset eivät liity tarinaan.
Hevospotilaiden määrä oli enimmillään kahdeksankymmenen paikkeilla. Eläinsairauksista oli pääosin lyöttymiä ja säkätautia. Näiden aiheuttamat avohaavat märkivät ja ne piti päivittäin puhdistaa sekä lääkitä. Nämä taudit aiheuttivat ylipitkät valjoissa olojaksot, varsinkin kärryvaljastuksessa, ja tiettömät maisemat.
-
Paasimaa no 76 historia
Kuvassa Paasimaasta eli Paasilasta lohkotulla Pihlajarinne -nimisellä tilalla ollut Muhoksen Osuuskauppa, jota pitivät Arvo ja Helli Tuohino. Samalla tilalla oli myös Oulun Osuuskauppa, jonka kauppiaina olivat Antti ja Lilja Määttä.
Paasimaan historiaa on kirjoitettu useammassa eri vaiheessa, Sari aloitti ja minä lopettelin. Tällainen siitä tuli – katso myös taloon liittyvät artikkelit (klikkaa linkkejä).
-
Oulujoki-ilta ma 2.11.2015 (Koivu ja tähti)
Infoa Muhoksen kunnalta:
Oulun Yliopisto teki talvella 2014-15 selvityksen ja kuntalaiskyselyn Oulujoen moninaiskäytön kehittämisestä. Vastauksista on koottu mielenkiintoinen Oulujoki-raportti, jota esitellään 2.11. tapahtumassa. Tilaisuudessa voit osallistua keskusteluun ja kysellä asiantuntijoilta asukkaiden toiveiden toteutumisesta. Mukana mm. Fortumin ja ELY-keskuksen edustajat.
Vinkki: kannattaa käydä kirjaston lehtisalissa tutustumassa ennakkoon aihetta sivuavaan näyttelyyn. Näytteillä on vanhoja jokivalokuvia, sekä erittäin mielenkiintoinen Pyhäkosken seurataloon liittyvä arkkitehtuurin diplomityö. Joen moninaiskäytön kehittäminen avaa myös laajoja matkailullisia näkymiä.
Näyttelystä voit ottaa mukaasi Oulujoki-raportin tiivistelmän.
Tilaisuus alkaa klo 17:30 kahvitarjoilulla – lisätietoa tapahtumasta: Tiedote Oulujoki-illasta
-
Mummon luona Monolassa – osa 8
Nuuka kaffimusteri
Muhoksen seudulla, erityisesti Soson laajojen luonnonniittyjen ojanreunoilla kasvoi runsaasti mesimarjoja. Helvi-täti oli saanut idean hyödyntää suurta satoa sylttäämällä eli hilloamalla marjoja myyntiin. Yritys onnistui, ja hänen mesimarjahillollaan oli kysyntää Helsingin hienoja ravintoloita myöten.
Seudun köyhien mökkien väki tuli Monolaan kauppaamaan mesimarjojaan. Poimijatyttösiä pestattiin myös marjoja perkaamaan. Mesimarjat oli perattava yksitellen, kanta irrotettava pienillä teräväkärkisillä saksilla. Se oli hidasta ja pitkäpiimäistä työtä, jolta mekään emme välttyneet. Elokuisina kesäpäivinä Monolan pihamaalla istui pöydän ympärillä eri-ikäistä naisväkeä perkaamassa tuoksuvia marjoja.
