Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren historiasivusto 7 vuotta

    Hyvää Pääsiäistä!

    Kuka olisi aloittaessa uskonut? Olisimmeko ryhtyneet urakkaan, jos olisimme tienneet kuinka kauan tässä menee? Paljon on tarvittu kylähulluutta jotta tähän on päästy! Sivusto avattiin 22.3.2012 – lue Jaana Hietalan kirjoittama artikkeli tästä.

    Seitsemässä vuodessa olemme kirjoittaneet

    • historiikit vasemmalla listatuista taloista (myös lohkotut mukaanlukien) – tähdellä (*) merkityt ovat valmiit ja miinuksella (–) vielä keskeneräisiä – ks. historiikkiartikkelit
    • sivuja yhteensä 429 kpl (talosivut ja niiden kuva- ja apusivut)
    • artikkeleja 722 kpl (etusivulla näkyvät tarinat – kaikki listattuina aakkosjärjestyksessä täällä – klikkaa linkkiä)
    • valokuvia 1.772 kpl (muistathan ettei sivuston kuvia saa käyttää ilman lupaa, niinkuin ei tekstejäkään jotka ovat tekijänoikeudenalaista materiaalia).

    (lisää…)

  • Etsintäkuulutus – Viskaalin tuulimylly

    Viskaalin tuulimylly

    Etsitään valokuvia Viskaalin tuulimyllystä siltä ajalta kun se oli Laitasaaressa. Tuulimyllyä ollaan korjaamassa kevään-kesän aikana ja etenkin jalkaosasta olisi hyvä saada kuva. Mylly on ollut ns. varvasmylly ja todennäköisesti hyvin samankaltainen kuin Lumijoella oleva Kyrön mylly (klikkaa linkkiä niin näet kuvan).

    Jaakko Kauppila (s. 1861) osti Viskaalin tilan v. 1920 sen edellisiltä omistajilta eli Timosilta jotka jäivät pariksi vuodeksi huonemiehiksi taloon. Timoset muuttivat Hailuotoon.

    Jaakko Kauppila siirsi myllyn Viskaaliin. Turkansaaresta saadun tiedon mukaan se on alunperin Erkkolan tilalta ja rakennettu 1850-luvulla.

    Jaakko Kauppila oli rikas mies – hän tuli Oulujoelta, jossa omisti myös Värtön tilan (240 ha) ja Kiviniemen Leimolan tilan (600 ha). Viskaali oli kooltaan silloin 350 ha. Hänen poikansa Paavo Kauppila (s. 1908) myi tilan Oulun Seudun keinosiemennysyhdistykselle 1962 ja ilmeisesti lahjoitti tuulimyllyn tarpeettomana Turkansaareen.

  • Porinoita Pirttijärveltä – osa 2

    Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko!

    Tapanina 1963 Utoksella uudessa talossa

    Pirttijärvellä on ollut asutusta kauan. Eräs puukuppi löytyi järven pohjasta. Siinä kupissa oli kaiverrustyyli sellainen, että sitä tyyliä käytettiin ensi kerran noin 350 vuotta sitten, eli kauan on tällä paikalla asuttu tai ollut jotain toimintaa, liikkunut metsästäjiä, kalastajia jne. Se kuppi meni museoon, piti kuljettaa vesiastiassa; kuppi meni palasiksi kun se järven pohjasta nostettiin. Museomies aikoi koota sen kupin, ei luvannut sitä takaisin Eskolle, kuuluu muinaismuistolain piiriin. Museomies oli tutkija Pertti Koivisto.

    Eskon pihapiirissä on kuusi, joka on istutettu vuonna 1935, käsi ei enää yllä ympäri. Eskon sisar syntyi silloin ja äiti Laina sen istutti.

    (lisää…)

  • Hannan hautajaiset Suvelassa (1933)

    Sisäkuva 1920-luvulta Suvelasta

    Oulun läänin Talousseura antaa emännöitsijä Johanna Niemelälle, joka on palvellut yhteensä kolmenkymmenen vuoden ajan, ensin rovasti G. A. Snellman vainajan perheessä Muhoksella, alkaen vuodesta 1887 ja sittemmin hänen poikansa tohtori Walter J. Snellmanin luona tähän saakka, tämän

    Kunniakirjan

    julkiseksi tunnustukseksi kiitettävästä ja kaikille esimerkillisestä työstä, luottaen samalla siihen, että tieto tunnustetusti hyvin suoritetusta elämäntyöstä takaa hänelle korkeimman elämän tyydytyksen.

    Oulussa 23 pnä heinäkuuta 1928 Talousseuran puolesta   P. Ahmavaara    Yrjö Lantto 1 2 3

    Johanna Niemelä (Hanna, s. 30.4.1858 Utajärvi, k. vanhuuteen 74-vuotiaana 19.6.1933). Hautajaiset pidettiin Snellmanien kesähuvilassa Suvelassa 25.6.1933. 4 (lisää…)

  • Porinoita Pirttijärveltä – osa 1

    Sanginjoen Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko!

    Arvi ja Iivar Holappa, veljekset

    Laitasaareen kuuluva Sanginjoen kylä sijaitsee noin 12 km pohjoiseen Oulujoesta. Osa taloista ovat jo tuttuja Laitasaaren kylähistoria 1 -kirjasta. Alueelle on erikoista useamman eri kunnan rajojen läheisyys. Varsinkin 50-luvulla, jolloin aluetta reunusti Ylikiimingin, Oulujoen sekä Oulunsalon kunnat tai kunnanosat, ns. enklaavit. Kylällä asuu tällä hetkellä eri-ikäistä väkeä, vanhimmat taitaa olla 97-vuotiaita.

    Katsomme Eskon ja vaimonsa Marja-Liisan kanssa 50-luvun kyläkarttaa. Esko huomaa heti, että taloja puuttuu. Kartassa on kolme tilaa, Vanhatalo, Mikkola ja Tuppela. Tuppela ja Mikkola, joka on Kopsan no 42 tilasta lohkottu, autioituivat 70-luvun alussa. Tuppela oli lohkottu Valkolasta no 39 eli Koivikosta ja siinä asui viimeksi Antti Karjalainen (s. 1901) ja vaimonsa Anna Maria Mikkonen (s. 1889). Vanhatalo, jossa Esko asuu, oli aikoinaan seurakunnan eli Koortilan no 34 torppa. Eskon äiti oli Laina Mikkonen (s. 1903), oli Tuppelan tyttöjä. Eskon isä oli Iivari Holappa (s. 1904).

    (lisää…)