Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Koivikon agronomi Laine (1930)

    Koivikko - ilmakuva 1955

    Ilmakuva Muhokselta Koivikon kohdalta v. 1955. Koivikon kaksikerroksiset punamullatut rakennukset purettiin 1960-61. Uudet rakennukset otettiin käyttöön 1963.

    Helsingin Sanomien 3.2.2013 julkaistussa artikkelissa kertoo musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman isoäidistään:

    Isoäitini Elli Wilhelmiina Fennia Laine (1899-1976 – Elli Fennia Vilhelmiina Laine, s. 27.9.1899 Rauma) opiskeli agronomiksi Tanskassa, jonne hänen isänsä, merikapteeni Frans Wilhelm Laine oli lähettänyt tyttärensä kansalaissodan jaloista. Fennia oli ensimmäisiä ylioppilaaksi kirjoittaneita naisia Suomessa ja Tanskassakin hän oli ainoa nainen miesvaltaisten opiskelijoiden joukossa.

    1930-luvun alussa Fennia sai paikan Muhoksen Koivikossa sijainneessa karjanhoito / maatalouskoulussa. Hän asui koulun (ja Oulujoen törmän) lähellä sijainneessa suurehkossa valkoisessa talossa. Kun kävin paikalla viimeksi eli n. 15-20 vuotta sitten, siitä oli tehty kirjasto. En tiedä mikä tilanne on nykyään – liekö koko rakennusta enää olemassakaan.

    (lisää…)

  • Kontu no 31 historia

    Konnun talot

    Ylläoleva kuva on otettu ennen oikealla olevan Ylä-Konnun tulipaloa 1929 1

    Kyllä nämä jutut ovat joskus niinsanotusti pitkässä kuusessa! Konnun historiaa on aloitettu kirjoittamaan lokitietojen mukaan 9.4.2012 eli noin seitsemän vuotta sitten. Vaan jokainenhan sen tietää, mitä hosumalla tulee!

    Tilan historiaan kuuluvat

    Voit lukea niistä em. linkkejä klikkaamalla. Eipä siis ihme, että historiikkien kirjoittaminen kesti. Yhteistyössä on tehty nämäkin – kiitos Kalevi ja Niilo Leskelä, Elsi Lehikoinen, Hilkka Kontu, Terttu Virkberg, Ritva Nygrén – ja taisi se Soljakin hämmentää sakissa mukana!

  • Valkolan ja Koivikon no 39 historia

    Valkola - Koivikko, 1850-luku

    Varmasti yksi Laitasaaren ja koko Muhoksenkin napapaikoista oli Valkola. Pappila ja kirkko olivat lähellä ja ranta hyvä veneiden tulla ja mennä. Myöhemmin lähistöllä oli laivasatamakin, Öhrnbergin ranta, johon höyrylaivat rantautuivat ja kuljettivat väkeä Ouluun ja takaisin. Kivenheiton päässä olivat Saarelan meijeri ja Muhoksen Osuuskauppa eli Rantakauppa.

    Valkolan no 39 tilan alueelle perustettiin 1850-luvulla Koivikon maatalousoppilaitos, joka oli yksi alan ensimmäisistä kouluista – ja on edelleenkin olemassa, nimi vaan on vaihtunut. Koivikosta voit lukea lisää em. linkin kautta. 1

    Valkolaan kuului myös ns. Niemen torppa, joka sekin on säilytetty ja edelleen oppilaitoksen käytössä.

  • Kähkönen no 40 historia

    Kähkösen päärakennus

    Kovasti olemme sivustolla koettaneet ahkeroida aina kun ollaan ehditty, mutta nyt julkaistaan pidemmän tauon jälkeen yksi talohistoria, Kähkösestä no 40.

    Ritva N selvitteli tilan vanhemmat vaiheet, minä siirsin tekstit sivulle ja kirjoittelin uudemmat asujaimistot eli 1700-luvulta lähtien. Jos huomaatte korjattavaa tai lisättävää, laittakaapa viestiä!

    Valokuvaamassa kävin marraskuun loppupuolella. Myös muutama vanhempi valokuva löytyi talosta 1960-luvulta – lisäkään ei tekisi haittaa. Kiitos nykyisille omistajille eli Rauhion veljeksille, oli oikein mielenkiintoinen vierailu!

    P.S. Kähkösestä on  lohkottu 1890-luvun lopulla torppa, jonka erottaminen palstatilaksi vahvistettiin vuonna 1911. Tila sain nimekseen Suvela ja sitä omisti aina vuoteen 1952 saakka Snellmanin suku.

    P.S.2 Kaikki talohistoriikkiartikkelit näet tämän linkin kautta.

  • Muistoja Laukan lossista

    Laukan lossitupa

    Tekstit poimittu kommenteista, joita tuli aikoinaan artikkeliin Laukan lossi.

    Pentti Lohela:

    Lossituvasta vielä; se oli 50-60-luvulla nuorison kohtauspaikka, jossa pelattiin korttia (tuppea). Silloin ei ollut autoja vaan moottoripyöriä. Oli Jawaa, BSAta, Nortonia, CZää jne. Keväällä pojat kilpailivat pyörillään kuka pääsee ylemmäs ns. Helmin törmää. 50-luvulla Aarne Putaalan poika Kari soitti rammarilla levyjä yläkerrassa. Karista tuli aikoinaan taiteilija ja merimies. Kerrotaan hänen asuneen mm. Italiassa. Karilla oli myös saksanpaimenkoira. Koira veti Karia talvella ahkiolla.

    Lahja Holma eli Pippa:

    Penttipä muisti hyvin nuo poikien jutut… Herman Paavolan perheeseen on kuulunut vielä ainakin Hugo-niminen poika, joka on kuollut sodassa ja muistelen, että toinenkin poika olisi kuollut sodassa, nimeä en muista. Toivottavasti joku lukee ja korjaa tämän tiedon.

    (lisää…)