Kuvannut Hannu Leskelä
-
Talvipäivä Laitasaaressa
-
Anna Parviainen purki kihlauksen
Tuomiokirjakortistossa on 12 kpl kihlauksen purkamisjuttuja 1600-luvulta koko Pohjois-Pohjanmaalta.
Käräjät 17.-19.2.1679
Koska Anna Paavontytär Parviainen ei ollut täyttänyt lupaustaan arvoisan tuomiokapitulin päätöksen 11.12.1678 mukaisesti eikä myöskään nyt suostu avioliittoon Aappo Martinpoika Karhun kanssa, niin mainitun tuomiokapitulin päätöksen mukaan Anna saa sakkoa 18 taaleria kuparirahaa ja palauttaa kihlajaislahjat, kaksi karoliinia, yhden hopeasormuksen ja yhden kyynärän palttinaa ja maksaa Aapolle hänelle tässä asiassa aiheutuneet kulut ja kihlajaislahjat kaksinkertaisena 15 taaleria 16 äyriä kuparirahaa pysyen myös naimattomana siihen asti, kun Aappo menee naimisiin ja vielä hakee arvoisalta tuomiokapitulilta lupaa siihen, mistä kaikesta Annaa kirkkoherran pyynnöstä muistutetaan. 1
Jäikö Anna kaitsemaan jostakin syystä nuorempia sisaruksiaan vai loppuiko rakkaus? Melko kalliiksi tuli kihlauksen purku! Anna oli Parviaisesta no 2 ja kihlattu Aappo ilmeisesti Muhoskylän Karhusta. 2 3
-
Aku pakinoi – Hauska koulupäivä (1948)
Klikkaa kuvaa isommaksi – vain pari oppilasta enää tunnistamatta! Keitä he ovat?
Koulutyö on vain harvassa tapauksessa hauskaa. Useimmassa tapauksessa se on ikävää. Vaikka kaiken oppimisen pitäisi tapahtua lasten sielun voimien tasossa, se useinmiten kulkee sen yläpuolella, ja niin luontainen tiedonhalu saa liiaksi vaikeasti sulavaa purtavaa. Pienet ihmissielut koettavat tarttua jokaiseen oljenkorteen, mutta vain harvat korret kestävät. Niin useimmat jäävät toimettomaan tylsyyteen tai sitten ”ohjelman ulkopuolelle” omiin mielikuvitusmaailmoihinsa. Onko sitten ihme, jos koulussaolo on ”mätää”.
-
Uudenvuoden yö
Köyry männyn oksa
lumen siiven alla,
yllä sinitaivas
maalla valkealla.Hiljaisuuden hymni
ympärillä on.
Soiva uuden vuoden
kuva sanaton
sitoo toivoon koko
ihmiskunnan kanssa,
että sukupolvet eläis
aikojansa
uutta rauhan vuotta
vaiheittain,
vihan okaat
juurineen pois kitkis
eikä ihmisveli
toisen tähden itkis.Hyväntahdon mieli
jokapäivän työssä.
Luonnonrauhan hymni
uudenvuoden yössä.– Salli Lund, 1969
P.S. Runo on julkaistu myös nimellä Kinos Oksalla. Toni Edelmann on säveltänyt runon ja Harri Saksala sen laulaa. Löytäisikö joku maininnan tästä äänitteestä jostakin, tai peräti itse äänitteen?
Hyvää Uutta Vuotta!
-
Ketola no 27 historia
Ketola no 27 on aikoinaan jaettu Hämälästä no 4. Kun selvittelin näiden kahden talon historiaa, en aina ollut täysin perillä siitä kummasta talosta oli kysymys; saman nimisiä isäntiä ja välillä tultiin toisesta ja mentiin toiseen. Dokumentteja piti käydä uudelleen ja uudelleen läpi ja kysyä neuvoa viisaammilta.
Kuten Hämälääkin, myös Ketolaa omisti 1860-luvulta lähtien Kopsan no 42 Keräset, ensin isä Simo ja sitten poika Juho ja pojanpoika Aappo. Tila on edelleen saman suvun omistuksessa.
Keräset (suku alkuaan Pähti eli Pätsi Kempeleestä) olivat aikoinaan laitasaarelainen suurmaanomistajasuku neljine tiloineen. He omistivat siis Kopsan, Hämälän ja Ketolan – ja se neljäs tila oli Lumiainen no 64.
Kiitän jälleen kaikkia jotka auttoivat tämän talon asujaimiston selvittämisessä!
