Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Kähkönen no 40 historia

    Kähkösen päärakennus

    Kovasti olemme sivustolla koettaneet ahkeroida aina kun ollaan ehditty, mutta nyt julkaistaan pidemmän tauon jälkeen yksi talohistoria, Kähkösestä no 40.

    Ritva N selvitteli tilan vanhemmat vaiheet, minä siirsin tekstit sivulle ja kirjoittelin uudemmat asujaimistot eli 1700-luvulta lähtien. Jos huomaatte korjattavaa tai lisättävää, laittakaapa viestiä!

    Valokuvaamassa kävin marraskuun loppupuolella. Myös muutama vanhempi valokuva löytyi talosta 1960-luvulta – lisäkään ei tekisi haittaa. Kiitos nykyisille omistajille eli Rauhion veljeksille, oli oikein mielenkiintoinen vierailu!

    P.S. Kähkösestä on  lohkottu 1890-luvun lopulla torppa, jonka erottaminen palstatilaksi vahvistettiin vuonna 1911. Tila sain nimekseen Suvela ja sitä omisti aina vuoteen 1952 saakka Snellmanin suku.

    P.S.2 Kaikki talohistoriikkiartikkelit näet tämän linkin kautta.

  • Muistoja Laukan lossista

    Laukan lossitupa

    Tekstit poimittu kommenteista, joita tuli aikoinaan artikkeliin Laukan lossi.

    Pentti Lohela:

    Lossituvasta vielä; se oli 50-60-luvulla nuorison kohtauspaikka, jossa pelattiin korttia (tuppea). Silloin ei ollut autoja vaan moottoripyöriä. Oli Jawaa, BSAta, Nortonia, CZää jne. Keväällä pojat kilpailivat pyörillään kuka pääsee ylemmäs ns. Helmin törmää. 50-luvulla Aarne Putaalan poika Kari soitti rammarilla levyjä yläkerrassa. Karista tuli aikoinaan taiteilija ja merimies. Kerrotaan hänen asuneen mm. Italiassa. Karilla oli myös saksanpaimenkoira. Koira veti Karia talvella ahkiolla.

    Lahja Holma eli Pippa:

    Penttipä muisti hyvin nuo poikien jutut… Herman Paavolan perheeseen on kuulunut vielä ainakin Hugo-niminen poika, joka on kuollut sodassa ja muistelen, että toinenkin poika olisi kuollut sodassa, nimeä en muista. Toivottavasti joku lukee ja korjaa tämän tiedon.

    (lisää…)

  • Laitasaaren perukirjoja 1902-11

    Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä. 

    Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25
    http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519

    Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38
    http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153

    Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, k. 19.5.1904 Halkovaara no 47
    http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76953205
    (lisää…)

  • Laitasaaren esineistöä – kilpa-ajoreki

    Kilpa-ajoreki

    Kilpa-ajoreki

    Lahjoittanut Emmi Hartikka (Hartikka no 3). Emmi oli Muhoksen ensimmäinen sairaanhoitaja ja oikealta nimeltään Margareta Emilia Hyvönen (s. 1.8.1887 Oulu), puoliso Heino Polvinen. Heino oli Hartikan työmies ja pariskunta peri talon kun lapseton isäntäpari kuoli.

    Yhden hengen istuttava kevytrakenteinen kilpareki. Istuin etuosastaan korkeampi. Istuin muotoiltu hajareisin istuttavaksi. Jalaksiin asennettu jarrut, jalaksien kärjissä lenkit aisojen kiinnitykseen.

    Istuin ja jalakset puuta. Jalakset raudoitettu. Istuimen runko metallia.

    Jalasten pit. 115 cm, lev. 5 cm. Korkeus 88 cm. Istuimen pit. 72 cm, lev. 35 cm. 1

    P.S. Monessakohan Laitasaaren talossa oli tällainen kilpa-ajoreki? Muistaako kukaan kotitalossaan olleen? Pippa muistelee jääraveja tässä artikkelissa, samoin Kalevi talviurheilua käsittelevässä jutussa. Laitasaaren Veto järjesti jääriehan useana vuotena – milloinhan mahtoi olla viimeisin hoijakka Seurojentalon kohdalla?

  • Jouluisia tarinoita sivustollamme

    Tiernapojat 1950-luvun puolivälissä

    Paljon on jo kertynyt sivustollemme jouluaiheisia artikkeleja! Klikkaa kuvaa niin näet keitä siinä on!

    Pääset lukemaan ne kaikki tämän linkin kautta. Tulostuvasta listasta artikkelien otsikkoja klikkaamalla aukeaa ko. tarina. 

    *** Näiden myötä toivotamme rauhallista joulua kaikille lukijoillemme! ***