Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Tapion isäntä

    Pirttijärvellä juhannuksena 1930

    Tapion isäntä oli myöskin ollut vahva mies Isonvihan aikana. Hänellä oli pakosauna Pirttijärvellä. Sinnekin tulivat venäläiset, vaan Tapiolainen, vahva kun oli, surmasi yksinänsä viisi miestä. Yksi vihollisista pääsi kumminkin karkuun ja toi suuremman venäläisjoukon Tapiolaista ahdistamaan. Nämä hukkuivat Pirttijärveen.

    Isäntää kumminkin alkoi peloittaa, ja siitä syystä lähti hän yhä edemmäs etsimään turvaa ja teki silloin ensimmäisen suojan nykyisen Seluskan talon paikalle. Siellä hän kumminkin vielä kerran yhtyi vihollisiin, jotka tulivat häntä vastaan Seluskanjärven jäällä. Tässäkin pääsi Tapiolainen voitolle, surmasi vihollisensa ja syyti ruumiit jään alle. Tämän tapauksen johdosta on vieläkin Seluskanjärvessä Kalmolahti, josta järveä kuivattaessa on löydetty vanha miekka. Se on kumminkin mennyt hukkaan. 1 2

    P.S. Tapion no 26 isäntä Isonvihan aikaan on ollut todennäköisesti Erkki Niilonpoika Kärnä, sukunimeltään alkuaan Pukki. Hän tuli Laitasaareen Oulunsuusta eli Oulujoelta.

  • Pienviljelijä Juho Heikkinen, sepän poika

    Pajatyökaluja - Santeri Lohela

    Juho Heikkinen on yksi Muhoksen merkkimiehistä. Hän on syntynyt Muhoksen Laitasaaressa sepän poikana v. 1859. Suoritti asevelvollisuutensa Oulun pataljoonassa, toimien mm. sotilassairaalan päällysmiehenä, josta toimesta erosi v. 1886 vanhemman aliupseerin arvolla.

    Sen jälkeen toimi hän 6 vuotta kiertokoulun opettajana. Opettaja-aikanaan toimi kesät valtion teiden ja ojain teettäjänä.

    (lisää…)

  • Pakkaspäivän tarinaa

    Laitasaaren Marttojen kudontakurssi 1938

    Mitä meille 1940-1950 luvulla syntyneille lapsille kuuluu ja miten meidät kasvatettiin naisiksi ja miehiksi?

    Sodan jälkeiset vuodet olivat syntyvyydeltään poikkeuksellisen suuret Suomessa, noin 100 000 lasta vuodessa kun nykyisin on puolet siitä määrästä. Luulen että meitä oli silloin helpompi kasvattaa kun ei ollut kovin paljon ulkoisia viettelyksiä vetämään väärille poluille. Nyt meidän ikä alkaa olla 70-80 vuotta. Ennen tämän ikäiset ihmiset olivat vanhuksia, nykyisin meitä kutsutaan senioreiksi.

    (lisää…)

  • Lyyli Similä: Kummitusjuttuja – osa 1

    Rovalan talo siirrettiin Saunakankaalle

    Olin muuvanna syksynä lehemän havussa ylimaasa päin ja erräänä iltana olin silloin Vuotolla, menin muutamaan talloon ja kysyn yöksi. Mulle tehtiin vuoje pirtin penkille, talon väki meni kamariin. Justiin ku olin saamasa unenpäästä kiinni, alako semmonen sissutus kuuluva, että oikein! Tuntu kun märkä, levijä kintas ois tulla sissuttanu ränmuurin takkaa ja sitte pitkil lattijaa aivan sem penkin viereen josa makasin. Siitä se aina kovemmalla vauhilla meni takasi uunilloukkoon ja taas sissutti takasi. Minä valapastun kokonaan ja aivan huvikseni seurasin tuota sissutteluva. En ottanu tultakaa, kuulotarkalla vain seurasin menuva, jota kesti aamuun asti. Aamulla sanon sitte siitä emännälle, tämä vastasi: ”Näyttikö se sulleki ittesä, on se näyttäyny muillekki.” Ehäm minä sitä kyllä nähäny, kum pimijä oli, mutta kuulim minä. – Isak Puhakka

    (lisää…)

  • Laitasaaren esineistöä – suoneniskurauta

    Suoneniskurauta

    Suoneniskurauta

    Lahjoittanut Aili Eskelinen o.s. Siekkinen (Lippo Jurvakainen no 45)

    Vieterilaitteen avulla toimiva, pientä kirvestä muistuttava terä, puinen kotelo. Puu, metalli. 6 cm x 2,5 cm

    Suoneniskennässä iskettiin suoniraudalla laskimoverisuonten kohdalle haava, josta verta juoksutettiin veriastiaan. Jos tauti oli paikallinen, iskettiin suonta niin läheltä sairasta paikkaa kuin mahdollista. 1