Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren esineistöä – raamattu

    Raamattu

    Raamattu

    Lahjoittanut Jaakko Holappa (s. 1894 Holappa no 51), itsekin Amerikassa käynyt ja sieltä puolison tullessaan tuonut.

    Sidottu kirja. Nahkakantinen, sivut paperia.

    Omistuskirjoitus:

    Tämän kirjan omistaa Iivana Paavali Holappa omistaa tämän kirian. 2 päivä huhtikuuta w. 1902 lähti Parviaisen Aappo Amerikaan.

    Miksihän Iivana? Paavo Heikinpoika Holappa, Jaakon isoisä, syntyi 1827 Pudasjärven Tyräjärvellä, sukunimellä Räisänen, myöhemmin Paasovaara. Kuusamosta Laitasaaren Holappaan muuttaessaan sukunimeksi tuli tavan mukaan tilan nimi. Iivana on myös vastine Juho-nimelle – oliko kirjan omistaja Juho Heikki Paavonpoika Holappa (s. 1854 Kuusamo), Jaakko Holapan isä?

    Mainittu Aappo oli Kangas-Parviaisesta. Passi- ja matkustajaluetteloiden mukaan hän lähti Amerikkaan vuonna 1909 – voi olla että vuosiluku on luettu kirjasta väärin. Harmittavaa, ettei esineiden luetteloija ole tarkistanut raamatun painovuotta! Joku Muhoksen kotiseutumuseossa kävijä voisi sen tehdä!

  • Sauna-pappa, myrrysmies Jaakko Saunakangas

    Samuli Paulaharju (kuvassa) kirjoittaa 18.4.1915 Kodin Kuvastossa vanhan kansan merkkimiehistä – ohessa otteita artikkelista: 1

    Viime syksynä, lokakuun 23 p:nä kuoli Kiimingissä Jaakko Saunakangas, tunnettu myös nimellä Saunalainen ja Sauna-pappa. Hän oli paikkakunnan parhaita viimeaikaisia tietäjäukkoja, myrrys-miehiä, olipa vielä näkijäkin ja ennustaja. Ei hän kyllä tokikaan, ei ainakaan maineessa, ollut kuulun Hätämaan vertainen, mutta oli kumminkin niin tiedokas ja taidokas, että aina oman tienoonsa tarpeiksi kykeni taikomaan, jopa joskus sai antaa apuaan etemmäisillekin.

    Sukujaan oli Saunakankaan Jaakko Kuusamosta. Sieltä oli hänen isänisänsä aikoinaan tullut Oulun puoleen maita ostamaan ja pysähtynyt Muhokselle Kosulan kylään erääseen pikku mökkiin. Sieltä sittemmin muutettiin Saunakankaan taloon, kun poika oli neljännellä vuodella ja ”kappireessä kuletettiin uuteen kotiin”. Täältä taas myöhemmin muutettiin Kiiminkiin Jäälinjärvelle Jäälin taloon, josta taas isän kuoltua jouduttiin Ojalan eli Palopään torppaan maantien varrella Jäälinjärven seuduilla.

    (lisää…)

  • Tulipalo Pienimäätässä 1926

    Muhoksen Laitasaaressa tuhoutui Määtän talon navetta, talli ja aittarakennus

    Pienimäättä - Pekka-Määtä vanha asuinrakennus

    Eilen aamulla kellon kymmentä käydessä havaittiin tulen olevan valloillaan Muhoksen Laitasaaressa maanvilj. Juho Määtän navettarakennuksessa. Tuli oli jo saanut huomattaessa suuren vallan, sillä navetta ja sen yhteydessä ollut karjalato olivat ilmitulessa. Paikalle riensi heti lähitaloista sammutusväkeä sekä tuotiin kunnan ja Koivikon tilan paloruiskut, joilla tulen valtaa ryhdyttiin rajoittamaan.

    (lisää…)

  • Kauppias Abraham Samuelinpoika Kestihelia

    Raimo Ranta kertoo sukuunsa kuuluvista henkilöistä. Tekstiä on täydentänyt joiltakin osin Solja.

    Tuntemattoman tekijän piirros Helian talosta vuodelta 1903

    Kauppias Abraham Samuelinpoika Kestihelia (Aappo Samulinpoika, s. 15.11.1876 Hämälän eli Ketolan no 27 torppa) loi menestyksekkään uran yrittäjänä ja kauppiaana Kotkassa ja oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Aapon elämänvaiheista on äänite hänen itsensä kertomana.

    Aapon vanhemmat olivat Samuli Samulinpoika Kestihelia (s. 12.4.1829) ja Maria Antintytär Kotilainen (s. 5.3.1837 Tyrnävä Ängeslevä). Samuli oli Heljän no 41 tilan isäntänä 1862-75. 1 2 3 4

    Talollinen Samuel Samuelinpoika Kestihelia kuulutettiin avioliittoon 30.9.1860 Greta Maria Aarontytär Karppisen (s. 21.5.1838 Muhoskylän Karhunsaari no 56) kanssa. Vihille he eivät kuitenkaan menneet, kihlaus purettiin joulukuussa. Greta avioitui 27.11.1863 Juho Juhonpoika Aitamurron kanssa ja hänestä tuli kuuluisien utajärvisten suurhiihtäjien äiti. 5 6

    (lisää…)

  • Lyyli Similä: Sekalaisia tarinoita

    Jaakko ja Liisa Rahko

    Entisaikaan on Oulujokivarren asukkaat syöneet kovasti lohta, koska taloilla oli pyyntioikeus, lohipatoja montakin. Kerrotaanpa työmiestenkin kekrin aikana pitäneen puheessa, että ainakaan kahta kertaa enempää ei saa lohta olla viikossa, silahkaa vain, se on parempaa kuin lohi.

    Toista kilometriä Oulujoesta, sen eteläpuolella, Laitasaaressa, on sijainnut pakopirtti. Nyt on tuo pirtin sija joutunut rautatien alle. Joesta n. 5 km on myös muutamat rauniot metsässä ”Sujempesämaa” nimisellä kivikkokankaalla. Sen luullaan olleen piilopirtin.

    Tapion riihenpuinniksi sanotaan sitä, kun uudenvuoden seuduissa ja sen jälkeen metsä puhdistuu kaikista irtanaisista neulasista ja muista roskista. Tavallisesti tätä puiden puhdistusta, Tapion riihenpuintia, on kolme kertaa ja sanotaan kolmannesta Tapion riihenpuinnista olevan kolme viikkoa suliin vesiin.

    (lisää…)