Nuottaranta oli elänyt kuin synkeässä säkissä. Mitä lieneekin kirjoitettu tähtiin sen tulevaisuuden kohtalosta, se on ollut visusti salattuna Nuottarannan inhimillisiltä silmiltä. ”Iloko vai murhe sille suotu”, kuten innoittunut runoilija sydämensä yltäkylläisyydestä huudahtaa, ”salattu tuleviin on aikoihin”.
Mutta nyt on Nuottaranta käynyt läpi tämänkin välttämättömän kehityskauden ja lukee tulevan kohtalonsa avautunutta kirjaa niin kuin ennen aapista tai almanakkaa.
Kaikilla kansoilla ovat olleet viisaansa ja profeettansa hra Mooseksesta alkain. Nuottaranta on sitä odottanut lähemmäs 10 000 vuotta. Ja tulihan se viimein sinnekin. Oli jo aika tullakin sillä tälle hataralle ja madonsyömälle maailmalle ennustetaan pikaista siirtymistä ajasta iankaikkisuuteen. Joka lienee melkoinen taival, sikäli mikäli ymmärrämme tuota salaperäistä käsitettä.
