Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Kaikki se varkaalle kelpaa (1896)

    Tuntemattoman tekijän piirros Helian talosta vuodelta 1903

    Heljän talon pellon laiteelta Muhoksella on varastettu vähäinen lantakasa sitte kuin yöt alkoivat käydä pimeöiksi. Ei tiedetä suuntaakaan, mihinkä sitä olisi viety.

    Varas lienee arvattavasti aikojaan myöten kantanut säkillä tuon sanotun lantaläjän, sillä niissä paikoin ei käy hevosella kulkeminen kenenkään huomaamatta.

    Tämä on merkillistä, kun ei ole koskaan kuulunut että sitäkin tavaraa varastettaisiin. Niin todellakin on nyt tapahtunut kuten tässä on kerrottu. 1

    P.S. Lantavarkaus tapahtui maanmittari Oskari Tigerin ollessa talon omistaja.

  • Kaarlo Mertaniemestä Koivu ja tähti -henkilö

    Tyllin rakennuksia

    Joka toinen vuosi jaettavan Koivu ja tähti -henkilön kunniakirjan vastaanotti aktiivisesta kotiseututyöstä Kaarlo Mertaniemi. Mertaniemi on tehnyt aktiivista kotiseututyötä ylläpitämällä Muhoksen paikallishistorialle ja Topeliaaniselle historialle arvokasta Piilopirtin polkua. 1

    Oikeaan osunut valinta jälleen ja nythän ollaan aivan Koivu ja tähti-sadun juurilla! Lämmin onnittelu Kallelle!

    (lisää…)

  • J. B. Heikkisen 25 teesiä puhemiehelle (1920)

    J. B. Heikkinen 70v

    Juho Benjamin Juhonpoika Heikkinen, Laitasaaren Karhun no 7 sekä Utajärven Laitilan no 5 isäntä oli järjestelmällinen ja jämpti mies. Hän kirjoitti 38 osaisen seinätaulun talon työväelle, sekä rengeille että piioille. Molempia oli talossa useita.

    Allaoleva luettelo oli puhemiehiä varten, jotta osaisivat esitellä hänelle oikeansorttisia emäntäehdokkaita.

    Puhemiehen velvollisuus ja emännän paikka haettava ja häneltä vaaditaan seuraavaa: (lisää…)

  • Suurraivaaja Heikkinen vaikeuksissa

    Karhun tilan laajat suoalueet ja rappiokunnossa olevat viljelykset herättivät uuden omistajansa valtavaan raivausinnostukseen. Senaikaiset raivausvälineethän olivat kirves ja kuokka, joiden avulla vesakko kaadettiin ja alue kuokittiin. Sen jälkeen koko alue poltettiin ja ojitettiin.

    Karhu 1933

    Alueen polttamiseen ei mennyt kuin yksi tulitikku, sillä J. B. Heikkisellä oli reen perässä rautalankahäkissä juurikoita ja turppaita, jotka hän sytytti ensin tulitikulla ja ympäri alueen ajaen heitteli häkistä palavat juurikat ja turppaat risukasoihin niin, että koko alue oli tuotapikaa ympäriinsä tulessa. Suurimmat kannot jätettiin paikalleen lahoamaan. Alue karhittiin kahden hevosen karhilla ja hiljalleen saatiin viljelyskuntoiseksi. Raivaustyöt oli siihen aikaan tehtävä ilman viljelyspalkkioita sitä mukaa, kun varat myöten antoivat. Peri-Karhussa oli noihin aikoihin aina saatavissa raivaus-, ojankaivu- ja rakennustyötä.

    (lisää…)

  • Karhun isäntä J. B. Heikkinen

    Tämä on ensimmäinen osa artikkelisarjasta joka kertoo Laitasaaren Karhun no 7 isännästä J. B. Heikkisestä sekä hänen perheestään. Tietoja ja valokuvia olemme saaneet Heikkisen suvulta. Suuret kiitokset!

    J. B. Heikkinen

    Juho Benjamin syntyi vanhemmilleen torppari Juho Kustaa Yrjönpoika Heikkiselle (s. 19.10.1825 Paltamo, k. halvaukseen 25.3.1897 Oulunsalo) ja Sanna Liisa Juhontytär Tervoselle (s. 30.11.1827 Kajaanin Vuottolahti, k. 22.2.1904 Muhos) Leppiniemen maalla olevassa Leppiahon torpassa, Kajaanin maalaiskunnassa, Oulujärven rannalla. Molempien vanhempien sukujuuret ovat syvällä Kainuussa. Perheen lapset, nuorinta lukuunottamatta kaikki syntyneet Kajaanin maalaiskunnassa eli Paltamossa

    1. Juho (s. ja k. 15.3.1849)
    2. Kaisa Stiina (s. 11.5.1850, k. 10.7.1893 sydänvaivaan Kajaanissa) – muutti Helsinkiin 1873, ehkä sisarensa luokse, palasi takaisin ja avioitui 1879 kirjansitoja Kaarlo Fredrik Karjalaisen (s. 1.4.1854, k. 21.8.1918 Kajaanissa, toisessa aviossaan) kanssa, ei lapsia
    3. Anna Valpuri (s. 5.1.1853, k. 2.12.1896 rintatautiin Kajaanissa) – puoliso kauppias Adolf Antinpoika Heikkinen (s. 2.8.1851), perheessä lapset Uno Petter, Emil Arttur, Anna Helmi ja Elsa Maria
    4. Eeva Liisa (s. 1.10.1855, k. sydänkohtaukseen 4.1.1906 Pietarissa, Venäjällä) – muutti Helsinkiin 1871 ja sieltä Pietariin 1880, sai pojan Bruno Woldemar (s. 6.12.1881, k. tulirokkoon 1.3.1886) 1 2
    5. Juho Benjamin (s. 18.5.1858) 3
    6. Karoliina (s. 30.1.1861, k. 13.11.1880 rintatautiin Kajaanissa) – naimaton
    7. Maria Kustaava (Taava, s. 8.7.1863, k. 29.1.1920 Muhoksella) – muutti Oulunsalosta takaisin Kajaaniin 1889 ollen naimaton vielä ainakin 1897, palasi takaisin Muhokselle
    8. Herman (s. 25.10.1867 Kajaanin kaupungissa, k. 24.8.1868 kuolinsyy tuntematon). 4 5

    (lisää…)