Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Eilen aamulla kellon kymmentä käydessä havaittiin tulen olevan valloillaan Muhoksen Laitasaaressa maanvilj. Juho Määtän navettarakennuksessa. Tuli oli jo saanut huomattaessa suuren vallan, sillä navetta ja sen yhteydessä ollut karjalato olivat ilmitulessa. Paikalle riensi heti lähitaloista sammutusväkeä sekä tuotiin kunnan ja Koivikon tilan paloruiskut, joilla tulen valtaa ryhdyttiin rajoittamaan.
Raimo Ranta kertoo sukuunsa kuuluvista henkilöistä. Tekstiä on täydentänyt joiltakin osin Solja.
Kauppias Abraham Samuelinpoika Kestihelia (Aappo Samulinpoika, s. 15.11.1876 Hämälän eli Ketolan no 27 torppa) loi menestyksekkään uran yrittäjänä ja kauppiaana Kotkassa ja oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Aapon elämänvaiheista on äänite hänen itsensä kertomana.
Aapon vanhemmat olivat Samuli Samulinpoika Kestihelia (s. 12.4.1829) ja Maria Antintytär Kotilainen (s. 5.3.1837 Tyrnävä Ängeslevä). Samuli oli Heljän no 41 tilan isäntänä 1862-75. 1 2 3 4
Talollinen Samuel Samuelinpoika Kestihelia kuulutettiin avioliittoon 30.9.1860 Greta Maria Aarontytär Karppisen (s. 21.5.1838 Muhoskylän Karhunsaari no 56) kanssa. Vihille he eivät kuitenkaan menneet, kihlaus purettiin joulukuussa. Greta avioitui 27.11.1863 Juho Juhonpoika Aitamurron kanssa ja hänestä tuli kuuluisien utajärvisten suurhiihtäjien äiti. 5 6
Entisaikaan on Oulujokivarren asukkaat syöneet kovasti lohta, koska taloilla oli pyyntioikeus, lohipatoja montakin. Kerrotaanpa työmiestenkin kekrin aikana pitäneen puheessa, että ainakaan kahta kertaa enempää ei saa lohta olla viikossa, silahkaa vain, se on parempaa kuin lohi.
Toista kilometriä Oulujoesta, sen eteläpuolella, Laitasaaressa, on sijainnut pakopirtti. Nyt on tuo pirtin sija joutunut rautatien alle. Joesta n. 5 km on myös muutamat rauniot metsässä ”Sujempesämaa” nimisellä kivikkokankaalla. Sen luullaan olleen piilopirtin.
Tapion riihenpuinniksi sanotaan sitä, kun uudenvuoden seuduissa ja sen jälkeen metsä puhdistuu kaikista irtanaisista neulasista ja muista roskista. Tavallisesti tätä puiden puhdistusta, Tapion riihenpuintia, on kolme kertaa ja sanotaan kolmannesta Tapion riihenpuinnista olevan kolme viikkoa suliin vesiin.
Sivusto on suljettu kaikilta muilta kuin Laitasaari-Seuran jäseniltä. Sulkemiseen päädyttiin lukuisten luvattomien teksti- ja kuvakopioiden jälkeen. Kopioijille huomattaminen ei auttanut, kopiointi vain toistui. Ohje ja Usein kysytyt kysymykset.
Sivuston materiaalia on kerätty vuosien ajan, useamman henkilön toimesta. Suojelemme näin heidän tekijänoikeuksiaan sekä sukujensa kuvia. Kun sivusto on suljettu, ei myöskään Google löydä valokuviamme. Valokuvien luvaton kopioiminen on vähentynyt huomattavasti!
Joo – se Kalevan käsialakilpailu – kyllä se on huomattu. Ei vaan pelkästä vaatimattomuudesta ole tullut osallistuttua siihen. Mutta eipä kilpailu liene siitä paljon kärsinyt, vaikka palkintotuomarit kylläkin ovat kärsineet siitä ilmeisesti. Sillä eräänlainen ilo on toisinaan virkistävää.
Käsialanäytteistä allekirjoittanut ei halua sanoa muuta kuin että sekalaistahan se on seurakunta. Yleensä selvää työtä, niin kuin on luonnollista, kun parastaan koetetaan ja muutamia kauniitakin tuotteita – jopa sielukkaitakin, jos sekin jotain merkitsee. Yleensä ”vanhaa tyyliä”, sillä uudet tyyppikirjaimet osaa vasta vihreä nuoriso, joka istuu vielä koulun penkillä. Ja se, joka nykyisin istuu koulunpenkillä, ei totisesti ehdi kirjoittaa kunnollista käsialaa. Se käy päinsä vasta sitten, kun pääsee leipätyöhön, jossa on tarpeeksi aikaa piirrellä niin hienoja koukeroita kuin kukin kehtaa.