Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Lahjoittanut Aili Eskelinen o.s. Siekkinen (Lippo Jurvakainen no 45)
Vieterilaitteen avulla toimiva, pientä kirvestä muistuttava terä, puinen kotelo. Puu, metalli. 6 cm x 2,5 cm
Suoneniskennässä iskettiin suoniraudalla laskimoverisuonten kohdalle haava, josta verta juoksutettiin veriastiaan. Jos tauti oli paikallinen, iskettiin suonta niin läheltä sairasta paikkaa kuin mahdollista. 1
Täten luovutan ja myyn minä Jacob Fjellström vaimoni Katarinan suostumuksella ja luvalla omistamani Alainkalan eli Apajan 3/8 manttaalin perintötilan nro 38 Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylässä kaikkine sille kuuluvine tiluksineen, alueineen ja etuineen talollisen poika Matti Erkinpoika Perttuselle seuraavaa syytinkiä ja 1000 hopearuplan kauppahintaa vastaan, josta nyt heti maksetaan 400 ruplaa, tämän jälkeen vuoden kuluttua 300 ruplaa ja jälleen vuoden kuluttua tämän maksun jälkeen ennen kesäkuun 1861 loppua jäljellä olevat 300 ruplaa ilman korkoa eräpäiviin asti.
Jos Inkalaa kirjoitettiin pitkään niin aivan yhtä pitkään meni Apajassakin.
Näiden tilojen historiaa kun on pakko kirjoittaa yhtäaikaa tai rinnatusten. Ovathan ne molemmat saaneet aikoinaan alkunsa Ähkysestä – voit lukea siitä kantatalon sivulta. Apaja on Inkalan kanssa samalla rekisterinumerolla 38 ja tilan historiikin voit lukea tästä.
Apajassa oli aikoinaan myös kauppa, kestikievari ja posti. Vieraiden sekä asiakkaiden mennessä ja tullessa elämä on varmasti ollut vaihtelevaa ja värikästä.
Kiitos tilan omistajasuvulle yhteistyöstä asujaimiston selvittämisessä ja hienoista valokuvista! Apajan arkistoista löytyi myös kuvia muista Laitasaaren tiloista ja asukkaista. Ritva N:lle suurkiitos avusta vanhempien dokumenttien haussa sekä tekstien tulkitsemisessa.
Olen syntynyt v. 1854. Vanhempaini kotipaikka on ollut Muhoksen pitäjässä, Kosulan kylässä pienessä mökissä. Ammattinaan he ovat kesäisin tehneet maatöitä, oja- ja kuokkatöitä y.m., mistä vaan elintarpeensa saivat. Talvella vanhempani kutoivat kalanpyydyksiä taloille – silloin nähkääs sai keväisin ja syksyisin vetää joesta nuottaa, silloin sai maistaa lohtakin.
Lapsuuteni ajoilta muistan vielä, kuinka isäukko toisinaan iltasilla verkkoa kutoessaan lapsilleen kertoili mukavia taruja kultalinnusta, kuninkaan pojasta ja monta muuta hauskaa satua. Ja ”ison vihan” ajoilta hän puhui Kyöstistä, Rautakosken Pekasta ja Laurikaisesta. Oli sillä niitä kaskuja jos jonkinlaisia.
Zachris (Zacharias, Sakari) Topelius (14. tammikuuta 1818 Uusikaarlepyy – 12. maaliskuuta 1898 Sipoo) oli suomalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori. 1
Topeliukseen liittyvät artikkelit sivustollamme:
(kuva linkitetty Wikipediasta)