Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Ajankohtaista – News

    Sivusto on suljettu kaikilta muilta kuin Laitasaari-Seuran jäseniltä. Sulkemiseen päädyttiin lukuisten luvattomien teksti- ja kuvakopioiden jälkeen. Kopioijille huomattaminen ei auttanut, kopiointi vain toistui. Ohje ja Usein kysytyt kysymykset.

    Sivuston materiaalia on kerätty vuosien ajan,  useamman henkilön toimesta. Suojelemme näin heidän tekijänoikeuksiaan sekä sukujensa kuvia. Kun sivusto on suljettu, ei myöskään Google löydä valokuviamme. Valokuvien luvaton kopioiminen on vähentynyt huomattavasti!

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Käsiala (1941)

    Allekirjoittanut nähtävästi lukeutuu myöskin niihin ”huolestuneisiin kansalaisiin”, jotka tyrkyttävät ”paitaansa joka pyykkiin”, mutta niistä huolista pääsee sillä, että tuo ne julki, ja sitten taas tulee niin tyytyväiseksi ja huolettomaksi.

    Joo – se Kalevan käsialakilpailu – kyllä se on huomattu. Ei vaan pelkästä vaatimattomuudesta ole tullut osallistuttua siihen. Mutta eipä kilpailu liene siitä paljon kärsinyt, vaikka palkintotuomarit kylläkin ovat kärsineet siitä ilmeisesti. Sillä eräänlainen ilo on toisinaan virkistävää.

    Käsialanäytteistä allekirjoittanut ei halua sanoa muuta kuin että sekalaistahan se on seurakunta. Yleensä selvää työtä, niin kuin on luonnollista, kun parastaan koetetaan ja muutamia kauniitakin tuotteita – jopa sielukkaitakin, jos sekin jotain merkitsee. Yleensä ”vanhaa tyyliä”, sillä uudet tyyppikirjaimet osaa vasta vihreä nuoriso, joka istuu vielä koulun penkillä. Ja se, joka nykyisin istuu koulunpenkillä, ei totisesti ehdi kirjoittaa kunnollista käsialaa. Se käy päinsä vasta sitten, kun pääsee leipätyöhön, jossa on tarpeeksi aikaa piirrellä niin hienoja koukeroita kuin kukin kehtaa.

    (lisää…)

  • Norjan pappa Muhoksella 1964 – osa 3

    Uusi aika on tuonut autot sekä elokuvat Ruijaankin

    Ihmettelihän sitä vaimokin mitä sinä sinne Suomeen lähdet, vanha mies, mutta minäpä sanoin, että onhan minulla aikaa teppailla ja katsella… nuorempien vuoro on jo tehdä työt. Ja kun on kerran sukulaisten osoitteet paperilla, niin enhän minä eksy.

    Näin kertoili Kalevan lukijoille tuttu Ruijan kirjeiden kirjoittaja Hjalmar Kärnä poiketessaan toimituksessa sukulaismatkansa yhteydessä.

    Ensi maaliskuussa 83 vuotta täyttävä suomalaissyntyinen Hjalmar Kärnä oli lähtenyt Ruijan Annijoen kylästä kesäkuun 20 päivänä erään retkueen mukana Suomeen tervehtimään sukulaisiaan. Kärnän suku on lähtöisin Muhokselta, josta Hjalmarin isoisä noin 95 vuotta sitten lähti Ruijaan ja perusti sinne pienen suutarinverstaan nuorikkonsa kanssa. Hän olikin ensimmäinen joka näillä seuduin teki muodikkaita pahkiloita eli kantakenkiä. Aina väliin kalasteltiin pitkälläsiimalla ja ja siinä sivussa lisättiin perhettäkin.

    (lisää…)

  • Laitasaaren esineistöä – kypärälamppu

    Kaivosmiehen kypärälamppu

    Lahjoittanut Alli Karppinen o.s. Parviainen (Saunakangas eli Reini no 74, Kangasparviainen no 2)

    Pieni kahvipannun näköinen astia jossa koukku kahvan paikalla. Saranoitu kansi. Kuparia. Nokassa kotkan kuva. Tekstit: USA FACE TRADE MARK pat. marc 1904 J. Anton & son monongahelm.pa

    Saatu USA:sta. Omistanut lahjoittajan isä, Jaakko Albert Parviainen, joka oli Amerikassa kuparikaivoksella töissä. Hän teki kaksi matkaa Amerikkaan, ensimmäisen 16-vuotiaana, aivan 1900-luvun alusssa. Jaakon kuvan voit katsoa tästä artikkelista.

    Käyttötarkoitus: kaivostyössä valaisimena, kypärään kiinnitettynä.

    Kork. 6 cm, pohjan halk. 4 cm

  • Santeri Kotasaari muistelee – osa 2

    Tunnistatteko kuvan henkilöitä?

    Siekkisessä no 52 perheineen asunutta Santeri Kotasaarta on haastatellut Pentti Lohela. Julkaisemme Santerin muistelut sivustollamme kahdessa osassa. Ensimmäisen osan voit lukea tästä.

    Lapsena kävin Ponkilassa koulua. Korialla tuli oltua armeijassa. Siellä järvillä metsäyhtiöt uittivat pitkiä lauttoja tehtaille.

    Koulua (s.o. Laitasaaren uusi koulu) olin myös rakentamassa vuonna 1953. Rakennusliike Anttonen sen rakensi ja myös kirkolle keskuskoulun. Myöhemmin Anttonen kuulemma urakoi Turussa päin. Hänellä oli poika ja tytär. Joku oli nähnyt viimeksi Anttosen ajamassa kuorma-autoa.

    (lisää…)