Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren Martat 100 vuotta – historiikki

    Historiikin ovat laatineet Elsi Lehikoinen ja Vappu Räätäri ja se on esitetty yhdistyksen 100-vuotisjuhlassa Laitasaaren seurojentalolla 8.9.2018. Historiikki on julkaistu myös paikallislehti Tervareitissä.

    Kutomakurssilaisia Rantakeräsessä vuonna 1938. Klikkaa kuvia isommiksi niin näet kuvatekstit!

    Marttatoiminnan alku Suomessa

    Marttaliiton perusti vuonna 1899 Lucina Hagman. 1 Anomus tehtiin Keisarilliseen Suomen Senaattiin Sivistystä Suomen kodeille -yhdistyksen nimellä joka hylättiin, koska Senaatin mielestä nimi oli liian vaarallinen, jopa vallankumouksellinen.

    Aili Nissinen 2 keksi Martat -nimen ja se kelpasi Senaatille samoilla säännöillä. Martat ovat kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö ja poliittisesti sitoutumaton. 3

    (lisää…)

  • Kaikki se varkaalle kelpaa (1896)

    Heljän talon pellon laiteelta Muhoksella on varastettu vähäinen lantakasa sitte kuin yöt alkoivat käydä pimeöiksi. Ei tiedetä suuntaakaan, mihinkä sitä olisi viety.

    Varas lienee arvattavasti aikojaan myöten kantanut säkillä tuon sanotun lantaläjän, sillä niissä paikoin ei käy hevosella kulkeminen kenenkään huomaamatta.

    Tämä on merkillistä, kun ei ole koskaan kuulunut että sitäkin tavaraa varastettaisiin. Niin todellakin on nyt tapahtunut kuten tässä on kerrottu. 1

    P.S. Lantavarkaus tapahtui maanmittari Oskari Tigerin ollessa talon omistaja.

  • Kaarlo Mertaniemestä Koivu ja tähti -henkilö

    Joka toinen vuosi jaettavan Koivu ja tähti -henkilön kunniakirjan vastaanotti aktiivisesta kotiseututyöstä Kaarlo Mertaniemi. Mertaniemi on tehnyt aktiivista kotiseututyötä ylläpitämällä Muhoksen paikallishistorialle ja Topeliaaniselle historialle arvokasta Piilopirtin polkua. 1

    Oikeaan osunut valinta jälleen ja nythän ollaan aivan Koivu ja tähti-sadun juurilla! Lämmin onnittelu Kallelle!

    (lisää…)

  • J. B. Heikkisen 25 teesiä puhemiehelle (1920)

    Juho Benjamin Juhonpoika Heikkinen, Laitasaaren Karhun no 7 sekä Utajärven Laitilan no 5 isäntä oli järjestelmällinen ja jämpti mies. Hän kirjoitti 38 osaisen seinätaulun talon työväelle, sekä rengeille että piioille. Molempia oli talossa useita.

    Allaoleva luettelo oli puhemiehiä varten, jotta osaisivat esitellä hänelle oikeansorttisia emäntäehdokkaita.

    Puhemiehen velvollisuus ja emännän paikka haettava ja häneltä vaaditaan seuraavaa: (lisää…)

  • Suurraivaaja Heikkinen vaikeuksissa

    Karhun tilan laajat suoalueet ja rappiokunnossa olevat viljelykset herättivät uuden omistajansa valtavaan raivausinnostukseen. Senaikaiset raivausvälineethän olivat kirves ja kuokka, joiden avulla vesakko kaadettiin ja alue kuokittiin. Sen jälkeen koko alue poltettiin ja ojitettiin.

    Alueen polttamiseen ei mennyt kuin yksi tulitikku, sillä J. B. Heikkisellä oli reen perässä rautalankahäkissä juurikoita ja turppaita, jotka hän sytytti ensin tulitikulla ja ympäri alueen ajaen heitteli häkistä palavat juurikat ja turppaat risukasoihin niin, että koko alue oli tuotapikaa ympäriinsä tulessa. Suurimmat kannot jätettiin paikalleen lahoamaan. Alue karhittiin kahden hevosen karhilla ja hiljalleen saatiin viljelyskuntoiseksi. Raivaustyöt oli siihen aikaan tehtävä ilman viljelyspalkkioita sitä mukaa, kun varat myöten antoivat. Peri-Karhussa oli noihin aikoihin aina saatavissa raivaus-, ojankaivu- ja rakennustyötä.

    (lisää…)