Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Muhoksen kirkko (1872)

    Muhoksen kirkko (1880-90)

    …on epäilemättä vanhimpia kirkkoja maassamme. Sen rakennus on aljettu ja lupa saatu rakentamiseen kuningas Gustaf Adolf II:lta, samana vuonna kuin hän kaatui Saksan sodassa Lutzenin kedolla, ja päätetty hänen tyttärensä Kristiinan alaikäisenä ollessa v. 1634. 1 2

    Muhoksen tienoot ovat nyt ylipäätänsä aukeita metsistä, vaan silloin vielä kahden neljänneksen päässä olevalta Korunti-nimiseltä kankaalta on saatu nykyisen kirkon hirret, jotka ovat olleet varsin hyviä honkapuita. (Korunti p.o. Mourunki – Väärä no 5, Pentin huom.)

    Tätä kirkkoa on parannettu v. 1762 ja kellotapuli rakettu v. 1766. Sittemmin on se viime kerta maalattu v. 1774 suomalaiselta taideniekalta, nimeltä Emmanuel Granberg, kotoisin Lohtajan pitäjästä, papin poika.

    Muhoksen kirkkoherrana Isak Ervast ja pastorina Mathias Salow.

    (lisää…)

  • Iso Viinikka (1928)

    Piirros Viinikan talosta vuodelta 1850

    Eräänä talvipäivänä 1808 saapui Viinikan pihalle Muhoksella kaksi kuomurekeä, jotka pysähdytettiin asuinrakennuksen kuistin eteen. Ensimmäisestä reestä nousi puuskuttaen vanha herra ja hänen jälkeensä hyppäsi pihalle kaksi nuorta miestä. Karskilla äänellä käski vanha herra viedä hevosen rekineen tallin eteen, antaa hoitoa hevoselle sekä toimittaa rekivaatteet suojaan. Sitten ajettiin toinen kuomureki edellisen paikalle ja vanha herra seuralaisineen auttoi reestä monien vällyjen ja peittojen alta vanhemmanpuoleisen naisen ja kaksi nuorta tyttöä, ja viimeksi vedettiin sieltä näköjään toisella kymmenellä oleva poika. Ajajalle antoi vanha herra saman käskyn kuin ensimmäisellekin ajajalle.

    — Siihen jäi koko perhe katselemaan ympärilleen uuden kodin ympäristöä. — Vanha herra oli majuri Samuel Johan Löthman omaisineen Paltamosta, josta nyt muuttivat lähemmäs Oulun kaupunkia. Hän oli hiljattain ostanut Viinikan tilan Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylästä, vuolaan Oulujoen varrelta, kauniilta paikalta heti Korilanvaaran alapuolelta. 1

    (lisää…)

  • Laitasaaren koululaiset 1960

    Laitasaaren koululaiset 1960

    Klikkaa kuvaa isommaksi!

    Laitasaaren kylähistoriasivuilla on vanhoja luokkakuvia, joista ei pystytä enää tunnistamaan kaikkia. Laitan vähän uudemman, vain 57 vuotta vanhan kuvan ja samalla testasin omaa muistianikin. Kuvassa on 68 oppilasta 1.- 6. luokilta ja ehkä jokunen puuttuukin kuvasta. Muutama koululaisista jäi tunnistamatta ja muutama epävarmaksi, uskonpa että ei mene kauaakaan kun joku teistä lukijoista tunnistaa heidät (tuntemattomien nimet laitettu Pentti Lohelan lähettämän listan perusteella, myös Raimo Similän kommentit huomioitu, Soljan huom.)

    Monet meistä luokkakuvassa olevista olemme edelleenkin laitasaarelaisia ja mikäpä Laitasaaressa on asuessa. Vanha koulummekin saatiin saneerattua ja pidettyä onneksi monien vaiheiden jälkeen koulukäytössä.

    (lisää…)

  • Laitasaaren koulu 130 vuotta

    Seurojentalo (Laitasaaren vanha koulu)

    Vappu Räätärin puhe koulun 130-vuotisjuhlassa lauantaina 13.10.2018

    Tämä talo ei kouluna ole minulle tuttu. Kuitenkin historian havinaa liittyy tähän rakennukseen. Äitini Maria Rahko on ollut muutaman vuoden 1945 syksystä lähtien opettaja Kirsti Ala-Kojolan viransijaisena hänen sairaslomansa aikaan. Isäni Janne Rahko taas on asiakirjojen mukaan valittu 13.1.1947 poikien käsityön ohjaajaksi ja palkaksi hänelle oli vahvistettu 75 mk työkuukaudelta! Siskoni on ollut tämän koulurakennuksen oppilas, joten minä ainoana meidän perheestä en ole tätä koulua käynyt.

    Aloitin oman koulu-urani vuonna 1954 uudella, hienolla, Hotinmäelle rakennetulla koululla. Silloin oli opettajani Ellen Juola. Anja Anttila toimi 3-4 luokalla ja johtaja oli Niilo Väätäinen tai Lauri Akkanen. Mennessäni 5. luokalle oli opettajana Antero Alikoski ja opettaja Juolan pestin alaluokilla oli saanut Alli Karppinen. Katri Ahvenlampi toimi keittäjä-talonmies-vahtimestarina koululla.

    (lisää…)

  • Karhun isäntä monessa mukana

    Muhoksen bensiiniasema (1927)

    Maakauppiaat Muhoksella ovat alkaneet valmistaa nisuleivoksia kaupattavaksi. Kilpailu tälläkin alalla on käynyt niin kiihkeäksi että varsinaiset nisuleipojat paikkakunnalla alkavat käydä alakynteen. Ken sitten kilpailussa voiton saanee, sen aika näyttää ja akat sen tiennevät! 1

    Lilly Mathilda Oskar Magnuksentytär Dahlbäck (s. 23.5.1879 Oulu, k. 8.5.1939 Sotkamo). Lilly palveli liikealalla Rovaniemellä, Haaparannassa ja Oulussa; harjoitti leipuri-, sekatavara- ja matkustajakotiliikettä Muhoksella 1906-17. Lilly Dahlbäckin leipomo- ym. rakennuksen Muhoksen kirkonkylällä urakoi Karhun no 7 isäntä Juho Benjamin Heikkinen. 

    (lisää…)