Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Aku pakinoi – Muistojen polulla (1945)

    Täältä maaseudun pyhästä hiljaisuudesta asiat joskus vetävät kaupungin hälinään, josta allekirjoittanut ei ole monestikaan joutunut kärsimään sen jälkeen kun sotapalvelus tuli suoritettua siellä Merikosken Valkeassa kaupungissa.

    (lisää…)

  • Viinikanojat Kalilaan v. 1930

    Aarne Henrik Viinikanoja (s. 15.1.1897 Viinikanoja no 67) osti Kalilan eli Hangaskankaan no 43 vuonna 1930 yhdessä isänsä Kalle Pekanpoika Viinikanojan kanssa Erkki Kalilalta. Kali-Eera niinkuin häntä puhekielessä kutsuttiin, oli se valistunut tilallinen, joka mainitaan Huovilan koulun perustamishistoriikissa. Hän oli myös säästöpankin johtokunnan jäsen.

    (lisää…)

  • Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 29.3.2016

    Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous tiistaina 29.3.2016 Laitasaaren rukoushuoneella. Osoite: Rantatie 190, 91510 Rova.

    Hallitus kokoontuu klo 17:00 ja vuosikokous klo 18:00. Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet.

    Tervetuloa!

    P. S. Jos haluat tukea toimintaamme, liity jäseneksi – onnistuu  lomakkeella (klikkaa linkkiä).

  • Mummon luona Monolassa – osa 10

    Elämää lintukodossa

    Monolassa ei ollut kaivoa, vaan Vilho-eno nosti talousvedenkin silloin vielä puhtaasta Oulujoesta. Ruoka oli yksinkertaista; perunaa, rössypottua, marjaruokia, vellejä ja puuroja. Aika usein oli tattaripuuroa, ja siitä opimmekin pitämään. Meitä passattiin ja syötettiin kolmen ihmisen voimin. Naapuritalon, Kankaalan tytär Hanna oli pestattu päiväapulaiseksi. Rea jo kyllästyi: ”Minä en rupea olemaan sellaisessa talossa, jossa aina pitää syödä.”

    (lisää…)

  • Pakkanen

    Miten selvittiin pakkastalvista maaseudulla 1940-50 luvulla

    Rakennukset olivat hirsirakennuksia eivätkä kaikistellen aina kovin lämpimänpitäviä. Lämmitettiin uuneilla, jokaisessa huoneessa oli omansa. Lämmitykseen meni puuta ja aikaa useampi tunti päivässä. Asuntojen ikkunat olivat kaksinkertaisia ja niiden alaosat jäätyivät kovilla pakkasilla. Ilmojen lauhtuessa jäät sulivat ja ikkunoista valui vesi puuruuhiin, jotka oli laitettu ikkunanpokien alle.

    (lisää…)