Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Eräs sammunut pohjalainen sukuhaara

    Cajanerien haudat

    Eilinen sanomalehti tiesi kertoa, että Muhoksella on kuollut ent. opettaja Johan Zachris Cajaner. Häneen, tähän mielivikaiseen, sammui miespuolelta kokonainen sukuhaara; naispuolelta on sitä vielä elossa muutamia jäseniä ja jatkuu muissa suvuissa.

    Cajaner-suku on oikeammiten sukuhaara vanhasta, laajasta ja paljon varsinkin Pohjanmaalla vaikuttaneesta Cajanus-suvusta, jonka eräs haara kantaa myös Cajan nimeä. Sukumuistojen mukaan suku polveutuisi jo aikoja sitten sammuneesta Hevonpää– eli Gyllenhjerta-nimisestä Suomen aatelisesta suvusta, josta syystä useat suvun jäsenet ovat piirrättäneet sinettiinsä kruunatun sydämmenkuvan (Gyllenhjerta suomeksi: kullattu sydän).

    (lisää…)

  • Brunnin Hilma souti ihmisiä joen yli

    Tapion perhettä joella 1940-luvun lopulla

    Klikkaa kuvaa suuremmaksi – näet keitä siinä on. Kuvaan liittyvän runon voit lukea täältä.

    Kuka muistaa tarkemmin naisen, joka kuljetti soutuveneellä ihmisiä Oulujoen yli Laitasaaren koulun ja Päivärinteen välisellä alueella vielä 60-luvun lopulla? Oliko hänen nimensä Hilma Brunni ja kuinka pitkään hän sitä toimintaa harrasti? Tietääkseni hänellä ei ollut mitään soututaksaa, eikä ollut kenenkään palkkaama, vaan muuten avulias ihminen, jolle kuljetettavat antoivat jotain vapaaehtoista korvausta. Olisiko kenelläkään tarkempaa kerrottavaa näistä ylikuljetuksista ja oliko muita vastaavia soutajia Laitasaaren alueella?

    (lisää…)

  • Rovasti K. A. Strömmerin muistokirjoitus (1944)

    Hilli ja Kalle pappilan törmällä

    Rovasti K. A. Strömmer synt. 18.11.1879, nukkui rauhallisesti kuolon uneen Muhoksen pappilassa 6.3.1944

    Syvällä kaipauksella – Muhoksen seurakunta

    Eilen saavutti muhoslaiset surunviesti, joka tiesi kertoa seurakunnan kunnioitetun kirkkoherran, rovasti K. A. Strömmerin siirtyneen manan majoille. Hän oli kuollessaan 64-vuotias.

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Kamppailun jälkeen (1941)

    Nimittäin marssi…

    Että se voitettiin, siitä voimme hiljaisesti iloita – äänekäs kerskuminen ei ketään kaunista. Sisäinen voitto kuitenkin on suurempi kuin ulkonainen.

    Tästä akkunani ohitse kulkee varsin vilkas kulkureitti, jossa ennen sotaa mennä pölisti jopa satoja autoja päivittäin lennättäen pölyä silmillemme ja keuhkoihimme. Ne ovat nyt siellä, jonne ne monesti tulin toivottaneeksi. Anteeksi, autonomistajat, mutta ken asuu parin metrin päässä valtamaantiestä, saattaa ajatella niinkin epäystävällisesti.

    (lisää…)

  • Kappalaisen kivi

    Leskelän Kalevi soitti erikoisesta kivilöydöstä Korilanmäeltä ja sehän poiki tämän ja vielä toisenkin mielenkiintoisen artikkelin! Kiitos Kaleville ja Elsille jonka ottama kuva on alla.

    Kappalaisen kivi

    Sedens fuit in ora lapidis insculpti et adlatus hoc saepe I. Z. Cajaner 1890, sacallanus in Muhos 1829-1873.

    Tyrnävän tien varressa, omakotitalon pihassa on kivi, jossa on latinankielistä kirjoitusta. Yli kolme metriä leveään kiveen on kirjoitettu teksti (yllä), mikä on vapaasti suomennettuna

    Tämän kiven reunalla on istunut ja tänne usein tullut I. Z. Cajaner 1890, Muhoksen kappalainen v. 1829-1873.

    (lisää…)